Sysmäläisperhe remontoi Pikku Kakkosen Ransun entisen nukketalon kodikseen, tamperelaisperheen kodissa oli ennen yleinen sauna, pesula ja neuvola.

Huono hygienia. Se on syy, miksi Veijo ja Paula Fiskaalin koti alun perin rakennettiin.

Elettiin 1950-lukua, ja Tampereen Lamminpäässä vain harvalla oli kunnon pesutilat. Ihmiset ja vaatteet olivat likaisia, taudit levisivät.

Piti rakentaa yleinen sauna ja pesula. Samaan rakennukseen tehtiin myös neuvola.

Nyt neuvolan odotushuone on Fiskaalin nelihenkisen perheen olohuone. Vastaanottohuoneessa on vanhempien makuuhuone.

Pesulasta Fiskaalit poistivat padan, pyykkikoneet ja massiiviset, betoniset pesualtaat. Tilalle tehtiin erillinen kaksio, jossa asuu nyt vuokralainen.

Sauna on tarkoitus remontoida vanhaan kukoistukseensa, vaikka se jääkin yksityiskäyttöön. Kiuas on valtava: se läpäisee kaksi kerrosta. Kiuas lämmitetään pohjakerroksessa. Saunaan mahtuu yli kymmenen ihmistä kerralla.

”Saunaa pitää lämmittää viisi tuntia. Löylyt ovat varmasti hyvät”, uskoo Veijo Fiskaali.

HS Koti pyysi lukijoita kertomaan kodeistaan, jotka ovat olleet aiemmin julkisessa käytössä. Etenkin moni entisessä kaupassa asuva ilmoittautui. Koteja oli myös muun muassa vanhassa leipomossa ja terveystalossa.

Julkisiin rakennuksiin liittyy tarinoita, tietävät Fiskaalit.

”Moni ohikulkija on kertonut käyneensä täällä neuvolassa”, Paula Fiskaali sanoo.

”Olisi kiva kuulla myös saunaan ja pesulaan liittyviä muistoja.”

Veijo ja Paula Fiskaalin olohuoneessa oli aiemmin neuvolan odotushuone.
Veijo ja Paula Fiskaalin olohuoneessa oli aiemmin neuvolan odotushuone.

Sen Fiskaalit ovat kuulleet, että kerran saunanlämmittäjä sai koko tienoon savun peittoon. Syynä oli se, että hän sytytti kiuasta märillä puilla ja tuikkasi vielä öljyä perään.

Fiskaalien talo on rakennettu vuonna 1954. Se oli Lamminpään ensimmäinen viemäröity rakennus.

Funktionalismia ja uusklassismia edustavan rakennuksen suunnitteli Jaakko Ilveskoski, jonka käsialaa näkyy muuallakin Tampereella.

Viimeinenkin julkinen toiminta päättyi talossa 1990-luvulla. Sen jälkeen kaupunki teki taloon kaksi vuokra-asuntoa.

Rakennus aiottiin jo purkaa, mutta Museovirasto päätti suojella sen. Myynti-ilmoituksessa kohdetta kutsuttiin purkukuntoiseksi.

Vähän pahalta näyttikin, kun Veijo Fiskaali kävi tutustumassa taloon ensimmäisen kerran.

”Täällä ei ollut sähköjä, ja paikkoja piti tutkia taskulampun valossa. Näin kuitenkin heti, että talossa oli pelkkää likaa ja huonot pinnat. Runko sen sijaan oli hyvä.”

Talossa on tiilirunko. Tiilet on lyöty käsin.

”Tämä on tehty aikoinaan kovalla rahalla.”

Kaupat tehtiin joulukuussa 2012. Suurina remontteina on vaihdettu putket ja lämmityslaite. Nyt talo lämpiää maalämmöllä, puilla, öljyllä ja tarvittaessa sähköllä.

Seuraavaksi on tarkoitus korjata julkisivua. Myös kattoremontti odottaa.

Rakennuksessa on 360 neliötä. Fiskaaleja ei ostovaiheessa mietityttänyt, onko se liikaa yhdelle perheelle.

”Tiesimme heti, että tähän tehdään kaksi vuokra-asuntoa. Lisäksi yksi huone on kesäisin Airbnb-käytössä”, Veijo Fiskaali sanoo.

Arkkitehti Jaakko Ilveskoski suunnitteli neuvolan ovelle liuskekivipylväät.
Arkkitehti Jaakko Ilveskoski suunnitteli neuvolan ovelle liuskekivipylväät.

Toinen vuokrakaksio on vanhassa saunanlämmittäjän asunnossa. Lomalaisille vuokrattavassa Airbnb-huoneessa taas kuivattiin pesulan aikaan pyykkiä.

Kellarikerroksen erikoisuuksiin kuuluu lämmityshuone, jossa on muhkea puulämmitin ja 4000 litran lämminvesivaraaja. Niitä ei ole kokeiltu. Jos kuitenkin joskus huvittaa kokeilla, seinällä on vanha kyltti, jossa on käyttöohjeet.

Talon historiasta muistuttaa sekin, että yhden ulko-oven päällä on hento teksti: sauna.

Takapihalla ammottaa syvä monttu, jossa on betonikatos. Veijo Fiskaali veikkailee, mikä tuo monttu on ollut.

”Sen on pakko olla saunan vanha tuhkasäiliö.”

Viola ja Alvar Fiskaali huoneessa, jossa aiemmin oli neuvolan vastaanotto.
Viola ja Alvar Fiskaali huoneessa, jossa aiemmin oli neuvolan vastaanotto.

Vanha kuva sen kertoo: Piia Virtasen koti oli ennen osuuskauppa, jossa oli suuret näyteikkunat. Pääoven lähellä oli kylttejä, joista yhdessä lukee selvästi Koff.

Virtanen asuu miehensä Jussi Korhosen ja tyttärensä Elsan kanssa Sysmän Onkiniemessä. Hän ei ole kylästä kotoisin, eikä ole asioinut kaupassa.

”Olen kuullut, että aika pieni kauppa se oli. Meidän makuuhuoneemme on nyt kauppatilan paikalla.”

Talo rakennettiin vuonna 1929. Kauppa lopetti toimintansa ilmeisesti 1970-luvun alussa. Sen jälkeen taloon muutti nukketaiteilija Eevaliisa Holma-Kinnunen, joka perusti siihen nukketeatterin.

Holma-Kinnunen on tehnyt muun muassa Pikku Kakkosesta tutun Ransu-koiran. Rakennusta voikin pitää Ransun synnyinkotina.

Piia Virtanen sisustaa kotiaan nukketaiteilija Eevaliisa Holma-Kinnusen tekemillä nukeilla.
Piia Virtanen sisustaa kotiaan nukketaiteilija Eevaliisa Holma-Kinnusen tekemillä nukeilla.

Kun talo oli aikoinaan kauppa, sinne sai tilata sellaistakin tavaraa, jota ei ollut myynnissä. Virtanen on löytänyt piharakennuksesta vanhoja tilauskirjoja.

”Tänne on voinut tilata vaikka traktorin.”

Kaupan ajasta muistuttavat myös vanhat peltikyltit, joita on putkahdellut esiin.

”Syreenin alta löytyi Hankkija-kyltti.”

Pihalta on löytynyt runsaasti vanhoja korkinrepäisynauhoja, joita ennen oli juomapulloissa.

”Valitettavasti on myös ollut paljon lasinsiruja. On kai lyöty limsapulloja kiveen, kun ne on juotu pihassa.”

Rakennuksessa on 280 neliötä. Virtanen epäilee, että kauppias asui aikoinaan talossa: kaupan käytössä kun oli vain yksi huone.

”Täällä on ilmeisesti ollut joskus myös posti.”

Näyteikkunat oli poistettu, kun perhe muutti taloon. Piharakennuksesta löytyivät kuitenkin karmit, jotka saattoivat hyvinkin olla näyteikkunoissa.

Elsa Korhonen (tuolissa) ja Piia Virtanen asuvat Sysmän Onkiniemessä vanhassa kaupassa. Rakennuksessa toimi myöhemmin nukketeatteri.
Elsa Korhonen (tuolissa) ja Piia Virtanen asuvat Sysmän Onkiniemessä vanhassa kaupassa. Rakennuksessa toimi myöhemmin nukketeatteri.

Nukketeatteri toimi talossa 1970-luvun puolivälistä 1980-luvun puoliväliin. Sen jälkeen se muutti naapuriin, mutta Eevaliisa Holma-Kinnunen jäi edelleen taloon asumaan. Hän kuoli vuonna 2014.

Rakennus oli ollut puoli vuotta tyhjillään, kun Virtanen ja Korhonen ostivat sen. Talo oli remontoitu 1970-luvun tyyliin. Pariskunta näki sen mahdollisuudet.

”Pönttöuunit oli säilytetty. Muovin alta löytyi lankkulattia.”

Teatteriajasta jäi muistuttamaan nukketeatterin vanha näyttämö. Se tarkoittaa seinässä olevaa aukkoa, jonka takana olevassa tilassa nukkejen liikuttelijat työskentelivät.

Viime kesänä Virtanen sai mieluisan tarjouksen.

”Holma-Kinnusen poika kysyi, haluaisinko Eevaliisan tekemiä nukkeja taloon. Se oli suuri kunnia.”

Virtanen käyttää nukkeja vaihtelevasti sisustuksessa.

”Niitä istuu milloin minkäkin kaapin päällä. Tällä hetkellä Uuno Turhapuro -nukke päivystää vessassa. Johannes Virolaista esittävä nukke on huoneessa, jota kutsumme kirjailijan huoneeksi. Meillä on myös näköisnukke Ransusta.”

Kyläläiset muistavat talon etenkin nukketeatterin ajalta. Ohi kulkee paljon mökkiläisiä.

”Moni on pysähtynyt ja kiitellyt, kun olemme laittaneet paikkoja kuntoon.”

Vanhan kuvan Virtasen tuttava löysi Sysmän S-marketin taukotilasta.

”Siellä on kuvia vanhoista kyläkaupoista. Oli ihanaa nähdä, miltä tämä on näyttänyt.”

Kuvasta näkee, että kauppaan vievät portaat ovat edelleen paikoillaan.

”Ja saavat kyllä pysyäkin.”

Myynnissä olevia Sysmän kohteita Oikotie Asunnoissaxwseycyracysafewe.

Myynnissä olevia Tampereen kohteita Oikotie Asunnoissa.

Neljä asiantuntijaa antaa neljätoista vinkkiä taloyhtiöille, jotta tulevasta putkiremontista selviydytään sujuvasti.


Maxim Antonov asentaa kupariputkia kattoon putkiremontoitavassa talossa Helsingin Kalliossa. 


PUTKIREMONTTI voi mennä pieleen jo ennen urakkasopimuksen allekirjoittamista. Esimerkiksi jos remontti suunnitellaan huonosti, voi käydä niin, etteivät putket mahdukaan niille varatuille paikoille. Tai jos urakoitsija on huolimaton, joudutaan tekemään paljon takuutöitä. Niiden tekemisistä kiistellään pahimmassa tapauksessa vuosia.

Neljä alan asiantuntijaa neuvoo, missä asioissa taloyhtiön kannattaa olla tarkkana.

 

1. Tutkikaa talon kunto

TALOYHTIÖN kannattaa teettää märkätilakartoitus ja tehdä lämpö-, vesi- ja viemäriputkistojen kuntotutkimus hyvissä ajoin. Näin putkiremontista ei tarvitse tehdä hätäisiä päätöksiä. Märkätilojen tekninen käyttöikä on noin 25 vuotta ja putkien 30–50 vuotta.

Jos taloyhtiötä hoidetaan hyvin, kiinteistön kunnosta teetetään tutkimuksia ennakoiden muutenkin. Yksi taloyhtiön hallituksen tärkeimmistä tehtävistä on huolehtia, että yhtiökokousta varten laaditaan vuosittain selvitys kiinteistön korjaustarpeista.

2. Ryhtykää remonttiin ajoissa

JOS PUTKIREMONTTIA lykkää liian pitkälle, vaarana ovat putkivuodot ja -tukokset. Ne aiheuttavat isoja vahinkoja, joiden korjaaminen on kallista. Vakuutuksista ei ole apua, jos korjaukset on jätetty tarkoituksella tekemättä.

3. Tehkää osakaskysely

HALLITUKSEN kannattaa kysellä myös osakkaiden ajatuksia putkiremontista märkätila­kartoituksen yhteydessä. Näin jokainen pääsee kertomaan oman mielipiteensä asiasta ja hallitus voi ottaa huomioon mahdolliset toiveet esimerkiksi märkätilan tai keittiön tilamuutoksista.

 




Tämä vanha keittiö saa aivan uuden ilmeen putkiremontissa Helsingin Kalliossa. 

 

4. Palkatkaa asiantunteva projektipäällikkö

SUUNNITTELUUN kannattaa panostaa: kunnolla suunniteltu on puoliksi tehty. Asiantuntevan projektipäällikön palkkaaminen jo putkiremontin alussa takaa, että hanke etenee suunnitellusti ja yhtiön kannalta järkevästi. Projektipäällikkö muun muassa tekee sopimukset ja ohjaa suunnittelua.

5. Valitkaa riippumattomat valvojat

TÄRKEÄÄ ON myös hankkia asiantuntevat valvojat. Riippumattomat valvojat ovat taloyhtiön luottohenkilöitä. Valvojia on oltava vähintään kolme: rakennus­teknisiä töitä sekä lvi- ja sähkötöitä varten. Maallikkovalvojia ei kannata valita, sillä he ovat rakennusalan ammattilaisten vietävissä.

6. Selvittäkää, mitä kaikkea kannattaa korjata samalla

SEURAAVA VAIHE on hankesuunnitelma. Se tarkoittaa puolueettoman lvi-alan asiantuntijan tai rakennuttaja­konsultin tekemää alustavaa putkiremonttisuunnitelmaa ja eri vaihtoehtojen vertailua.

Hanke­suunnittelijalta on hyvä pyytää konkreettista ehdotusta putkiremontin toteutustavaksi perusteluineen ja selvitystä siitä, mitä vaihtoehdot merkitsevät esimerkiksi tulevien vuosikymmenten korjauksille.

Samalla on järkevää selvittää, pitääkö uusia muutakin talotekniikkaa, kuten sähkö- ja tietoliikenne­järjestelmät. Myös mahdolliset putkirikot ja -vuodot kannattaa muistaa hankesuunnittelussa: kosteusvahinkoja voi ehkäistä vuodonilmaisimilla ja suojaputkilla.

Suunnittelu­vaiheessa kannattaa olla tarkkana, jottei lisätöitä tule myöhemmin yllätyksenä. Ne nimittäin aiheutuvat usein huonosta suunnittelusta. Silloin esimerkiksi putket eivät mahdu seinän sisään. Ikävät yllätykset johtuvat esimerkiksi, että suunnittelija on ollut huolimaton eikä ole ottanut asioista selvää remonttikohteessa.

Taloyhtiön tilaamat sovitut lisätyöt sen sijaan ovat normaali osa putkiremonttia.

 




Nämä putket on purettu putkiremontoitavan talon keittiöstä Helsingin Kalliossa. 


7. Pieni korjaus ei useinkaan riitä

HANKESUUNNITELMAN perusteella yhtiökokous päättää, miten putkiremontti tehdään: uusitaanko putket ja märkätilat vai riittääkö pelkkä putkien korjaus. Menetelmän lisäksi pitää päättää urakkamuoto.

Jos märkätilat täytyy uusia, putkien sisäpuolinen korjaus ei välttämättä ole järkevää, koska märkätilat joudutaan joka tapauksessa purkamaan ja samalla putket on helppo uusia kokonaan. Kohtalaisessa kunnossa olevien putkien ikää voi jatkaa joillakin vuosilla esimerkiksi sukittamalla tai pinnoittamalla.

8. Pyytäkää riittävästi ja vertailukelpoisia tarjouksia

TARJOUKSIA pitää pyytää tekijöiltä riittävä määrä, jotta hintatasosta saa kattavan kuvan. Sopiva määrä voi olla esimerkiksi 5–10 kappaletta. Tarjouspyyntöihin tulee eritellä tarkasti, mitä tilattavan työn ja palvelun täytyy sisältää. Muuten tarjoukset eivät ole vertailukelpoisia.

9. Valitkaa urakoitsija oikein

PÄTEVIÄ URAKOITSIJOITA voi etsiä esimerkiksi rakentamisen laatua edistävän Ralan yritysrekisteristä, jossa on yli 20 000 referenssitietoa. Suosituksia kannattaa lisäksi kysellä isännöitsijältä ja projektipäälliköltä.

10. Määritelkää tiukat sanktiot

URAKKASOPIMUKSEEN kannattaa määritellä tiukat sanktiot myöhästymisille. Yleisten sopimusehtojen (yse) aika löysään tasoon ei tarvitse tyytyä. Esimerkiksi linjakohtaisia aikatauluja voidaan tiukentaa. Jos sanktioista ei sovita erikseen, urakassa toimitaan ysen mukaan.

11. Viestikää riittävästi

VIESTINTÄ on erityisen tärkeää hankkeen alussa, jolloin osakkaille on järjestettävä tiedotustilaisuuksia. Niissä tulee kertoa talossa tehdyistä tutkimuksista, putkiremontin suunnitelmista ja hankkeen etenemisestä.

Hyviä viestintäkanavia ovat esimerkiksi ilmoitustaulu, kirjeet, sähköposti ja taloyhtiön nettisivut. Hallitus voi myös valita keskuudestaan jonkun, joka vastaa viestinnästä.

Kun urakka alkaa, tiedotusvastuu siirtyy yleensä urakoitsijalle. Taloyhtiön kannattaa sopia kirjallisesti urakoitsijan kanssa tarjouskilpailuvaiheessa, miten tiedottaminen käytännössä hoidetaan.



Sähköasentaja vetää kaapeleita kylpyhuoneen kattoon putkiremontoitavassa talossa Helsingin Kalliossa. Kaapelit peittää kotelo.

 

12. Sopikaa jälkitarkastuksista

MYÖS JÄLKITARKASTUKSISTA kannattaa sopia tarkasti. Urakoitsijalta on oikeus odottaa virheetöntä luovutusta, joten taloyhtiö voi periä jo toisesta tai viimeistään kolmannesta jälkitarkastuskerrasta korvauksen.

13. Olkaa tarkkana takuuaikana

KUN PUTKIREMONTTI valmistuu, talossa tehdään vastaanottotarkastus. Sen jälkeen alkaa urakoitsijan takuuaika, joka kestää tavallisesti kaksi vuotta ja jonka aikana urakoitsijan tulee korjata mahdolliset virheet.

Hieman ennen takuuajan päättymistä on takuutarkastus. Urakoitsija vastaa vielä kymmenen vuotta takuuajan jälkeen virheistä, jotka ovat aiheutuneet muun muassa urakoitsijan törkeästä huolimattomuudesta tai laiminlyönnistä. Näyttötaakka on tilaajalla eli taloyhtiöllä.

14. Tutustukaa alan oppaisiin

TALOYHTIÖIDEN HALLITUKSET koostuvat monesti maallikoista. Putkiremontin kulkua, johtamista ja vastuita valottavat monet alan oppaat. 

 

Kiinteistöalan Kustannus on julkaissut Jokaisen putkiremontti - ja Sata ja yksi kysymystä putkiremontista -oppaat ja Isännöintiliitto Taloyhtiömme putkiremontti -oppaan (loppuunmyyty). Kaikkia oppaita saa kirjastosta.

Ralan nettisivuilta voi ladata maksutta opasta korjausrakentamisen palveluiden hankintaan. Apua on myös RT-korteista. Netissä tietoa saa esimerkiksi Korjaustieto.fi-sivustolta.

 

Asiantuntijat: Rakennustiedon toimitusjohtaja Pasi Hulkkonen, Kiinteistöliitto Uusimaan lvi-asiantuntija Arto Kemppainen, Helsingin rakennusvalvonnan talotekniikkayksikön päällikkö Tomi Marjamäki ja LVI-Teknisten Urakoitsijoiden erityisasiantuntija Juha-Ville Mäkinen

Jyväskyläläinen Virpi Illman suunnitteli ja rakennutti kaksioonsa minikokoisen löylyhuoneen. Samalla kylpytilat ja keittiö vaihtoivat paikkoja.

 

VANHA, kaunis kiviportaikko johtaa ovelle, josta astutaan suoraan keittiöön. Jyväskyläläinen sisustussuunnittelija Virpi Illman ottaa vieraat vastaan pullapelti kädessään. Hän on juuri leiponut taloyhtiön talkoo­kahveille syötävää.

Nyt tutustutaan kuitenkin asunnon ylellisyyteen, keskelle olohuonetta rakennettuun 1,4 neliön saunatilaan.

Kaksio on ollut aiemmin lakitoimistona ja ompelimona.

Ostohetkellä, alkukesällä 2014, huoneisto oli jo muutettu asunnoksi.

Sinne oli tehty saunakin, mutta Illman halusi pohjaratkaisusta toimivamman. Niinpä sauna ja keittiö vaihtoivat paikkaa.

Kun molemmissa tiloissa oli jo viemäröinnit ja vesiliitännät, ei suuria putkimuutoksia tarvittu. Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.

 

KAKSION 46 neliötä suunniteltiin huolellisesti. Virpi Illman harrastaa liikuntaa, joten toimiva pesutila ja kaunis sauna olivat ehdottomia vaatimuksia. Niitä varten rakennettiin uudet väliseinät ja löylyhuoneeseen tehtiin ikkuna.

 

Pesutilat ovat kompaktit, ja suihkusta on vain askel löylyihin. Kuva Hanna-Kaisa Hämäläinen. 

Kosteissa tiloissa ilmanvaihto on erityisen tärkeää.

Kaksion saunan korvausilmaputki johdettiin olohuoneen lattian alla ulkoseinään, minkä vuoksi tarvittiin lupa myös rakennusvalvontavirastosta. Poistohormina käytettiin vanhan keittiön hormia.

Vuonna 1951 rakennetun talon painovoimaiseen ilmanvaihtoon on helppo liittää uusia kanavia.

Pyykinpesukone ja kuivausrumpu sijoitettiin lauteiden alle ja niitä käytetään olohuoneen puolelta. Olohuoneeseen rakennettiin koneita varten komero, jonne vedettiin putket. Sinne tehtiin normaali vedeneristys ja lattiakaivo ja pinnat laatoitettiin.

Pyykkihuolto jää täysin piiloon ovien taakse, vaikka koneet sijaitsevat käytännössä keskellä olohuonetta. Niiden yläpuolella oleva ikkuna tuo valoa minisaunaan. Kuva Hanna-Kaisa Hämäläinen. 

ILLMAN teki eri alojen suunnittelijoiden kanssa tarkat suunnitelmat ennen kuin ne esiteltiin taloyhtiölle.

”Suunnittelutyötä ei yleensä kannata tehdä täysin valmiiksi ennen kuin taloyhtiöltä on saatu lupa hankkeelle. Jos taloyhtiö ei hyväksy remonttia, menee suunnittelutyö hukkaan.”

Virpi Illmanin edellinen koti sijaitse samassa talossa. Hän kuului taloyhtiönsä hallitukseen.

Remonttiasia oli otettu hallituksessa esiin hyvissä ajoin, joten taloyhtiön hyväksyntä oli varma.

Taloyhtiön käsittelyn jälkeen asia eteni rakennusvalvonta­virastoon.

”Purkutyöt veivät vain muutaman päivän. Sen sijaan ulkoseinään tehdyn ilmanvaihtokanavan vuoksi haettua rakennus­lupaa joutui odottelemaan useita kuukausia. Tähän tuleekin aina varautua, kun suunnittelee isoa remonttia,” Illman neuvoo.

Moderni ja käytännöllinen avokeittiö sijaitsee vanhan saunan paikalla. Kuva Hanna-Kaisa Hämäläinen. 

ILLMAN asui vanhassa kodissaan, kun uutta remontoitiin puoli vuotta. Sisustussuunnittelun hän teki itse.

Lisäksi tarvittiin lvi-suunnittelija, sähkösuunnittelija ja rakennesuunnittelija, koska saunan ja olohuoneen väliin rakennettiin uusi seinä.

Pienen kaksion remonttiin tarvittiin lopulta kahdeksan eri alan tekijää työnjohtaja ja valvoja mukaan lukien.

Aikataulujen täsmääminen ja usean työmiehen liikkuminen remontin keskellä pienessä tilassa oli välillä hankalaa.

 

PIENI SAUNA on kiuaskiviä myöten täysin valkoinen ja siksi ilmavan ja raikkaan oloinen. Valoa tulvii olohuoneesta ison ikkunan kautta suoraan lauteille.

Tulikiven integroitu Kuura-kiuas on halkaisijaltaan vain 40 senttiä. Sen kivitila on suuri, ­joten lämpöä riittää.

Lauteet teki Huonekalutehdas Seppänen Illmanin piirustusten mukaan. Seinäpaneelit ovat Siparilan valmispaneelia. Lattia ja pesutilan seinät tehtiin Carraran marmorista.

”Rakastan luonnonkiveä ja suosikkini on ehdottomasti valkoinen marmori. Suomessa sitä käytetään aivan liian vähän,” Illman harmittelee.

Tulikiven Kuura-kiuas on halkaisijaltaan vain 40 senttiä, mutta kivitila on suuri. Kuva Hanna-Kaisa Hämäläinen. 

 

Saunan rakentamiseen tarvitaan lupa taloyhtiöltä

JOS HALUAT SAUNAN kerrostaloon, se kannattaa rakentaa samaan aikaan muun ison remontin, kuten putkiremontin yhteydessä.

Kun löylyhuoneen suunnittelee kylpyhuoneen viereen, ilmanvaihto hoituu olemassa olevan poistoilmakanavan kautta.

Tuloilmareitiksi riittää kylpyhuoneen oven alle jäävä kynnysrako. Kosteiden tilojen lämmitys on suunniteltava huolella: ne pysyvät kuivina esimerkiksi lattialämmityksen avulla.

Taloyhtiötä varten on ensi tehtävä alustava suunnitelma. Taloyhtiöillä on yleensä valmiit ohjeet erilaisille muutostöille.

Hallitukselta tai isännöitsijältä saa tiedot myös uusimmista säännöistä ja määräyksistä sekä alustavat ohjeet tarvittavista suunnitelmista, henkilöiden pätevyysvaatimuksista ja tarkastusasiakirjoista.

Vastuun jakautuminen hankkeessa käydään läpi taloyhtiön hallituksen tai isännöitsijän kanssa, ja remontille osoitetaan taloyhtiön hyväksymä valvoja. Valvontakustannukset maksaa osakas.

 

RAKENNUSMÄÄRÄYKSET vaihtelevat eri kunnissa, joten oman kunnan kanta kannattaa tarkistaa etukäteen.

Esimerkiksi Helsingissä saunan rakentamiselle kerrostalohuoneistoon ei tarvita rakennusvalvontaviraston lupaa kuin poikkeustapauksissa.

Kun taloyhtiö antaa hankkeelle luvan, tehdään tarkemmat suunnitelmat. Osakas palkkaa suunnittelijat, urakoitsijat ja valvojan.

Taloyhtiöllä on kuitenkin oikeus tarkistaa kunkin henkilön pätevyys ennen sopimusten tekoa.

Taloyhtiön hallitukselle toimitetaan hyväksyttäväksi kaikkien suunnittelijoiden suunnitelmat, samoin työn edetessä tarvittavat erityissuunnitelmat ja tarkastusasiakirjat.

Pienenkin rakennushankkeen suunnittelussa, työn suorittamisessa ja valvonnassa kannattaa käyttää riittävän ammattitaitoista henkilöstöä, jolloin riski epäonnistua pienenee.

Vaikka vastuu on taloyhtiöllä, vastaa osakas viime kädessä mahdollisista virheistä tai vahingoista.

Asiantuntijat: Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen ja lupa-arkkitehti Mervi Abelli Helsingin rakennusvalvontavirastosta. Lisätietoa saa Helsingin rakennusvalvontaviraston sivuilta.

 

Makuuhuoneen tyyli on ylellinen. Kuva Hanna-Kaisa Hämäläinen. 

Virpi Illman on ammatiltaan sisustussuunnittelija. Kaksion olohuoneeseen tunnelmaa tuo pieni takka. Kuva Hanna-Kaisa Hämäläinen.