Tuomi-Nikulan perhe viihtyy sodan jälkeen rakennetussa rintamamiestalossa Helsingin Pakilassa.

Rintamamiestalo on kaikille suomalaisille tuttu talotyyppi. Tuomi-Nikulat muuttivat valkoiseen taloonsa muutama vuosi sitten.
Rintamamiestalo on kaikille suomalaisille tuttu talotyyppi. Tuomi-Nikulat muuttivat valkoiseen taloonsa muutama vuosi sitten.

Helsinkiläisen Tuomas Tuomi-Nikulan isoeno osallistui jatkosodan jälkeen talonrakennuskurssille. Se kesti puoli vuotta. Kurssin jälkeen hän rakensi talon itselleen ja asettui siihen asumaan.

”Kuka nykypäivänä tekisi näin? Eikä silloin ollut nostureita tai kaivureita.”, Tuomi-Nikula sanoo.

Hän on kolmikymppinen ja asuu puolisonsa Nanna Tuomi-Nikulan sekä kahden lapsensa Taiton, 4, ja Vuokon, 2, kanssa aika lailla samanlaisessa talossa, jonka isoeno rakensi. Talo on rakennettu heti toisen maailmansodan jälkeen.

Nanna ja Tuomas Tuomi-Nikula remontoivat yläkertaan lastenhuoneen. Sylissä Taito, 4, ja Vuokko, 2.
Nanna ja Tuomas Tuomi-Nikula remontoivat yläkertaan lastenhuoneen. Sylissä Taito, 4, ja Vuokko, 2.

Tuomi-Nikulat ostivat talon Helsingin Pakilasta muutama vuosi sitten. Remontoitavaa oli paljon, mutta nyt alkaa olla valmista. Talossa on vaalean mintun väriset seinät, punainen harjakatto ja iso vihanta piha. Kadulta katsoen ikkunat saavat talon näyttämään vinosti hymyilevältä kykloopilta.

Jokainen suomalainen tunnistaa talotyypin. Se on tuttu minkä tahansa kaupungin pientaloalueelta ja kaikilla on sukulainen, joka on asunut sellaisessa.

Aluksi rintamamiestalo oli uuden elämän symboli. Jatkosodan jälkeen moni suomalainen oli vailla kotia. Valtio takasi tilat, piirustukset ja tarkoin säännellyt rakennustavarat siirtoväelle ja veteraaneille perheineen. Käytettiin kakkosnelosta, sahanpurua, nauloja, tiiltä, sementtiä ja lautaa.

Keskenään samannäköiset talot kohosivat savipellolla, koska vasta käännetyillä pihoilla ei vielä kasvanut mitään. Taloihin muutti useimmiten työläisiä.

Sadan neliön talo omine pihoineen voi tuntua suurelta työväenluokkaiselle ihmiselle, mutta todellisuudessa taloissa asui usein monta perhettä samanaikaisesti. Suurilla takapihoilla asukkaiden oli määrä kasvattaa juureksensa ja vihanneksensa aikana, jona kaikesta oli pula.

Nyt tyyppitaloalueet ovat keskiluokkaistuneet ja osa niistä on jopa suojeltu. Sellainen on esimerkiksi Helsingin Pakila, jossa puutalot seisovat kaupungin vuokratonteilla.

Pakilan Omakotitaloyhdistyksen puheenjohtaja Pasi Kaskinen kotitalonsa edessä.
Pakilan Omakotitaloyhdistyksen puheenjohtaja Pasi Kaskinen kotitalonsa edessä.

Pakilan Omakotitaloyhdistyksen puheenjohtajana toimii Pasi Kaskinen, joka on asunut Pakilassa perheineen kaksitoista vuotta ja remontoinut punaisen talonsa pitkälti omin käsin.

Hänen mukaansa Pakilassa arvostetaan vanhan ja vehreän säilyttämistä. Kasvillisuuden runsaus on taattu jo suunnitteluvaiheessa, kun on laadittu tarkat säännöt siitä, mitä pihalle tulee istuttaa. ”Eikä tämä asumismuoto kovin tehotonkaan ole.”

Kaskisen talon talokirjasta selviää, että parhaimmillaan saman katon alla on elänyt viisi ruokakuntaa. Siihen on myös kirjattu, mitä rakennustyöluvan saaneella on ollut lupa viedä tontilleen: 250 kiloa nauloja ja 7 500 tiiltä.

Yksinkertaisten rakenteiden ansiosta tyyppitaloa on suhteellisen helppo remontoida, Kaskinen kertoo kokemuksesta. ”Vanhoissa taloissa on toki siedettävä tiettyjä asioita. Toisaalta oikein remontoituina nämä kestävät kosteutta ja kuivuvat itsestään.”

Usein remonttiurakka tosin alkaa edellisten remontoijien virheiden korjaamisella. Kaskinen iski ensi töikseen poikki kaapelin, joka oli asennettu väärin. Tuomas Tuomi-Nikulan talossa piti korjailla väärin tuettua kantavaa seinää.

Tuomi-Nikuloiden pastellisävyisen vessan vanha peili on edellisten asukkaiden perua.
Tuomi-Nikuloiden pastellisävyisen vessan vanha peili on edellisten asukkaiden perua.

Kesti melko pitkään, ennen kuin rintamamiestaloissa alettiin nähdä arvoa. Arkkitehdit näkivät sekä maaseutu- että kaupunkiasumiseen suunnitellun talon kompromissina. Pihojen katsottiin tekevän kaupunkirakenteesta turhan väljää.

Talot sinänsä alkoivat tuntua kiihkeästi muuttuvassa yhteiskunnassa vanhanaikaisilta: moni sellainen, joka oli varttunut rintamamiestaloissa, oli aikuisiän saavuttaessaan saanut tarpeekseen taloista, joiden keittiöissä vesi saattoi olla aamuisin jäässä.

Nuoriso lähti töihin kaupunkiin ja löysi kerrostalojen mukavuudet. Tyyppitaloihin jääneet asukkaat muovasivat talojaan modernimmiksi elintasosiivin.

Pelin saattoi muuttaa Kari Hotakaisen hittiromaani Juoksuhaudantie, tai sitten Hotakainen aisti trendin, sanoo rintamamiestaloympäristöistä Helsingin yliopistossa väitöskirjansa tehnyt Kirsi Heininen-Blomstedt.

Toisaalta sukupolvi, jolla oli lämpimiä muistoja isovanhempiensa taloista, tuli vuosituhannen taitteessa asunnonostoikään. Näin talojen uutta suosiota selittää tietokirjailija Hannu Rinne. Tälle sukupolvelle tyyppitalo merkitsi palaamista juurevan elämään.

Tyyppitalojen historia alkoi jo 1930-luvulla, kun suomalaiset huippuarkkitehdit Alvar Aalto mukaan lukien suunnittelivat funktionalismin hengessä kestäväksi tarkoitettuja pientaloja työväelle. Sota katkaisi kehityksen, mutta samat ideat otettiin käyttöön jälleenrakennusaikana. Tyyppitalorakenteita vietiin sotakorvauksina Neuvostoliittoon.

Tyyppitalon idea on kestänyt sodan ja sen jälkeisen päätä huimaavan yhteiskunnan muutoksen. Pasi Kaskisella on kunnianhimoisia ajatuksia myös Pakilan talojen tulevaisuudesta.

”Olemme omakotitaloyhdistyksessä miettineet aurinkopaneelien asentamista katoille.”

Tulevaisuudessa taloista voisi tehdä energiaomavaraisia. Uusi ja 70 vuotta vanha tekniikka eläisivät rinta rinnan.

Arkkitehti Heininen-Blomstedt sanoo, että omakotitaloasuminen mahdollistaa enemmän kuin muut asumismuodot. Aurinkopaneelit voisivat sopia nykyaikaan. ”Onhan lähiruokatrendikin muodissa.”

Isolle tontille mahtuu erillinen saunarakennus. Pihasauna lämpiää Tuomi-Nikuloilla talossa olevaa saunaa useammin. Saunan edustalla Taito.
Isolle tontille mahtuu erillinen saunarakennus. Pihasauna lämpiää Tuomi-Nikuloilla talossa olevaa saunaa useammin. Saunan edustalla Taito.

Tuomi-Nikuloille tyyppitaloasuminen sopii, koska he pitävät nikkaroinnista. Pakilassa on vähän nuoria, mutta onneksi ystävätkin viihtyvät puutaloalueella.

”Heille tämä on vähän kuin kesämökillä olisi”, Nanna Tuomi-Nikula sanoo.

On kuitenkin enteitä siitä, että nuoret löytävät tyyppitalot. Facebookin Rintamamiestalo-ryhmässä tuhannet ihmiset kyselevät remonttineuvoja toisiltaan.

Tietokirjailija Hannu Rinne ja arkkitehti Kirsi Heininen-Blomstedt uskovat, että hyvin rakennetuilla ja oikein remontoiduilla rintamamiestaloilla on vielä pitkä elämä edessään. Jokamiehen tarpeisiin suunniteltuja taloja on yhä helppoa remontoida.

”Lyhin näkemäni ohjekirja rintamamiestalon rakentamiseen on 16-sivuinen. Sellaisen jaksaa nykyremontoijakin lukea”, Rinne sanoo.

Pakilaan rakennetaan rintamamiestaloja vuonna 1948.
Pakilaan rakennetaan rintamamiestaloja vuonna 1948.

Alueita ei saisi rakentaa tukkoon

Suurin uhka rintamamiestaloalueiden säilymiselle on, että täydennysrakentamista tehdään liikaa tai se sovitetaan huonosti paikkaan.

Rintamamiestaloympäristöistä väitöskirjansa tehnyt arkkitehti Kirsi Heininen-Blomstedt sanoo, että jos täydennysrakentaminen epäonnistuu, alueiden keidasmainen vehreys voi kärsiä.

Tämä taas heikentäisi vanhojen pientaloalueiden kulttuurihistoriallista arvoa ja vetovoimaa.

Siksi rintamamiestaloalueille pitää rakentaa uutta harkiten.

Toisaalta täydennysrakentaminen edesauttaa talojen ja kenties palvelujenkin säilymistä, Heininen-Blomstedt lisää.

Tyyppitaloja koskeva aikalaiskritiikki kohdistui alueiden suunnittelemattomuuteen.

Todellisuudessa esimerkiksi Helsingissä moni tyyppitaloalue suunniteltiin varta vasten vehreäksi erillisen puutarhasuunnitelman avulla. Niitä teki puutarha-arkkitehti Elisabeth Koch, muun muassa Pakilaan.

”Naisten osuus on tässäkin jäänyt pitkään sivuun historiankirjoituksessa”, Heininen-Blomstedt sanoo.

Helsingin Pakilan alueen omakotitaloja on myynnissä Oikotie Asunnoissa.xwseycyracysafewe

 

Elämme parhaillaan sähkön kilpailuttamisen kulta-aikaa. Ilmat ovat kylmimmillään näin alkuvuodesta ja sähkön kulutus nousee äärimmilleen. Ensi kuussa postilaatikosta saattaa hyvinkin kolahtaa normaalia suurempi sähkölasku. Tekemällä sähkön hintavertailua nyt, voit löytää nykyistä edullisemman sopimuksen ja säästää sähkölaskuissasi.

 

Näistä sähkön hinta koostuu

 

Sähkön hinta koostuu kolmesta eri osasta; sähköenergian hinnasta, sähkönsiirtomaksusta ja veroista. Sähköenergian hinta eli myyntihinta on ainut osa sähkön hinnasta, jonka voi kilpailuttaa. Myyntihinnan määrittelee sähkön myyjä ja siihen vaikuttavat monet tekijät, kuten tuotantokustannukset ja pörssihinnat. 

Sähkönsiirtomaksua tai veroja ei voi kilpailuttaa.  Sähkönsiirtomaksusta vastaa paikallinen sähkön jakeluverkon omistaja ja sen kohtuullisuutta valvoo Energiamarkkinavirasto, joka on teollisuus- ja kauppaministeriön hallinnonalan riippumaton asiantuntijavirasto. Lisäksi sähköstä maksetaan kahta eri veroa: sähköveroa ja arvonlisäveroa, jotka paikallinen sähköverkkoyhtiö laskuttaa. Arvonlisäveroa maksetaan sähköverkosta, sähkön siirrosta, sähköenergiasta ja huoltovarmuusmaksusta.

 

Kilpailuta ja säästä sähkön hinnassa

 

Sähkön tuottajat ovat olleet vapaita kilpailemaan sähkön hinnalla jo yli viisitoista vuotta. Silti vain harva hyödyntää tätä mahdollisuutta säästää sähkölaskun hinnassa – vain noin kymmenen prosenttia talouksista kilpailuttaa sähkönsä vuosittain Suomessa. Kilpailuttamisen ideana on löytää mahdollisimman edullinen ja omia tarpeita parhaiten palveleva sopimus. 

Kilpailuttamalla voit vaikuttaa sekä maksamasi sähköenergian hintaan että käyttämäsi sähkön alkuperään. Kilpailutus pitää myös sähkön myyjät varpaillaan, sillä mitä enemmän sähköä kilpailutetaan, sitä enemmän hintoihin kiinnitetään huomiota. Sähkösopimus kannattaa kilpailuttaa tasaisin väliajoin, varsinkin silloin, kun sähkön hinnan noususta puhutaan yleisesti markkinoilla tai silloin, kun oma sähköyhtiösi on nostamassa hintoja.

 

Vertaile erilaisia sopimustyyppejä

 

Markkinoilla on tarjolla kahta eri sähkösopimustyyppiä: toistaiseksi voimassaolevaa ja määräaikaista. Toistaiseksi voimassaolevassa sopimuksessa sähkön pörssihintaa tarkkaillaan tietyin väliajoin ja sähkön hinta päivitetään aina tarkkailujakson lopussa. Yksi tarkkailujakso voi olla jopa vain tunnin mittainen, mutta yleensä jakso kestää kuukauden verran. Määräaikainen sähkösopimus taas tehdään tietyn sopimuskauden mittaiseksi ja sähkön hinta pysyy kiinteänä koko sopimuskauden ajan. Määräaikaisen sopimuksen pituus vaihtelee yleensä yhdestä kahteen vuoteen.  Sopimuksen voimassaoloaikana ei voi kilpailuttaa sähkön myyntihintaa.

 

Näin löydät edullisimman sopimuksen

 

Sähkösopimuksen voi kilpailuttaa internetissä. Sopimuksen kilpailuttamiseen tarvitut tiedot löytyvät vanhasta sähkölaskusta. Jotkut vertailupalvelut tarvitsevat tiedon vain osoitteesta ja sähkönkulutuksen määrästä laskeakseen tarjoukset, toiset taas kysyvät yksityiskohtaisempaa tietoa. Sähkösopimuksia kilpailuttaessa on hyvä muistaa, ettei voimassaolevaa määräaikaista sopimusta voi kilpailuttaa. Meneillään olevan sopimuskauden aikana sähkön myyjän vaihto ei onnistu ilman painavaa syytä. Määräaikainen sähkösopimus sitoo molempia osapuolia koko sopimuskauden ajan. 

Sähkön myyntihinnan voit kilpailuttaa esimerkiksi Sähkövertailu.fi-sivustolla, joka on riippumaton verkkopalvelu. Sieltä löydät lähes kaikki suomalaiset sähkön myyjät, joten eri eri toimittajien hintojen vertailu onnistuu kätevästi yhdellä silmäyksellä. 

”Haluamme Sähkövertailussa tehdä sähkön hinnan läpinäkyväksi ja lisätä kuluttajien hintatietoisuutta. Sähkövertailu.fi auttaa kuluttajaa myös hahmottamaan nykyisen tai potentiaalisen asumismuotonsa vuosittaisen sähkönkulutuksen. Tieto hinnoista ja vuosikulutuksesta auttaa ihmisiä tekemään parempia päätöksiä asumisen arjessa. Olemme osaltamme tekemässä sähkön myynnistä ja ostamisesta toimivampaa”, Sanoma Digitalin eCom-palveluista vastaava johtaja Joonas Pihlajamaa kertoo. 

Sähkövertailu.fi:ssä on nyt kiireisin aika vuodesta meneillään. Palvelussa solmitaan esimerkiksi joulukuussa 124% enemmän sopimuksia kuin huhtikuussa. Eniten palvelua hyödynnetään pääkaupunkiseudulla, missä myös sähkön myyjiä on enemmän kuin muualla. Toiseksi suurin käyttäjäryhmä löytyy Tampereelta. 

 

Oikotiellä on tänäkin vuonna jaettu vinkkejä ja inspiraatiota niin asumiseen, sisustamiseen kuin kodin ostamiseen ja myymiseen liittyen. Listasimme vuoden suosituimmat artikkelit – lue uudelleen tai kurkista ensimmäistä kertaa! 

Tammikuu: Jugendtalon upea koti
 


Tammikuussa ihasteltiin Punavuoressa sijaitsevaa kotia, jonka remontti oli tehty pieteetillä ja vuonna 1908 rakennetun talon jugendtyyliä kunnioittaen. Kauniit kakluunit, pintamateriaalit, peiliovet sekä lattia- ja kattolistat loivat hienot puitteet sisustukselle. Katso koko artikkeli täältä

 

Helmikuu: Kammerspiel - iso huonekalu pieneen kotiin
 


Helmikuussa tutustuttiin saksalaisen huonekaluvalmistaja Nils Holger Moormannin uuteen tuotteeseen, Kammerspieliin. Kookasta huonekalua kutsutaan asumisyksiköksi asunnon sisällä. Lue koko artikkeli täältä.

 

Maaliskuu: La Fábrica - upea koti entisessä sementtitehtaassa
 


Maaliskuussa katseet kiinnittyivät espanjalaisen arkkitehdin Ricardo Bofillin vuonna 1973 löytämään vanhaan sementtitehtaaseen. Jylhää tehdasta ja sen kaunista ympäristöä on muokattu ennakkoluulottomasti ja luovasti. Lue koko artikkeli täältä.

 

Huhtikuu: HS: Laiska siivoaja, muista nämä vinkit – näin teet kodin, jonka siivous on helppoa
 


Huhtikuussa kevätsiivous oli monen tehtävälistalla, kun Oikotiellä jaettiin vinkkejä laiskoille siivoojille. Katso vinkit täältä ja varmista, että kotisi kiiltää puhtaana myös ensi vuonna.  

 

Toukokuu: Moderni lapsiperheen hirsitalo
 


Toukokuussa Tampereen Lamminpäässä sijaitseva lapsiperheen hirsitalo hurmasi vaalean raikkaalla ilmeellään. Maalatut hirsiseinät, kodikas puulattia sekä suuret ikkunat tekivät kodista sekä hyvin nykyaikaisen että kodikkaan. Katso koko artikkeli täältä.

 

Kesäkuu: HS: Tältä näyttävät sisustussuunnittelijoiden omien lasten huoneet – katso 25 vinkkiä
 


Kesäkuussa kurkistettiin sisustussuunnittelijoiden omien lasten huoneisiin. Uusimpiin lastenhuonetrendeihin lukeutuivat muun muassa tussitaulumaali sekä talomalliset sänky- ja katosratkaisut. Lue koko artikkeli täältä.

 

Heinäkuu: Ylellinen kaupunkikoti


Heinäkuussa sisustusinpiraatiota löytyi Eiranrannasta, kun esittelimme yleellisen kaupunkikodin. Rohkean värinen keittiö erottui edukseen vaaleassa kodissa. Katso artikkeli täältä

 

Elokuu: Kaunis koti Töölössä
 


Elokuussa huomiota herätti vaalein värein ja laadukkain materiaalein remontoitu töölöläiskoti, jonka sisustuksessa oli sekoitettu varmalla maulla kansainvälistä hillittyä glamouria ja designklassikoita. Lue koko artikkeli täältä.

 

Syyskuu: Vuoren sisään rakennettu villa Sveitsissä
 


Syyskuussa käväistiin Sveitsin Alpeilla, kun esittelimme vuoren sisään rakennetun Vals-villan. Katso upean rakennuksen kuvat täältä

 

Lokakuu: Kaivopuiston kaunotar
 


Lokakuussa kurkistettiin sisään klassisen tyylikkäästi sisustettuun kolmioon Kaivopuistossa. Valoa tulvivassa kodissa näkyi laadukkaiden ja ajattomien materiaalien käyttö. Lue koko artikkeli täältä.

 

Marraskuu: Eleganssia kahdessa kerroksessa Ullanlinnassa
 


Marraskuussa sukellettiin menneen ajan tunnelmaan vuonna 1914 rakennetussa jugendtalossa Ullanlinnassa. Korkeat huoneet, vinokatot ja merinäköalat tekivät asunnosta elegantin kokonaisuuden. Katso koko artikkeli täältä.

 

Joulukuu: Jännittääkö asunnon ostaminen? Vältä nämä neljä yleisintä virhettä
 


Joulukuussa ohjeistimme välttämään yleisimpiä asunnon ostoon liittyviä virheitä. Elämän suurinta sijoitusta ei kannata tehdä pelkällä tunteella tai liian heppoisin perustein. Lue koko artikkeli täältä.

Ensi vuonna on tulossa paljon lisää mielenkiintoisia artikkeleita – mikä aihe sinua kiinnostaisi?