Pauliina Väliheikin ja Teemu Nevalaisen perheessä kotitöiden tekijä määräytyy sopimuksen, ei sukupuolen mukaan.

Tässä perheessä kotitöiden tekoa ei ratkaise sukupuoli vaan sopimus. Teemu Nevalainen laittaa ruokaa ja pitää keittiön siistinä.
Tässä perheessä kotitöiden tekoa ei ratkaise sukupuoli vaan sopimus. Teemu Nevalainen laittaa ruokaa ja pitää keittiön siistinä.

Yhdeksänvuotias Ronja Väliheikki sipaisee rätillä tahrat pois eteisen peilistä. Puhdasta tulee. Ronjan töitä ovat myös pyykättyjen sukkien ripustaminen telineelle kuivumaan ja sukkien lajittelu. Hän pitää huoneensa järjestyksessä ja vetää mielellään lakanoita äitinsä Pauliina Väliheikin kanssa.

Pauliina Väliheikin ja Teemu Nevalaisen viisihenkisessä perheessä Vantaalla lapset on opetettu tekemään kotitöitä. Kun perheessä on kolme pientä lasta ja kaksi koiraa, kodin kunnossapidossa riittää puuhaa.

Pauliina Väliheikki pesee pyykit. Matias auttaa toisinaan pyykkikoneen täyttämisessä.
Pauliina Väliheikki pesee pyykit. Matias auttaa toisinaan pyykkikoneen täyttämisessä.

Helsingin Sanomat pyysi lukijoita kertomaan, miten perheissä jaetaan kotityöt. Yksi pyyntöön vastanneista pariskunnista oli Pauliina Väliheikki ja Teemu Nevalainen.

He kirjasivat, kuinka kauan kotitöihin kuluu aikaa yhden vuorokauden aikana. Yhtenä perjantaina Teemu teki kotitöitä lähes neljä tuntia ja Pauliina hieman alle kaksi tuntia.

”Yllätyin siitä, miten paljon kotitöihin menee aikaa”, kertoo Teemu Nevalainen.

Perhe rentoutuu vanhempien makuuhuonessa. Pauliina Väliheikin sylissä on Peetu ja Teemu Nevalaisen vieressä Matias.
Perhe rentoutuu vanhempien makuuhuonessa. Pauliina Väliheikin sylissä on Peetu ja Teemu Nevalaisen vieressä Matias.

Kotitöiden tekoon vaikuttaa se, että kumpikin vanhemmista käy vuorotyössä. Teemu Nevalainen työskentelee dj:nä ravintolassa ja on töiden jälkeen kotona puoli neljän jälkeen aamuyöllä. Jos Pauliina Väliheikki lähtee aamuvuoroon, he tapaavat ovella. Väliheikki työskentelee ravintolan esimiehenä lentokentällä.

Lapsista kuusivuotias Matias ja kaksivuotias Peetu menevät päiväkotiin, kun vanhemmat ovat töissä. Vanhemmilla on myös arkivapaita, ja silloin koko perhe on kotona.

Kotityöt sujuvat perheessä hyvin, koska vanhemmat ovat sopineet työnjaosta.

”Kun muutimme yhteen, mieheni osasi lämmittää valmisaterian ja tehdä jotain helppoa. Nyt kolmetoista vuotta myöhemmin hän kantaa päävastuun ruuanlaitosta, leipomisesta ja kaupassa käynnistä”, kiittää Pauliina Väliheikki.

Keittiössä Teemu Nevalainen lataa astioita tiskikoneeseen ja pyyhkii pöytää. Isossa perheessä tiskit pestään kaksi kertaa päivässä. Keittiön pöytää kaunistaa suklaakakku. Teemu on leiponut sen Matiaksen avustamana.

”Pidän ruuanlaitosta ja keittiössä puuhaamisesta. Näin kannan oman vastuuni perheen kotitöistä”, Nevalainen sanoo.

Teemu Nevalainen leipoi perheelleen suklaakakun.
Teemu Nevalainen leipoi perheelleen suklaakakun.

Kun lapset ovat kotona, laitetaan kaksi lämmintä ateriaa päivässä. Lisäksi pöytään katetaan aamupala ja iltapala.

Pauliina Väliheikki oivalsi laulaja Samae Koskisen haastattelusta, että nykymiehellä täytyy olla oma tila, jossa hän voi tehdä omia töitään.

”Samae Koskisen ajatus pelasti minut syyllisyydeltä siitä, että minun pitäisi tehdä jotain keittiössä. Jos kokkaisin, meillä syötäisiin jauheliharuokia kolme kertaa viikossa. Teemun ruokalista on monipuolisempi.”

Kaikki perheenjäsenet voivat esittää toiveita.

Ruokalista laaditaan tarkasti, joten hävikkiä ei juuri synny. Pari kertaa viikossa perhe käy ruokakaupassa.

Lapsetkin ottavat reput mukaan kauppaan. Matias kantaa kotiin usein leipää, salaattia ja talouspaperia.

Mrrrrrr. Perheen koirat, 11-vuotias Rulla ja vuoden vanha Ruuti, kinastelevat luusta. Ne vilistävät pitkin olohuonetta ja hyppäävät sohvalle kinailemaan. Teemu Nevalainen erottaa koirat toisistaan ja rauhoittaa niitä.

”Koirat ovat parsonrusselinterrierejä. Rotua on perinteisesti käytetty metsästyksessä. Nämä leikkivät ja kinastelevat välillä, mutta se ei ole vaarallista.”

Koirista irtoaa karvoja irtoaa ja lattialle kertyy muruja ja pölyä. Olohuone ja eteinen pitää imuroida lähes joka päivä. Imurin varteen tarttuvat molemmat.

Lattia pestään pari kertaa kuukaudessa, ja sen jynssää tavallisesti Pauliina.

”Osaan sen parhaiten”, Pauliina sanoo.

Perheen äiti huolehtii myös pyykeistä. Viisihenkisessä perheessä kertyy paljon pyykkiä, ja pesukone napsautetaan päälle monta kertaa viikossa.

”Teemu ja vaatteet eivät sovi yhteen. Minä koen pyykkäyksen terapeuttisena ja rauhoittavana. On kiva nähdä, kun pyykkikorit tyhjenevät ja puhdasta syntyy.”

Aikaa kuluu myös silittämiseen. Pauliina silittää Teemun työvaatteet ja Ronjan kouluvaatteet. Hän silittää myös tyynyliinat, koska sileän tyynyliinan päälle on mukava painaa päänsä.

Matot tamppaa Teemu. Pauliinan mielestä se sopii miehelle, vaikka hän ei välitä listata erityisiä miesten ja naisten töitä.

”Vastustan roolijakoa kotitöissä. Kaikki tekevät sitä, mitä luontevasti osaavat”, Pauliina sanoo.

Teemu on samaa mieltä. ”Kotityöt jaetaan sopimalla. Kukin hoitaa tonttinsa.”

Hänen vastuullaan ovat monet teknisiä taitoja vaativat työt. Teemu tankkaa auton, tarkastaa ilmanpaineet, huoltaa polkupyörät ja päivittää tietokoneen.

”Teemu tekee myös epämiellyttävät ja haisevat kotityöt. Hän puhdistaa viemärin ja vie roskat. Minä inhoan roskien vientiä”, Pauliina sanoo.

Legot korjataan illalla säilytyssäkkiin.
Legot korjataan illalla säilytyssäkkiin.

Lapsia molemmat hoitavat yhdessä. Lelut ja tavarat pitää nostella joka ilta lattialta. Pauliina haluaa pitää kulkureitit vapaina.

Leluja ei saa olla tiellä, jos yöllä täytyy juosta lastenhuoneeseen katsomaan, että kaikki on kunnossa.

Lelujen keräämiseen osallistuvat kaikki. Kaksivuotias Peetukin nostelee legoja säkkiin, kun vanhemmat lapset näyttävät mallia.

Lapsille on opetettu, että kotitöistä ei tarvitse pitää, mutta silti ne on tehtävä.

Fakta

Vantaalaispariskunnan kotityöt päivän aikana

Teemu Nevalaisen kotityöt: 3 t 55 min

Koirien ulkoilutus, 40 minuuttia

Siivoaminen, 45 minuuttia

Ruoanlaitto ja iltapalan valmistus, 40 minuuttia

Kaupassa käynti, 45 minuuttia

Roskien vienti, 5 minuuttia

Ulkoilu koirien ja lasten kanssa, 60 minuuttia

Pauliina Väliheikin kotityöt: 1 t 50 min

Lasten aamupala valmistus ja ruoanlaitto, 30 minuuttia

Koirien ulkoilutus, 10 minuuttia

Pyykinpesu, silitys ja viikkaus, 50 minuuttia

Siivous, 20 minuuttia

Kotitöitä tehdään pari kolme tuntia päivässä

Naiset käyttävät kotitöihin vuorokaudessa kolme ja puoli tuntia, miehet tunnin vähemmän eli kaksi ja puoli tuntia, ilmenee Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksesta.

Ostoksiin ja asiointiin kuluu molemmilla aikaa lähes yhtä paljon, noin neljäkymmentä minuuttia vuorokaudessa.

Ruuanvalmistukseen naiset käyttävät lähes viisikymmentä minuuttia, kun miehet käyttävät siihen parikymmentä minuuttia. Pihaa ja eläimiä molemmat hoitavat lähes yhtä paljon.

Naiset käyttävät miehiä enemmän aikaa tiskaukseen, vaatehuoltoon, lastenhoitoon ja siivoamiseen. Selkeästi miesten töitä ovat korjaus- ja rakennustyöt sekä lämmitys ja vesihuolto.

Ajankäyttötutkimuksia on tehty Suomessa vuodesta 1979 lähtien noin kymmenen vuoden välein. Tutkimusten mukaan ajankäytön peruspiirteet muuttuvat hitaasti. Miesten osallistuminen kotitöihin on kuitenkin lisääntynyt neljässä vuosikymmenessä.

Taloustutkimus mittasi keväällä suomalaisten asenteita kotitöihin. Sinivalkoinen jalanjälki -tutkimukseen vastanneiden mielestä suurin osa kodin askareista kuuluu miehille ja naisille.

Noin 90 prosenttia oli sitä mieltä, että kaupassa käynti, ruuanlaitto, tiskaaminen, roskien vieminen ja imurointi kuuluvat sekä miehille että naisille.

Miesten työnä pidetään viemäreiden putsaamista ja nurmikon leikkaamista. Pyykin ja lattioiden pesu ja pölyjen pyyhkiminen mielletään naisten töiksi.

Lukijat kertovat kotitöiden tekemisestä: Mies käy kaupassa ja kokkaa

”Perheessämme on viisi lasta, 2-, 4-, 6-, 7- ja 9-vuotiaat. Olemme olleet vuorotellen kotona lasten kanssa. Jaamme kotityöt niin, että kotona oleva vanhempi hoitaa pyykit ja päivittäisen siivouksen.

Hommaa riittää silti molemmille. Onneksi pidämme molemmat siisteydestä. Perheessämme tuskin olisi näin monta lasta tai vanhemmat eivät olisi selvinneet näin vähillä riidoilla, jos toinen olisi siisti ja toinen boheemi.

Koko parisuhteemme ajan mieheni on käynyt ruokakaupassa ja tehnyt ruuan. Hän siivoaa myös keittiön. Menen valmiiseen pöytään. Kun olin kotona lasten kanssa, tein välillä perusruokia. Silloinkin lounaasta ja päivällisestä huolehti enimmäkseen puolisoni.

En ole koskaan ollut keittiöihminen, mutta mieheni on koulutukseltaan suurtalouskokki. Tykkäämme kutsua päivällisvieraita. Seurustelu sopii minulle mainiosta, kun joku muu kattaa ruuan pöytään.

Mieheni hoitaa autoihin ja talon huoltoon liittyvät työt. Minä huolehdin kasveista, ulkokukista ja sisustuksesta. Remontissa maalaus on minun heiniäni. Vessan ja kylpyhuoneen siivous on tasan minun hommani.”

Hannaleena Vuorinen

Kumpikin tekee sitä mitä osaa

”Olemme kuusikymppinen pariskunta, kolme lasta maailmalla. Perheessämme työt jakaantuvat miesten ja naisten töihin. Kumpikin tekee sitä, mitä osaa.

Mies on varsinainen händimän. Hän korjaa ja huoltaa kaiken talossa, myös auton ja itse tekemänsä lentokoneen. Keittiössä hän osaa keittää vain vettä ja kahvia, mutta pärjää tiskikoneen kanssa.

Teen hyvää ruokaa ja ommellakin osaan. Siivous ja pyykki ovat myös heiniäni, paitsi että miehellä on uusi aluevaltaus: suunnistamasta tultuaan hän lataa haisevat vaatteensa pyykkikoneeseen lyhytohjelmalle.

En ole koskaan vienyt autoani korjaamolle. Voin antaa miehelleni minkä tahansa esineen korjattavaksi ja saan sen ehjänä takaisin. Kun huomautan haisevasta lattiakaivosta, kohta se on puhdas.

Kun pimeänä pakkasiltana makaan sohvalla viltin alla kirjan kanssa, autotallista kömpii rasvanäppi ja sanoo, että ’selekishän sekin vika’. Kiva hänelle on tarjoilla itse tehtyä sipulipiirakkaa.”

Marjut Kataja

Siivooja auttoi kuuden lapsen uusperhettä

”Meillä kotityöt jakaantuvat mielestäni mukavasti. Olemme olleet kuuden lapsen uusioperhe. Nyt enää nuorin tytär asuu kotona. Meillä on myös kaksi isoa karvaista kissaa.

Kun jäin kolmen lapsen yksinhuoltajaksi, palkkasin siivoojan, joka kävi parin viikon välein. Jatkoin samaa, vaikka menin uudelleen naimisiin.

Kun lapset kasvoivat, isoimmalle lankesi väliviikon siivousvuorot pientä korvausta vastaan. Paitsi vanhimmalle tyttärelle. Nyt hänellä on mies ja kaksi poikaa, ja perheessä miespuoliset hoitavat kotityöt.

Meillä pojat ovat hoitaneet parhaiten siivouksen, kaupassa käynnin ja ruuan laiton. Se kiinnostaa heitä enemmän kuin minua. Nuorin tytär osaa kyllä laskuttaa työstä paljon paremmin kuin pojat. Vessan pesuista piti neuvotella eri hinta. Vanhin poika käy meillä pesemässä ikkunat.

Mies opiskeli avioliittomme alussa kuusi vuotta työn ohessa. Kun hän valmistui, minulta meni vuosi tajuta, että hänkin voi tehdä kotitöitä. Hän opetteli laittamaan ruokaa lukemalla Helsingin Sanomien Ruokatorstaita ja on nyt parempi kokki kuin minä.

Minä hoidan pyykit – tosin mies silittää vaatteensa. Välillä hän sanoo, että pyykkejä voisi viedä pesulaankin. Kun vanhimmat lapset täyttivät viisitoista, heiltä alettiin vaatia omien vaatteiden pesua. Nuoremmat ovat päässeet tästä luistamaan.

Kuopus oli pienenä allerginen. Silitin kaikki hänen vaatteensa, sukkahousut, sukat ja alushousutkin. Allergia helpotti, mutta silitän edelleen vaatteet.

Olen käytännöllisempi kuin insinöörimieheni ja toimin työnjohtajana. Asumme 50-luvun rintamamiestalossa ja siinä on paljon huoltamista. Laadin työlistan ja kiinnitän sen jääkaapin oveen.

Mies hoitaa likaiset työt, kuten viemärin puhdistukset. Minä korjailen tavaroita kaappeihin muiden jäljiltä ja pidän keittiön altaan ja työpöydät siistinä.”

Yhdeksänvuotias Ronja auttaa äitiään Pauliina Väliheikkiä vetämään lakanat.
Yhdeksänvuotias Ronja auttaa äitiään Pauliina Väliheikkiä vetämään lakanat.

 

Elämme parhaillaan sähkön kilpailuttamisen kulta-aikaa. Ilmat ovat kylmimmillään näin alkuvuodesta ja sähkön kulutus nousee äärimmilleen. Ensi kuussa postilaatikosta saattaa hyvinkin kolahtaa normaalia suurempi sähkölasku. Tekemällä sähkön hintavertailua nyt, voit löytää nykyistä edullisemman sopimuksen ja säästää sähkölaskuissasi.

 

Näistä sähkön hinta koostuu

 

Sähkön hinta koostuu kolmesta eri osasta; sähköenergian hinnasta, sähkönsiirtomaksusta ja veroista. Sähköenergian hinta eli myyntihinta on ainut osa sähkön hinnasta, jonka voi kilpailuttaa. Myyntihinnan määrittelee sähkön myyjä ja siihen vaikuttavat monet tekijät, kuten tuotantokustannukset ja pörssihinnat. 

Sähkönsiirtomaksua tai veroja ei voi kilpailuttaa.  Sähkönsiirtomaksusta vastaa paikallinen sähkön jakeluverkon omistaja ja sen kohtuullisuutta valvoo Energiamarkkinavirasto, joka on teollisuus- ja kauppaministeriön hallinnonalan riippumaton asiantuntijavirasto. Lisäksi sähköstä maksetaan kahta eri veroa: sähköveroa ja arvonlisäveroa, jotka paikallinen sähköverkkoyhtiö laskuttaa. Arvonlisäveroa maksetaan sähköverkosta, sähkön siirrosta, sähköenergiasta ja huoltovarmuusmaksusta.

 

Kilpailuta ja säästä sähkön hinnassa

 

Sähkön tuottajat ovat olleet vapaita kilpailemaan sähkön hinnalla jo yli viisitoista vuotta. Silti vain harva hyödyntää tätä mahdollisuutta säästää sähkölaskun hinnassa – vain noin kymmenen prosenttia talouksista kilpailuttaa sähkönsä vuosittain Suomessa. Kilpailuttamisen ideana on löytää mahdollisimman edullinen ja omia tarpeita parhaiten palveleva sopimus. 

Kilpailuttamalla voit vaikuttaa sekä maksamasi sähköenergian hintaan että käyttämäsi sähkön alkuperään. Kilpailutus pitää myös sähkön myyjät varpaillaan, sillä mitä enemmän sähköä kilpailutetaan, sitä enemmän hintoihin kiinnitetään huomiota. Sähkösopimus kannattaa kilpailuttaa tasaisin väliajoin, varsinkin silloin, kun sähkön hinnan noususta puhutaan yleisesti markkinoilla tai silloin, kun oma sähköyhtiösi on nostamassa hintoja.

 

Vertaile erilaisia sopimustyyppejä

 

Markkinoilla on tarjolla kahta eri sähkösopimustyyppiä: toistaiseksi voimassaolevaa ja määräaikaista. Toistaiseksi voimassaolevassa sopimuksessa sähkön pörssihintaa tarkkaillaan tietyin väliajoin ja sähkön hinta päivitetään aina tarkkailujakson lopussa. Yksi tarkkailujakso voi olla jopa vain tunnin mittainen, mutta yleensä jakso kestää kuukauden verran. Määräaikainen sähkösopimus taas tehdään tietyn sopimuskauden mittaiseksi ja sähkön hinta pysyy kiinteänä koko sopimuskauden ajan. Määräaikaisen sopimuksen pituus vaihtelee yleensä yhdestä kahteen vuoteen.  Sopimuksen voimassaoloaikana ei voi kilpailuttaa sähkön myyntihintaa.

 

Näin löydät edullisimman sopimuksen

 

Sähkösopimuksen voi kilpailuttaa internetissä. Sopimuksen kilpailuttamiseen tarvitut tiedot löytyvät vanhasta sähkölaskusta. Jotkut vertailupalvelut tarvitsevat tiedon vain osoitteesta ja sähkönkulutuksen määrästä laskeakseen tarjoukset, toiset taas kysyvät yksityiskohtaisempaa tietoa. Sähkösopimuksia kilpailuttaessa on hyvä muistaa, ettei voimassaolevaa määräaikaista sopimusta voi kilpailuttaa. Meneillään olevan sopimuskauden aikana sähkön myyjän vaihto ei onnistu ilman painavaa syytä. Määräaikainen sähkösopimus sitoo molempia osapuolia koko sopimuskauden ajan. 

Sähkön myyntihinnan voit kilpailuttaa esimerkiksi Sähkövertailu.fi-sivustolla, joka on riippumaton verkkopalvelu. Sieltä löydät lähes kaikki suomalaiset sähkön myyjät, joten eri eri toimittajien hintojen vertailu onnistuu kätevästi yhdellä silmäyksellä. 

”Haluamme Sähkövertailussa tehdä sähkön hinnan läpinäkyväksi ja lisätä kuluttajien hintatietoisuutta. Sähkövertailu.fi auttaa kuluttajaa myös hahmottamaan nykyisen tai potentiaalisen asumismuotonsa vuosittaisen sähkönkulutuksen. Tieto hinnoista ja vuosikulutuksesta auttaa ihmisiä tekemään parempia päätöksiä asumisen arjessa. Olemme osaltamme tekemässä sähkön myynnistä ja ostamisesta toimivampaa”, Sanoma Digitalin eCom-palveluista vastaava johtaja Joonas Pihlajamaa kertoo. 

Sähkövertailu.fi:ssä on nyt kiireisin aika vuodesta meneillään. Palvelussa solmitaan esimerkiksi joulukuussa 124% enemmän sopimuksia kuin huhtikuussa. Eniten palvelua hyödynnetään pääkaupunkiseudulla, missä myös sähkön myyjiä on enemmän kuin muualla. Toiseksi suurin käyttäjäryhmä löytyy Tampereelta. 

 

Oikotiellä on tänäkin vuonna jaettu vinkkejä ja inspiraatiota niin asumiseen, sisustamiseen kuin kodin ostamiseen ja myymiseen liittyen. Listasimme vuoden suosituimmat artikkelit – lue uudelleen tai kurkista ensimmäistä kertaa! 

Tammikuu: Jugendtalon upea koti
 


Tammikuussa ihasteltiin Punavuoressa sijaitsevaa kotia, jonka remontti oli tehty pieteetillä ja vuonna 1908 rakennetun talon jugendtyyliä kunnioittaen. Kauniit kakluunit, pintamateriaalit, peiliovet sekä lattia- ja kattolistat loivat hienot puitteet sisustukselle. Katso koko artikkeli täältä

 

Helmikuu: Kammerspiel - iso huonekalu pieneen kotiin
 


Helmikuussa tutustuttiin saksalaisen huonekaluvalmistaja Nils Holger Moormannin uuteen tuotteeseen, Kammerspieliin. Kookasta huonekalua kutsutaan asumisyksiköksi asunnon sisällä. Lue koko artikkeli täältä.

 

Maaliskuu: La Fábrica - upea koti entisessä sementtitehtaassa
 


Maaliskuussa katseet kiinnittyivät espanjalaisen arkkitehdin Ricardo Bofillin vuonna 1973 löytämään vanhaan sementtitehtaaseen. Jylhää tehdasta ja sen kaunista ympäristöä on muokattu ennakkoluulottomasti ja luovasti. Lue koko artikkeli täältä.

 

Huhtikuu: HS: Laiska siivoaja, muista nämä vinkit – näin teet kodin, jonka siivous on helppoa
 


Huhtikuussa kevätsiivous oli monen tehtävälistalla, kun Oikotiellä jaettiin vinkkejä laiskoille siivoojille. Katso vinkit täältä ja varmista, että kotisi kiiltää puhtaana myös ensi vuonna.  

 

Toukokuu: Moderni lapsiperheen hirsitalo
 


Toukokuussa Tampereen Lamminpäässä sijaitseva lapsiperheen hirsitalo hurmasi vaalean raikkaalla ilmeellään. Maalatut hirsiseinät, kodikas puulattia sekä suuret ikkunat tekivät kodista sekä hyvin nykyaikaisen että kodikkaan. Katso koko artikkeli täältä.

 

Kesäkuu: HS: Tältä näyttävät sisustussuunnittelijoiden omien lasten huoneet – katso 25 vinkkiä
 


Kesäkuussa kurkistettiin sisustussuunnittelijoiden omien lasten huoneisiin. Uusimpiin lastenhuonetrendeihin lukeutuivat muun muassa tussitaulumaali sekä talomalliset sänky- ja katosratkaisut. Lue koko artikkeli täältä.

 

Heinäkuu: Ylellinen kaupunkikoti


Heinäkuussa sisustusinpiraatiota löytyi Eiranrannasta, kun esittelimme yleellisen kaupunkikodin. Rohkean värinen keittiö erottui edukseen vaaleassa kodissa. Katso artikkeli täältä

 

Elokuu: Kaunis koti Töölössä
 


Elokuussa huomiota herätti vaalein värein ja laadukkain materiaalein remontoitu töölöläiskoti, jonka sisustuksessa oli sekoitettu varmalla maulla kansainvälistä hillittyä glamouria ja designklassikoita. Lue koko artikkeli täältä.

 

Syyskuu: Vuoren sisään rakennettu villa Sveitsissä
 


Syyskuussa käväistiin Sveitsin Alpeilla, kun esittelimme vuoren sisään rakennetun Vals-villan. Katso upean rakennuksen kuvat täältä

 

Lokakuu: Kaivopuiston kaunotar
 


Lokakuussa kurkistettiin sisään klassisen tyylikkäästi sisustettuun kolmioon Kaivopuistossa. Valoa tulvivassa kodissa näkyi laadukkaiden ja ajattomien materiaalien käyttö. Lue koko artikkeli täältä.

 

Marraskuu: Eleganssia kahdessa kerroksessa Ullanlinnassa
 


Marraskuussa sukellettiin menneen ajan tunnelmaan vuonna 1914 rakennetussa jugendtalossa Ullanlinnassa. Korkeat huoneet, vinokatot ja merinäköalat tekivät asunnosta elegantin kokonaisuuden. Katso koko artikkeli täältä.

 

Joulukuu: Jännittääkö asunnon ostaminen? Vältä nämä neljä yleisintä virhettä
 


Joulukuussa ohjeistimme välttämään yleisimpiä asunnon ostoon liittyviä virheitä. Elämän suurinta sijoitusta ei kannata tehdä pelkällä tunteella tai liian heppoisin perustein. Lue koko artikkeli täältä.

Ensi vuonna on tulossa paljon lisää mielenkiintoisia artikkeleita – mikä aihe sinua kiinnostaisi?