Tukholman kaupunki kasvaa hurjaa vauhtia. Kaupungistuminen on tosiasia myös Ruotsissa. Suomessa tulemme hieman länsinaapuriamme jäljessä. Odotettavissa siis on, että Suomessa kaupungistuminen vain kiihtyy.

Tukholmaan on parasta aikaa rakentumassa massiivinen asuntorakennushanke. Keskustan kupeeseen, Södermalmista kaakkoon, nousee Hammarby Sjöstad -niminen asuinalue, johon tulee 11000 uutta asuntoa ja 25000 asukasta. Tukholmassa tehtiin myös päätös, jonka mukaan Hammarby Sjöstad on osa kantakaupunkia. Kantakaupunkia siis käytännössä laajennettiin poliittisella päätöksellä samalla tavalla kuin esimerkiksi Champagnen aluetta laajennettiin, jotta tuota kuplivien juomien aatelisbrändiä voitaisiin käyttää laajemman tuotantoalueen kuohuviineistä.

Markkinat näyttävät ottaneen päätöksen vastaan, sillä Hammarby Sjöstadin asuntojen hinnat ovat aivan kantakaupungin hintojen tasolla. Merellinen ja hyvien yhteyksien päässä olevan alueen kysyntä on ollut huimaa.

Suomen asuntomarkkinat eriytyvät ja asumispreferenssit muuttuvat

Kysyntä kasvaa voimakkaasti myös Suomen suurilla kaupunkiseuduilla.  Kysyntään vastaa osittain kasvanut tarjonta. Suomessa rakennetaan uusia asuntoja enemmän kuin vuosikymmeniin. Asunnot syntyvät kaupunkeihin.

Suomen ympäristökeskus SYKE julkaisi uusimman Asukasbarometrin. Keskusta-asumisen suosio on kasvanut viime kyselystä merkittävästi. Vuonna 2010 vastaajista 17 prosenttia ilmoitti asuvansa mieluiten keskustassa. Nyt keskustassa haluaisi asua 28 prosenttia. Muutos tarkoittaa satojen tuhansien suomalaisten asumistoiveiden muutosta.

Kaupungistuminen näkyy myös siinä, millaisessa ympäristössä suomalaiset kertovat viihtyvänsä. Vastaajien mukaan asuinalueiden tärkeimpiä viihtyvyystekijöitä, asuinalueen sijainti ja liikenneyhteydet mainittiin useammin kuin rauhallisuus. Niin sanottujen ”pehmeiden vetovoimatekijöiden” eli esimerkiksi kulttuuripalvelujen merkitys on ihmisille entistä suurempi.

Tämä kehitys tietysti tarkoittaa, että maaseutumainen asuminen on vähenemässä, koska ihmiset muuttavat entistä enemmän kaupunkeihin. Auton omistaminen ei kaupungissa ole itseisarvo. Ihmiset haluavat asua hyvien yhteyksien lähellä ja erityisesti aivan kantakaupungissa, jossa autoa ei tarvita. Tämä luo mahdollisuuksia mutta myös haasteita kaupunkisuunnitteluun. Infrastruktuurin pitäisi toimia sekä autottomille asukkaille että autoilijoille.

On myös nähtävissä kehitys, että suuressa osassa Suomea, maaseutumaisilla alueilla, ei ole toimivia asuntomarkkinoita ollenkaan. Mitä tehdä tilanteessa, kun pitäisi muuttaa töiden perässä kaupunkiin ja oma asunto maaseudulla on käytännössä menettänyt arvonsa? Tämä haaste pitää ottaa vakavasti, mutta ratkaisuksi ei kuitenkaan kelpaa kaupungistumisen hidastaminen. Se etenee Suomessa samalla tavalla kuin muuallakin maailmassa haluttiin sitä tai ei.

Vuokra-asuminen lisääntyy väistämättä

Asumistoiveiden muutos tarkoittaa myös sitä, että entistä useampi hakeutuu omasta halustaan vuokra-asumiseen. Syynä voi olla esimerkiksi se, että asuinalueelta ei ole mahdollista ostaa omaa asuntoa, mutta vuokra-asuminen on mahdollista. Tämä voi olla tilanne esimerkiksi Helsingin kantakaupungissa.

Työelämän muutos on tarkoittanut sitä, että työura ei useinkaan jatku saman työnantajan palveluksessa niin pitkään. Vuokra-asuminen tuo vapautta ja helppoutta muutoksiin. Nuorempien sukupolvien halu sitoutua vuosikymmeniksi asuntolainaan ei ole niin suuri kuin aiemmin, jos asumistarpeet muuttuvat. On myös selvää, että maailma on eri tavalla auki kuin aiemmin. Maailman metropolit vetävät nuoria osaajia. Tässä kilpailussa vain Helsingillä on mahdollista kilpailla muiden maailman suurkaupunkien kanssa.

Yksi asuntomarkkinoiden keskeisimmistä ajureista on nyt ja tulevina vuosikymmeninä kaupungistuminen. Täydennysrakentamista pitää lisätä. Kaupunkisuunnittelussa pitää ottaa paremmin huomioon alueille muuttavat ihmiset. Nykyisin suunnittelua tehdään liikaa jo alueella asuvien ehdoilla. Pääkaupunkiseudulle tarvitaan ”hammarbysjöstadeja”. Kalasatama ja Jätkäsaari ovat hyvä alku.

Tuomas Viljamaa

Kuva Ilkka Koskinen / www.mustavalkoinen.fi 

Artikkelin kirjoitti vaikuttamistyön asiantuntija Tuomas Viljamaa / Suomen Vuokranantajat 

Yhteystiedot: p. 040 723 5821, tuomas.viljamaa@vuokranantajat.fi 

Elämme parhaillaan sähkön kilpailuttamisen kulta-aikaa. Ilmat ovat kylmimmillään näin alkuvuodesta ja sähkön kulutus nousee äärimmilleen. Ensi kuussa postilaatikosta saattaa hyvinkin kolahtaa normaalia suurempi sähkölasku. Tekemällä sähkön hintavertailua nyt, voit löytää nykyistä edullisemman sopimuksen ja säästää sähkölaskuissasi.

 

Näistä sähkön hinta koostuu

 

Sähkön hinta koostuu kolmesta eri osasta; sähköenergian hinnasta, sähkönsiirtomaksusta ja veroista. Sähköenergian hinta eli myyntihinta on ainut osa sähkön hinnasta, jonka voi kilpailuttaa. Myyntihinnan määrittelee sähkön myyjä ja siihen vaikuttavat monet tekijät, kuten tuotantokustannukset ja pörssihinnat. 

Sähkönsiirtomaksua tai veroja ei voi kilpailuttaa.  Sähkönsiirtomaksusta vastaa paikallinen sähkön jakeluverkon omistaja ja sen kohtuullisuutta valvoo Energiamarkkinavirasto, joka on teollisuus- ja kauppaministeriön hallinnonalan riippumaton asiantuntijavirasto. Lisäksi sähköstä maksetaan kahta eri veroa: sähköveroa ja arvonlisäveroa, jotka paikallinen sähköverkkoyhtiö laskuttaa. Arvonlisäveroa maksetaan sähköverkosta, sähkön siirrosta, sähköenergiasta ja huoltovarmuusmaksusta.

 

Kilpailuta ja säästä sähkön hinnassa

 

Sähkön tuottajat ovat olleet vapaita kilpailemaan sähkön hinnalla jo yli viisitoista vuotta. Silti vain harva hyödyntää tätä mahdollisuutta säästää sähkölaskun hinnassa – vain noin kymmenen prosenttia talouksista kilpailuttaa sähkönsä vuosittain Suomessa. Kilpailuttamisen ideana on löytää mahdollisimman edullinen ja omia tarpeita parhaiten palveleva sopimus. 

Kilpailuttamalla voit vaikuttaa sekä maksamasi sähköenergian hintaan että käyttämäsi sähkön alkuperään. Kilpailutus pitää myös sähkön myyjät varpaillaan, sillä mitä enemmän sähköä kilpailutetaan, sitä enemmän hintoihin kiinnitetään huomiota. Sähkösopimus kannattaa kilpailuttaa tasaisin väliajoin, varsinkin silloin, kun sähkön hinnan noususta puhutaan yleisesti markkinoilla tai silloin, kun oma sähköyhtiösi on nostamassa hintoja.

 

Vertaile erilaisia sopimustyyppejä

 

Markkinoilla on tarjolla kahta eri sähkösopimustyyppiä: toistaiseksi voimassaolevaa ja määräaikaista. Toistaiseksi voimassaolevassa sopimuksessa sähkön pörssihintaa tarkkaillaan tietyin väliajoin ja sähkön hinta päivitetään aina tarkkailujakson lopussa. Yksi tarkkailujakso voi olla jopa vain tunnin mittainen, mutta yleensä jakso kestää kuukauden verran. Määräaikainen sähkösopimus taas tehdään tietyn sopimuskauden mittaiseksi ja sähkön hinta pysyy kiinteänä koko sopimuskauden ajan. Määräaikaisen sopimuksen pituus vaihtelee yleensä yhdestä kahteen vuoteen.  Sopimuksen voimassaoloaikana ei voi kilpailuttaa sähkön myyntihintaa.

 

Näin löydät edullisimman sopimuksen

 

Sähkösopimuksen voi kilpailuttaa internetissä. Sopimuksen kilpailuttamiseen tarvitut tiedot löytyvät vanhasta sähkölaskusta. Jotkut vertailupalvelut tarvitsevat tiedon vain osoitteesta ja sähkönkulutuksen määrästä laskeakseen tarjoukset, toiset taas kysyvät yksityiskohtaisempaa tietoa. Sähkösopimuksia kilpailuttaessa on hyvä muistaa, ettei voimassaolevaa määräaikaista sopimusta voi kilpailuttaa. Meneillään olevan sopimuskauden aikana sähkön myyjän vaihto ei onnistu ilman painavaa syytä. Määräaikainen sähkösopimus sitoo molempia osapuolia koko sopimuskauden ajan. 

Sähkön myyntihinnan voit kilpailuttaa esimerkiksi Sähkövertailu.fi-sivustolla, joka on riippumaton verkkopalvelu. Sieltä löydät lähes kaikki suomalaiset sähkön myyjät, joten eri eri toimittajien hintojen vertailu onnistuu kätevästi yhdellä silmäyksellä. 

”Haluamme Sähkövertailussa tehdä sähkön hinnan läpinäkyväksi ja lisätä kuluttajien hintatietoisuutta. Sähkövertailu.fi auttaa kuluttajaa myös hahmottamaan nykyisen tai potentiaalisen asumismuotonsa vuosittaisen sähkönkulutuksen. Tieto hinnoista ja vuosikulutuksesta auttaa ihmisiä tekemään parempia päätöksiä asumisen arjessa. Olemme osaltamme tekemässä sähkön myynnistä ja ostamisesta toimivampaa”, Sanoma Digitalin eCom-palveluista vastaava johtaja Joonas Pihlajamaa kertoo. 

Sähkövertailu.fi:ssä on nyt kiireisin aika vuodesta meneillään. Palvelussa solmitaan esimerkiksi joulukuussa 124% enemmän sopimuksia kuin huhtikuussa. Eniten palvelua hyödynnetään pääkaupunkiseudulla, missä myös sähkön myyjiä on enemmän kuin muualla. Toiseksi suurin käyttäjäryhmä löytyy Tampereelta. 

 

Oikotiellä on tänäkin vuonna jaettu vinkkejä ja inspiraatiota niin asumiseen, sisustamiseen kuin kodin ostamiseen ja myymiseen liittyen. Listasimme vuoden suosituimmat artikkelit – lue uudelleen tai kurkista ensimmäistä kertaa! 

Tammikuu: Jugendtalon upea koti
 


Tammikuussa ihasteltiin Punavuoressa sijaitsevaa kotia, jonka remontti oli tehty pieteetillä ja vuonna 1908 rakennetun talon jugendtyyliä kunnioittaen. Kauniit kakluunit, pintamateriaalit, peiliovet sekä lattia- ja kattolistat loivat hienot puitteet sisustukselle. Katso koko artikkeli täältä

 

Helmikuu: Kammerspiel - iso huonekalu pieneen kotiin
 


Helmikuussa tutustuttiin saksalaisen huonekaluvalmistaja Nils Holger Moormannin uuteen tuotteeseen, Kammerspieliin. Kookasta huonekalua kutsutaan asumisyksiköksi asunnon sisällä. Lue koko artikkeli täältä.

 

Maaliskuu: La Fábrica - upea koti entisessä sementtitehtaassa
 


Maaliskuussa katseet kiinnittyivät espanjalaisen arkkitehdin Ricardo Bofillin vuonna 1973 löytämään vanhaan sementtitehtaaseen. Jylhää tehdasta ja sen kaunista ympäristöä on muokattu ennakkoluulottomasti ja luovasti. Lue koko artikkeli täältä.

 

Huhtikuu: HS: Laiska siivoaja, muista nämä vinkit – näin teet kodin, jonka siivous on helppoa
 


Huhtikuussa kevätsiivous oli monen tehtävälistalla, kun Oikotiellä jaettiin vinkkejä laiskoille siivoojille. Katso vinkit täältä ja varmista, että kotisi kiiltää puhtaana myös ensi vuonna.  

 

Toukokuu: Moderni lapsiperheen hirsitalo
 


Toukokuussa Tampereen Lamminpäässä sijaitseva lapsiperheen hirsitalo hurmasi vaalean raikkaalla ilmeellään. Maalatut hirsiseinät, kodikas puulattia sekä suuret ikkunat tekivät kodista sekä hyvin nykyaikaisen että kodikkaan. Katso koko artikkeli täältä.

 

Kesäkuu: HS: Tältä näyttävät sisustussuunnittelijoiden omien lasten huoneet – katso 25 vinkkiä
 


Kesäkuussa kurkistettiin sisustussuunnittelijoiden omien lasten huoneisiin. Uusimpiin lastenhuonetrendeihin lukeutuivat muun muassa tussitaulumaali sekä talomalliset sänky- ja katosratkaisut. Lue koko artikkeli täältä.

 

Heinäkuu: Ylellinen kaupunkikoti


Heinäkuussa sisustusinpiraatiota löytyi Eiranrannasta, kun esittelimme yleellisen kaupunkikodin. Rohkean värinen keittiö erottui edukseen vaaleassa kodissa. Katso artikkeli täältä

 

Elokuu: Kaunis koti Töölössä
 


Elokuussa huomiota herätti vaalein värein ja laadukkain materiaalein remontoitu töölöläiskoti, jonka sisustuksessa oli sekoitettu varmalla maulla kansainvälistä hillittyä glamouria ja designklassikoita. Lue koko artikkeli täältä.

 

Syyskuu: Vuoren sisään rakennettu villa Sveitsissä
 


Syyskuussa käväistiin Sveitsin Alpeilla, kun esittelimme vuoren sisään rakennetun Vals-villan. Katso upean rakennuksen kuvat täältä

 

Lokakuu: Kaivopuiston kaunotar
 


Lokakuussa kurkistettiin sisään klassisen tyylikkäästi sisustettuun kolmioon Kaivopuistossa. Valoa tulvivassa kodissa näkyi laadukkaiden ja ajattomien materiaalien käyttö. Lue koko artikkeli täältä.

 

Marraskuu: Eleganssia kahdessa kerroksessa Ullanlinnassa
 


Marraskuussa sukellettiin menneen ajan tunnelmaan vuonna 1914 rakennetussa jugendtalossa Ullanlinnassa. Korkeat huoneet, vinokatot ja merinäköalat tekivät asunnosta elegantin kokonaisuuden. Katso koko artikkeli täältä.

 

Joulukuu: Jännittääkö asunnon ostaminen? Vältä nämä neljä yleisintä virhettä
 


Joulukuussa ohjeistimme välttämään yleisimpiä asunnon ostoon liittyviä virheitä. Elämän suurinta sijoitusta ei kannata tehdä pelkällä tunteella tai liian heppoisin perustein. Lue koko artikkeli täältä.

Ensi vuonna on tulossa paljon lisää mielenkiintoisia artikkeleita – mikä aihe sinua kiinnostaisi?