Nyt kesän kynnyksellä on sopiva hetki esitellä viimeinen teema-asunto Jyväskylän asuntomessujen Maailmanpylväs -kerrostalosta. Aikaisemmin olemme esitelleet samasta talosta maskuliinisen Äijä- ja naisellisen Drama Queen-asunnon. Kolmas ja viimeinen, Viherperhe-niminen teema-asunto on suunniteltu kuvitteelliselle perheelle, joka on muuttanut Maailmanpylväs -kerrostaloon Hongkongin pilvenpiirtäjästä. Kohteen, kuten kaikki muutkin teema-asunnot, suunnitteli Milla Alftan.

Viherperhe haluaa kätevää kerrostaloasumista, joka sopii perheen ekologisiin elämänarvoihin ja elämäntilanteeseen lapsiperheenä, mutta ei vaadi ääriratkaisuja kuten sähköttömyyttä tai omaa perunapeltoa. Sen sijaan viherkasvit saavat rehottaa sisustuksessa valtoimenaan.

 

Keittiö, ruokailutila ja olohuone ovat yhtä avointa tilaa, johon materiaalin lämpöä tuo puusepän tekemä paanuseinä. Tila pitenee sujuvasti avaralle parvekkeelle.

 

Keittiösaarekkeen ruokailutilaan aukeava osa toimii kätevänä vitriinikaappina. Ruokapöydän valaisimina toimivat sinkkiämpäri.

 

Keittiökaapit ovat hauskasti kaksivärisiä.

 

Saarekkeen ja työpinnan materiaali on käytännöllinen kivi.

 

Olohuoneen katseenvangitsija on seinään ja kattoon maalattu puukuvio, jonka jotkut oksat ovat jopa oikeasti kolmiulotteisia. Harmaassa seinässä on hyllysyvennykset, joiden vaaleanvihreä sävy nostaa ne kivasti esille.

 

Käytävän yksi seinä on maalattu liitutaulumaalilla. Tavallisesta korkeammat harmaat lattialistat tekevät tilasta arvokkaamman.

 

Vanhempien makuuhuoneessa on perinteisten ovien sijaan käytetty liukuovia.

 

Makuuhuoneesta pääsee suoraan ikkunalliseen vaatehuoneeseen.

 

Sängynpäädyn päätyseinässä on osittainen panelointi, joka päättyy pieneen hyllyyn – kätevä paikka pikkuesineille sekä tauluille.

 

Runsaat kangasverhot tuovat makuuhuoneeseen mukavaa pehmeyttä.

 

Kattosyvennyksen reunan taakse piiloutuu valonlähteet, jotka antavat tilaan miellyttävää epäsuoraa valoa

 

Lasten makuuhuone on neutraali ja miellyttävän rauhallinen.

 

Asunnon maanläheinen värikartta jatkuu pesuhuoneessa ja saunassa.

 

Peili- ja lasipinnat muodostavat puumateriaalin ja luonnonsävyjen kanssa sopivan kontrastin.

 

Tilavaa parveketta voi verrata kunnon huoneeseen, joka toimii kesäisin olohuoneen jatkona.

 

Kekkilän jalallinen viljelylaatikko mahdollistaa olla puutarhuri myös kerrostalon parvekkeella.

 

Harkitsetko remontoitavan omakotitalon ostoa tai onko oman kotisi kunnostus ajankohtaista? Eri vuosikymmenten omakotitaloista voi löytyä rakennusaikakaudelle tyypillisiä vaurioita ja puutteita, jotka kannattaa tarkastaa ennen vasaraan tarttumista. Lue vinkit ja vieraile myös Vantaan Omakoti-messuilla.


Talojen rakennustavat ovat vaihdelleet vuosikymmenten saatossa paljonkin. Moni aikanaan hyvänä pidetty menetelmä on nykypäivänä osoittautunut jopa haitalliseksi. Kuntokartoitus kannattaakin teettää paitsi omakotitaloa ostaessa myös oman kodin huoltotoimia suunnitellessa. Tarkastuksessa voidaan havaita vikoja, joista aiheutuneita vahinkoja vakuutus ei välttämättä korvaa.
 

Tunne eri vuosikymmenten ongelmallisimmat rakennustavat
 

1940- ja 1950-luvuilla pientalojen kellarit olivat yleensä kylmää varastotilaa, jota on myöhemmin peruskorjattu asuinkäyttöön, useimmiten pesutiloiksi. Jos saneerauksen yhteydessä ei ole huolehdittu riittävästä ilmanvaihdosta, on lisääntynyt veden käyttö saattanut aiheuttaa kosteusvaurioita.

1960-luvun taloissa yleisiä ovat valesokkelit, jotka näyttävät ulkoapäin normaaleilta. Sisäpuolella sokkelin puurunko alkaa kuitenkin heti maanpinnasta tai jopa maan alta. Maassa oleva kosteus on voinut vähitellen vaurioittaa puurakenteita ja aiheuttaa siten mikrobivaurioita ja terveyshaittoja.

1970-luvulla pientaloihin rakennettiin tasakattoja eli loivasti sisäänpäin kallistettuja kattoja. Huoltamattomina nämä voivat aiheuttaa kosteusvaurioita. Mikäli katon puurakenteissa on käytetty aikansa kestävimpiä kattohuopamateriaaleja tai se on uusittu riittävän ajoissa, ongelmat on voitu välttää.

1980-luvulla omakotitalojen kylpyhuoneet rakennettiin pääsääntöisesti kipsilevypintaisina, ja usein ilman kunnollisia vesieristeitä. Tämä on voinut aiheuttaa kosteusvaurioita erityisesti suihkuseiniin, mikäli vettä on päässyt rakenteisiin.

Vasta uusien vesieristysmääräysten voimaantulo vuonna 1999 alkoi korjata märkätiloihin kohdistuvia rakennusvirheitä, joten 1990-luvulla rakennetuista taloista voi niin ikään löytyä kylpyhuoneiden kosteusvaurioita.
 

Tule Omakoti-messuille kuulemaan lisää remonttivinkkejä
 

Vuosittain järjestettävät Omakoti-messut tarjoavat rakentamista ja remontointia suunnitteleville kattavan tietopaketin alan uusista tuotteista ja palveluista. Tapahtuman teemana on rakentamisen, remontoinnin ja asumisen rinnalla muun muassa energiatalous, sisäilma, kodinkoneet, sisustaminen, pihasuunnittelu, kuntotarkastukset, rahoitus, vakuutukset, tonttien sekä kiinteistöjen myynti.

Tänä vuonna messut järjestetään 27.–29.10.2017 Vantaan Myyrmäki-hallissa. Yli 200 näytteilleasettajan joukosta löydät myös Oikotien – pisteellämme voit osallistua sisustusaiheiseen kilpailuun. Lisäksi tarjoamme messukävijöille mukavan yllätysedun. Tervetuloa!
 

Selkeälinjainen Kotikontti-talo oli yksi henkilökohtainen suosikkini tämän kesän asuntomessuilla Mikkelissä. Kotikontti edustaa Mammuttikodin yksinkertaisista elementeistä koostuvaa taloryhmää, jonka arkkitehti on Susanna Kiiskinen.

Talo on suunniteltu pariskunnalle, joka lasten muutettua omilleen rakensi omien toiveidensa mukaisen kodin. Rakennuksen selkeä tumma julkiasu sulautuu hyvin luontoon. Kuva Antero Tenhunen/Asuntomessut. 

 

Yksikerroksisessa talossa on neljä huonetta ja puumateriaali toistuu julkisivun lisäksi vaaleammissa sävyissä myös sisätiloissa. Keittiö, ruokailu- ja olohuone muodostavat yhden avoimen tilan, joka avautuu atrium-tyyppiselle sisäpihalle. Kuva Mammuttikoti. 

 

Sisäänkäynnistä suoraan vasemmalle jää päämakuuhuone, josta on suora yhteys märkätiloihin ja kuistille. Sängynpääty uppoutuu kivasti syvennykseen. Kuva Mammuttikoti. 

 

Sängyn päädyn takaa löytyy kätevä ja avara pesutila. Kuva Mammuttikoti. 

 

Oleskelutilan takka avautuu kolmeen suuntaan ja erottaa olohuoneen ruokailutilasta. Kuva Mammuttikoti. 

 

Nostalgisen lämpimän 70-luvun ilmeen luovat puupanelointi sekä kiinteät kattovalaisimet. Kuva Mammuttikoti. 

 

Keittiösaarekkeen liesituuletin sointuu kivasti yhteen kattovalaisimien kanssa. Keittiövalmistaja on Puustelli. Kuva Mammuttikoti. 

 

Säilytyskaappien keskelle sijoittuu hauska syvennys, joka toimii sekä hyllytilana että istumapaikkana. Kuva Mammuttikoti. 

 

Atriumpiha on metsämaastoa, jota ei tarvitse erityisesti huoltaa. Porrasmaiset kävelytiet toimivat myös mukavina oleskelupaikkoina. Kuva Agneta Land-Koskinen. 

 

Erillinen saunarakennus toimii myös vierashuoneena. Riipputuolit luovat tilaan rennon ja leppoisan tunnelman. Kuva Mammuttikoti. 

 

Löylyhuoneesta avautuu näkymä metsämaastoon. Kuva Mammuttikoti.