Kansainvälisiä palkintoja saanut irlantilainen arkkitehti Dominic Stevens asuu itsensä suunnittelemassa ja rakentamassa talossa, jonka hinta on 25 000 euroa.

 

Kyseessä on harjakattoinen kaksikerroksinen pieni talo, jossa tilaa on noin 60 neliötä. Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevat olohuone keittiökomeroineen, kaksi makuuhuonetta sekä vessa ja suihkuhuone. Toisesta kerroksesta löytyy päämakuuhuone sekä vaatehuone.

 

 

Pelkistetyn puurakenteisen talon rakensi Dominic kavereineen. Talo on hyvin eristetty, kesäisin sitä lämmittää lämpöä varaava sähkopatteri ja talvisin puulämmitteinen uuni. Sisätilojen viimeistelyssä on käytetty yksinkertaisia materiaaleja.

 

 

Dominicin mukaan hänen taloprojektiaan voi katsoa monesta näkökulmasta – käytännöllisyyden, poliittisen, arkkitehtuurisen jne.  Käytännöllisestä näkökulmasta siksi, ettei Dominicilla ollut rakennusprojektia aloittaessaan asuinpaikka eikä myöskään paljon rahaa. Tosin hänellä oli arkkitehtina kokemusta modulirakentamisesta sekä viehätys irlantilaiseen perinteiseen rakennustapaan – talot rakennettiin paikallisista materiaaleista, yksinkertaisella teknologialla koko yhteisön toimesta. Dominic halusi oman talonsa rakentamisella näyttää esimerkkiä, että nykyaikanakin voi talon rakentaa alusta loppuun ihan itse.

 

 

Poliittisesta näkökulmasta katsoen suunnitteli ja rakensi Dominic talon syystä, että enemmistölle ihmisistä tarkoittaa talon hankinta elämän suurinta hankintaa. Siihen otetaan pankista lainaa, jota maksetaan takaisin pitkään ja huomattavilla koroilla. Koko hommasta ei hyödy niinkään talossa asuva ihminen vaan rakennuttaja ja pankki.

 

 

Tähän päivään mennessä on Dominic asunut talossa pari vuotta ja hänen mukaansa talo on osoittautunut eri vuodenaikoina erittäin toimivaksi. Arkkitehdin mukaan talon rakentaminen ei ole helppo tehtävä, mutta sen valmiiksi saaminen tarjoaa suurta mielihyvää ja kiitollisuutta sen valmistumisessa avustanutta yhteisöä kohtaan. Talon rakennusohjeet ovat Dominicin kotisivuilla ilmaiseksi kaikkien kiinnostuneiden saatavilla.

 

www.dominicstevensarchitect.net

Harkitsetko remontoitavan omakotitalon ostoa tai onko oman kotisi kunnostus ajankohtaista? Eri vuosikymmenten omakotitaloista voi löytyä rakennusaikakaudelle tyypillisiä vaurioita ja puutteita, jotka kannattaa tarkastaa ennen vasaraan tarttumista. Lue vinkit ja vieraile myös Vantaan Omakoti-messuilla.


Talojen rakennustavat ovat vaihdelleet vuosikymmenten saatossa paljonkin. Moni aikanaan hyvänä pidetty menetelmä on nykypäivänä osoittautunut jopa haitalliseksi. Kuntokartoitus kannattaakin teettää paitsi omakotitaloa ostaessa myös oman kodin huoltotoimia suunnitellessa. Tarkastuksessa voidaan havaita vikoja, joista aiheutuneita vahinkoja vakuutus ei välttämättä korvaa.
 

Tunne eri vuosikymmenten ongelmallisimmat rakennustavat
 

1940- ja 1950-luvuilla pientalojen kellarit olivat yleensä kylmää varastotilaa, jota on myöhemmin peruskorjattu asuinkäyttöön, useimmiten pesutiloiksi. Jos saneerauksen yhteydessä ei ole huolehdittu riittävästä ilmanvaihdosta, on lisääntynyt veden käyttö saattanut aiheuttaa kosteusvaurioita.

1960-luvun taloissa yleisiä ovat valesokkelit, jotka näyttävät ulkoapäin normaaleilta. Sisäpuolella sokkelin puurunko alkaa kuitenkin heti maanpinnasta tai jopa maan alta. Maassa oleva kosteus on voinut vähitellen vaurioittaa puurakenteita ja aiheuttaa siten mikrobivaurioita ja terveyshaittoja.

1970-luvulla pientaloihin rakennettiin tasakattoja eli loivasti sisäänpäin kallistettuja kattoja. Huoltamattomina nämä voivat aiheuttaa kosteusvaurioita. Mikäli katon puurakenteissa on käytetty aikansa kestävimpiä kattohuopamateriaaleja tai se on uusittu riittävän ajoissa, ongelmat on voitu välttää.

1980-luvulla omakotitalojen kylpyhuoneet rakennettiin pääsääntöisesti kipsilevypintaisina, ja usein ilman kunnollisia vesieristeitä. Tämä on voinut aiheuttaa kosteusvaurioita erityisesti suihkuseiniin, mikäli vettä on päässyt rakenteisiin.

Vasta uusien vesieristysmääräysten voimaantulo vuonna 1999 alkoi korjata märkätiloihin kohdistuvia rakennusvirheitä, joten 1990-luvulla rakennetuista taloista voi niin ikään löytyä kylpyhuoneiden kosteusvaurioita.
 

Tule Omakoti-messuille kuulemaan lisää remonttivinkkejä
 

Vuosittain järjestettävät Omakoti-messut tarjoavat rakentamista ja remontointia suunnitteleville kattavan tietopaketin alan uusista tuotteista ja palveluista. Tapahtuman teemana on rakentamisen, remontoinnin ja asumisen rinnalla muun muassa energiatalous, sisäilma, kodinkoneet, sisustaminen, pihasuunnittelu, kuntotarkastukset, rahoitus, vakuutukset, tonttien sekä kiinteistöjen myynti.

Tänä vuonna messut järjestetään 27.–29.10.2017 Vantaan Myyrmäki-hallissa. Yli 200 näytteilleasettajan joukosta löydät myös Oikotien – pisteellämme voit osallistua sisustusaiheiseen kilpailuun. Lisäksi tarjoamme messukävijöille mukavan yllätysedun. Tervetuloa!
 

Selkeälinjainen Kotikontti-talo oli yksi henkilökohtainen suosikkini tämän kesän asuntomessuilla Mikkelissä. Kotikontti edustaa Mammuttikodin yksinkertaisista elementeistä koostuvaa taloryhmää, jonka arkkitehti on Susanna Kiiskinen.

Talo on suunniteltu pariskunnalle, joka lasten muutettua omilleen rakensi omien toiveidensa mukaisen kodin. Rakennuksen selkeä tumma julkiasu sulautuu hyvin luontoon. Kuva Antero Tenhunen/Asuntomessut. 

 

Yksikerroksisessa talossa on neljä huonetta ja puumateriaali toistuu julkisivun lisäksi vaaleammissa sävyissä myös sisätiloissa. Keittiö, ruokailu- ja olohuone muodostavat yhden avoimen tilan, joka avautuu atrium-tyyppiselle sisäpihalle. Kuva Mammuttikoti. 

 

Sisäänkäynnistä suoraan vasemmalle jää päämakuuhuone, josta on suora yhteys märkätiloihin ja kuistille. Sängynpääty uppoutuu kivasti syvennykseen. Kuva Mammuttikoti. 

 

Sängyn päädyn takaa löytyy kätevä ja avara pesutila. Kuva Mammuttikoti. 

 

Oleskelutilan takka avautuu kolmeen suuntaan ja erottaa olohuoneen ruokailutilasta. Kuva Mammuttikoti. 

 

Nostalgisen lämpimän 70-luvun ilmeen luovat puupanelointi sekä kiinteät kattovalaisimet. Kuva Mammuttikoti. 

 

Keittiösaarekkeen liesituuletin sointuu kivasti yhteen kattovalaisimien kanssa. Keittiövalmistaja on Puustelli. Kuva Mammuttikoti. 

 

Säilytyskaappien keskelle sijoittuu hauska syvennys, joka toimii sekä hyllytilana että istumapaikkana. Kuva Mammuttikoti. 

 

Atriumpiha on metsämaastoa, jota ei tarvitse erityisesti huoltaa. Porrasmaiset kävelytiet toimivat myös mukavina oleskelupaikkoina. Kuva Agneta Land-Koskinen. 

 

Erillinen saunarakennus toimii myös vierashuoneena. Riipputuolit luovat tilaan rennon ja leppoisan tunnelman. Kuva Mammuttikoti. 

 

Löylyhuoneesta avautuu näkymä metsämaastoon. Kuva Mammuttikoti.