Tulevan kesän Asuntomessut rakentuvat Seinäjoella Kyrösjärven tekoaltaan ja padon viereen. Messualueen suunnittelussa on lähdetty siitä, että alueella säilyy myös koskematonta luontoa. Alueella yhdistyy alkuperäinen luonto ja rakennettu kaupunkiympäristö. Pruukinrannassa tullaan näkemään 35 pientaloa, joista yksi on paritalo, lisäksi alueella on yksi puukerrostalo ja yksi rivi-/luhtitalo.

Pruukinrannan alueelle on vielä ajokielto ja nosturit työskentelevät ahkerasti heinäkuussa avattavien Asuntomessujen tonteilla. Alueen talot sijoittuvat metsäiseen maastoon siten, että lähes jokainen tontti rajoittuu metsään. Kyrösjärven tekoaltaan rannalle asuntomessualueen kohdalle on rakennettu uimaranta ja kaksi tekosaarta sekä nuotiopaikka alueen asukkaiden virkistyskäyttöön.

Rantaa täydentävät hiekkarannan vieressä oleva veneenlaskuluiska, veneiden säilytyspaikka ja pohjoisempana rannalla sijaitseva näkötorni. Pohjalaista vaatimattomuutta lienee alueen lempinimi ”Seinäjoen Dubai”.

Pruukinrannan messualueen pohjoisosassa on viisi korttelipihaa, joiden ympärille talot ryhmittyvät. Eteläosan Tulikivimyllyn sisäringin muodostavat modernit pohjalaistalot.

Ikäjakauma pientalokohteiden omistajissa on 30–65 vuotta. Pääosin nuoria pareja, mutta joukossa on myös muutama sinkkutalous ja iäkkäämpi pariskunta. Nuorille pareille on parin rakentamisvuoden aikana syntynyt toistakymmentä lasta.

Suurin osa Asuntomessualueen pientaloista on puutaloja, joukossa on vain kuusi kivitaloa. Myös rivi-/luhtitalo on kiveä. Puutalojen värityksessä näkyy vahvasti punainen ja musta, mutta myös vaaleita ja sinisiä taloja. Onpa joukossa jopa yksi pinkki pientalo.

Pihojen rajautuessa metsään, niitä ei rajata muureilla eikä aidoilla vaan luonnonmukaisilla katteilla ja kivillä, joukossa on myös yksi heinäseipäistä tehty risuaita.

Seinäjoen Asuntomessujen asuntojen huoneistoalan keskikoko on 170m². Pientalojen pienin asunto on huoneistoalaltaan 124m² ja suurin 234m². Kuvan korttelipihan talot ovat Kuusama Hirsitalon (124m²), Honkatalojen (164m²), Finnlamellin (147m²) ja Jämerän (156m²). Taloihin liittyy lisäksi autotalli- tai vierastalorakennukset.

Messutaloissa on pääosin kaukolämpö. Neljä passiivirakenteista taloa ei ole liittynyt kaukolämpöverkkoon ja niissä lämmitys toteutetaan pääosin esim. aurinkokeräimillä ja puulla. Maalämpö ei ole alueella mahdollista, padon turvallisuuden vuoksi.

Kuljettajilla ja maalareilla riittää vielä jonkin verran hommia ennen heinäkuussa avautuvia Asuntomessuja Seinäjoen Pruukinrannassa.

 

Asuntomessut Seinäjoella 8.7.–7.8.2016

 

Harkitsetko remontoitavan omakotitalon ostoa tai onko oman kotisi kunnostus ajankohtaista? Eri vuosikymmenten omakotitaloista voi löytyä rakennusaikakaudelle tyypillisiä vaurioita ja puutteita, jotka kannattaa tarkastaa ennen vasaraan tarttumista. Lue vinkit ja vieraile myös Vantaan Omakoti-messuilla.


Talojen rakennustavat ovat vaihdelleet vuosikymmenten saatossa paljonkin. Moni aikanaan hyvänä pidetty menetelmä on nykypäivänä osoittautunut jopa haitalliseksi. Kuntokartoitus kannattaakin teettää paitsi omakotitaloa ostaessa myös oman kodin huoltotoimia suunnitellessa. Tarkastuksessa voidaan havaita vikoja, joista aiheutuneita vahinkoja vakuutus ei välttämättä korvaa.
 

Tunne eri vuosikymmenten ongelmallisimmat rakennustavat
 

1940- ja 1950-luvuilla pientalojen kellarit olivat yleensä kylmää varastotilaa, jota on myöhemmin peruskorjattu asuinkäyttöön, useimmiten pesutiloiksi. Jos saneerauksen yhteydessä ei ole huolehdittu riittävästä ilmanvaihdosta, on lisääntynyt veden käyttö saattanut aiheuttaa kosteusvaurioita.

1960-luvun taloissa yleisiä ovat valesokkelit, jotka näyttävät ulkoapäin normaaleilta. Sisäpuolella sokkelin puurunko alkaa kuitenkin heti maanpinnasta tai jopa maan alta. Maassa oleva kosteus on voinut vähitellen vaurioittaa puurakenteita ja aiheuttaa siten mikrobivaurioita ja terveyshaittoja.

1970-luvulla pientaloihin rakennettiin tasakattoja eli loivasti sisäänpäin kallistettuja kattoja. Huoltamattomina nämä voivat aiheuttaa kosteusvaurioita. Mikäli katon puurakenteissa on käytetty aikansa kestävimpiä kattohuopamateriaaleja tai se on uusittu riittävän ajoissa, ongelmat on voitu välttää.

1980-luvulla omakotitalojen kylpyhuoneet rakennettiin pääsääntöisesti kipsilevypintaisina, ja usein ilman kunnollisia vesieristeitä. Tämä on voinut aiheuttaa kosteusvaurioita erityisesti suihkuseiniin, mikäli vettä on päässyt rakenteisiin.

Vasta uusien vesieristysmääräysten voimaantulo vuonna 1999 alkoi korjata märkätiloihin kohdistuvia rakennusvirheitä, joten 1990-luvulla rakennetuista taloista voi niin ikään löytyä kylpyhuoneiden kosteusvaurioita.
 

Tule Omakoti-messuille kuulemaan lisää remonttivinkkejä
 

Vuosittain järjestettävät Omakoti-messut tarjoavat rakentamista ja remontointia suunnitteleville kattavan tietopaketin alan uusista tuotteista ja palveluista. Tapahtuman teemana on rakentamisen, remontoinnin ja asumisen rinnalla muun muassa energiatalous, sisäilma, kodinkoneet, sisustaminen, pihasuunnittelu, kuntotarkastukset, rahoitus, vakuutukset, tonttien sekä kiinteistöjen myynti.

Tänä vuonna messut järjestetään 27.–29.10.2017 Vantaan Myyrmäki-hallissa. Yli 200 näytteilleasettajan joukosta löydät myös Oikotien – pisteellämme voit osallistua sisustusaiheiseen kilpailuun. Lisäksi tarjoamme messukävijöille mukavan yllätysedun. Tervetuloa!
 

Selkeälinjainen Kotikontti-talo oli yksi henkilökohtainen suosikkini tämän kesän asuntomessuilla Mikkelissä. Kotikontti edustaa Mammuttikodin yksinkertaisista elementeistä koostuvaa taloryhmää, jonka arkkitehti on Susanna Kiiskinen.

Talo on suunniteltu pariskunnalle, joka lasten muutettua omilleen rakensi omien toiveidensa mukaisen kodin. Rakennuksen selkeä tumma julkiasu sulautuu hyvin luontoon. Kuva Antero Tenhunen/Asuntomessut. 

 

Yksikerroksisessa talossa on neljä huonetta ja puumateriaali toistuu julkisivun lisäksi vaaleammissa sävyissä myös sisätiloissa. Keittiö, ruokailu- ja olohuone muodostavat yhden avoimen tilan, joka avautuu atrium-tyyppiselle sisäpihalle. Kuva Mammuttikoti. 

 

Sisäänkäynnistä suoraan vasemmalle jää päämakuuhuone, josta on suora yhteys märkätiloihin ja kuistille. Sängynpääty uppoutuu kivasti syvennykseen. Kuva Mammuttikoti. 

 

Sängyn päädyn takaa löytyy kätevä ja avara pesutila. Kuva Mammuttikoti. 

 

Oleskelutilan takka avautuu kolmeen suuntaan ja erottaa olohuoneen ruokailutilasta. Kuva Mammuttikoti. 

 

Nostalgisen lämpimän 70-luvun ilmeen luovat puupanelointi sekä kiinteät kattovalaisimet. Kuva Mammuttikoti. 

 

Keittiösaarekkeen liesituuletin sointuu kivasti yhteen kattovalaisimien kanssa. Keittiövalmistaja on Puustelli. Kuva Mammuttikoti. 

 

Säilytyskaappien keskelle sijoittuu hauska syvennys, joka toimii sekä hyllytilana että istumapaikkana. Kuva Mammuttikoti. 

 

Atriumpiha on metsämaastoa, jota ei tarvitse erityisesti huoltaa. Porrasmaiset kävelytiet toimivat myös mukavina oleskelupaikkoina. Kuva Agneta Land-Koskinen. 

 

Erillinen saunarakennus toimii myös vierashuoneena. Riipputuolit luovat tilaan rennon ja leppoisan tunnelman. Kuva Mammuttikoti. 

 

Löylyhuoneesta avautuu näkymä metsämaastoon. Kuva Mammuttikoti.