Seinäjoen Asuntomessuilla olevissa taloissa on panostettu runsaasti kodin tärkeimpiin tiloihin, arkea helpottaviin huoltotiloihin. Sauna- ja pesutilat on toimivia, kodinhoitotilat käytännöllisiä ja varustettu tarpeellisilla kaapeilla. Wc-tiloja on tarpeeksi ja niissä on hiven ylellisyyttä.

Pruukinrannan asuntomessualue on rakennettu siten, että jokainen tontti rajoittuu metsäalueeseen. Erillissaunat sopivat hyvin tähän rakennettuun maastoon. Materiaaleina on käytetty puuta, hirttä ja paneelia. 

 

Hartman koti Ankkuri, kohde 14 a

Tämän kodin sauna sijaitsee erillisessä rakennuksessa. Saunarakennukseen on kulku lasitetun terassin kautta ja kylpytilojen yhteydessä on suuri oleskelutila. House 2.

 

Hartman koti Ankkuri, kohde 14 b

Hartman koti Ankkurin paritalon toista puolta asuu Duutsoneista tuttu HP Parviainen, jolle koti on tehty elämisen ankkuripaikaksi rauhoittumiseen ja rentoiluun reissaamisen vastapainoksi. House 2.

 

Villa Roihu, kohde 18

Villa Roihun saunan mustat seinät on perinteistä piilutettua hirttä. Vaaleat lauteet ovat yksinkertaisen selkeät. Lasiseinä ja kylpyhuoneen puolella oleva iso seinälaatta avartavat tilaa.

 

Koti Pentik, kohde 22

Saunan, kylpyhuoneen ja wc-tilan sisustus mukailee muun kodin värimaailmaa. Vanhan tammen värinen mikrolaminaattiovi luo kylpyhuoneeseen lämmintä tunnelmaa. Rouhea tiiliseinä sopii hyvin yhteen oven värimaailman kanssa. Iso valkoinen valumarmoriallas on tyylikäs ja ennen kaikkea käytännöllinen. Laminaatista valmistettuihin avohyllyihin saa kauneimmat esineet hyvin esille. A la Carte –keittiöt.

 

Pohjanmaa, kohde 24

Kannustalon Pohjanmaa –talon toinen kylpyhuoneista on saunan yhteydessä ja värimaailmaltaan musta, kuten saunakin. Toinen kylpyhuone kylpee valossa valkoisena, mustin tehostein. Topi-keittiöt.

 

Hartman koti Ruutu, kohde 30

Pruukinrannan metsäinen asuinalue on kuin luotu erilliselle pihasaunalle. Terassilta on suora yhteys pihasaunaan. Kylpyhuoneen värimaailma haluttiin pitää samanlaisena rauhallisena kuin muu sisustus. House 2.

 

Keittiömaailman suola ja pippuri, kohde 32

Kodinhoitohuone on kodin komentokeskus, sen tulee olla toimiva ja käytännöllinen. Silityslautamekanismi kätkeytyy pöytäkaappiin ja sen saa helposti esiin vetimestä vetäisemällä. Iso allas tuo kodinhoitohuoneeseen toiminnallisuutta. Kaksi allasta helpottaa kylpyhuoneessa arjen askareissa. A la Carte –keittiöt.

 

Hartman koti Salmiakki, kohde 39

Valkoiset kalusteet vaalean beigeä seinää ja lattiaa vasten on toimiva ja konstailematon kokonaisuus. House 2.

 

 

Lakeuden Jämerä kutsu, kohde 43

Harmaan ja valkoisen liitto on toimiva ja ajaton ja myötäilee tyylikkäästi kodin muuta värimaailmaa. Kylpyhuoneen sisustus on kodikas, kylpylämäinen kokonaisuus. A la Carte -keittiöt.

 

Asuntomessut Seinäjoella 8.7.–7.8.2016

 

Harkitsetko remontoitavan omakotitalon ostoa tai onko oman kotisi kunnostus ajankohtaista? Eri vuosikymmenten omakotitaloista voi löytyä rakennusaikakaudelle tyypillisiä vaurioita ja puutteita, jotka kannattaa tarkastaa ennen vasaraan tarttumista. Lue vinkit ja vieraile myös Vantaan Omakoti-messuilla.


Talojen rakennustavat ovat vaihdelleet vuosikymmenten saatossa paljonkin. Moni aikanaan hyvänä pidetty menetelmä on nykypäivänä osoittautunut jopa haitalliseksi. Kuntokartoitus kannattaakin teettää paitsi omakotitaloa ostaessa myös oman kodin huoltotoimia suunnitellessa. Tarkastuksessa voidaan havaita vikoja, joista aiheutuneita vahinkoja vakuutus ei välttämättä korvaa.
 

Tunne eri vuosikymmenten ongelmallisimmat rakennustavat
 

1940- ja 1950-luvuilla pientalojen kellarit olivat yleensä kylmää varastotilaa, jota on myöhemmin peruskorjattu asuinkäyttöön, useimmiten pesutiloiksi. Jos saneerauksen yhteydessä ei ole huolehdittu riittävästä ilmanvaihdosta, on lisääntynyt veden käyttö saattanut aiheuttaa kosteusvaurioita.

1960-luvun taloissa yleisiä ovat valesokkelit, jotka näyttävät ulkoapäin normaaleilta. Sisäpuolella sokkelin puurunko alkaa kuitenkin heti maanpinnasta tai jopa maan alta. Maassa oleva kosteus on voinut vähitellen vaurioittaa puurakenteita ja aiheuttaa siten mikrobivaurioita ja terveyshaittoja.

1970-luvulla pientaloihin rakennettiin tasakattoja eli loivasti sisäänpäin kallistettuja kattoja. Huoltamattomina nämä voivat aiheuttaa kosteusvaurioita. Mikäli katon puurakenteissa on käytetty aikansa kestävimpiä kattohuopamateriaaleja tai se on uusittu riittävän ajoissa, ongelmat on voitu välttää.

1980-luvulla omakotitalojen kylpyhuoneet rakennettiin pääsääntöisesti kipsilevypintaisina, ja usein ilman kunnollisia vesieristeitä. Tämä on voinut aiheuttaa kosteusvaurioita erityisesti suihkuseiniin, mikäli vettä on päässyt rakenteisiin.

Vasta uusien vesieristysmääräysten voimaantulo vuonna 1999 alkoi korjata märkätiloihin kohdistuvia rakennusvirheitä, joten 1990-luvulla rakennetuista taloista voi niin ikään löytyä kylpyhuoneiden kosteusvaurioita.
 

Tule Omakoti-messuille kuulemaan lisää remonttivinkkejä
 

Vuosittain järjestettävät Omakoti-messut tarjoavat rakentamista ja remontointia suunnitteleville kattavan tietopaketin alan uusista tuotteista ja palveluista. Tapahtuman teemana on rakentamisen, remontoinnin ja asumisen rinnalla muun muassa energiatalous, sisäilma, kodinkoneet, sisustaminen, pihasuunnittelu, kuntotarkastukset, rahoitus, vakuutukset, tonttien sekä kiinteistöjen myynti.

Tänä vuonna messut järjestetään 27.–29.10.2017 Vantaan Myyrmäki-hallissa. Yli 200 näytteilleasettajan joukosta löydät myös Oikotien – pisteellämme voit osallistua sisustusaiheiseen kilpailuun. Lisäksi tarjoamme messukävijöille mukavan yllätysedun. Tervetuloa!
 

Selkeälinjainen Kotikontti-talo oli yksi henkilökohtainen suosikkini tämän kesän asuntomessuilla Mikkelissä. Kotikontti edustaa Mammuttikodin yksinkertaisista elementeistä koostuvaa taloryhmää, jonka arkkitehti on Susanna Kiiskinen.

Talo on suunniteltu pariskunnalle, joka lasten muutettua omilleen rakensi omien toiveidensa mukaisen kodin. Rakennuksen selkeä tumma julkiasu sulautuu hyvin luontoon. Kuva Antero Tenhunen/Asuntomessut. 

 

Yksikerroksisessa talossa on neljä huonetta ja puumateriaali toistuu julkisivun lisäksi vaaleammissa sävyissä myös sisätiloissa. Keittiö, ruokailu- ja olohuone muodostavat yhden avoimen tilan, joka avautuu atrium-tyyppiselle sisäpihalle. Kuva Mammuttikoti. 

 

Sisäänkäynnistä suoraan vasemmalle jää päämakuuhuone, josta on suora yhteys märkätiloihin ja kuistille. Sängynpääty uppoutuu kivasti syvennykseen. Kuva Mammuttikoti. 

 

Sängyn päädyn takaa löytyy kätevä ja avara pesutila. Kuva Mammuttikoti. 

 

Oleskelutilan takka avautuu kolmeen suuntaan ja erottaa olohuoneen ruokailutilasta. Kuva Mammuttikoti. 

 

Nostalgisen lämpimän 70-luvun ilmeen luovat puupanelointi sekä kiinteät kattovalaisimet. Kuva Mammuttikoti. 

 

Keittiösaarekkeen liesituuletin sointuu kivasti yhteen kattovalaisimien kanssa. Keittiövalmistaja on Puustelli. Kuva Mammuttikoti. 

 

Säilytyskaappien keskelle sijoittuu hauska syvennys, joka toimii sekä hyllytilana että istumapaikkana. Kuva Mammuttikoti. 

 

Atriumpiha on metsämaastoa, jota ei tarvitse erityisesti huoltaa. Porrasmaiset kävelytiet toimivat myös mukavina oleskelupaikkoina. Kuva Agneta Land-Koskinen. 

 

Erillinen saunarakennus toimii myös vierashuoneena. Riipputuolit luovat tilaan rennon ja leppoisan tunnelman. Kuva Mammuttikoti. 

 

Löylyhuoneesta avautuu näkymä metsämaastoon. Kuva Mammuttikoti.