Loft-asuntoja myydään joskus rakennuttajan valmiiksi viimeisteleminä. Sellaisen hankkineen tulee tyytyä rakennuttajan valitsemiin ratkaisuihin sekä viimeistelyihin. Kuvitellaan tilanne, että kävelet eräänä päivänä ohi vanhasta punatiilisestä toimistorakennuksesta, joka seisoo tyhjillään – mitä mainioin loft-kodin paikka! Voisiko itse ryhtyä loft-asunnon rakentajaksi?

Arkkitehti Marja Sopasella on paljon kokemusta loft-asuntojen suunnittelusta. Hänen mukaansa voi kuka tahansa ryhtyä rakennushankkeeseen, jonka tavoitteena on muuttaa liike-, toimisto- tai tuotantotilan käyttötarkoitus asuintilaksi. Mikäli hankkeeseen ryhtyvä ei itse ole suunnittelija, hän tarvitsee hanketta varten ammattitaitoisen suunnittelijan, yleensä arkkitehdin, joissain tapauksissa sisustusarkkitehti riittää. Hän pystyy arvioimaan, onko hanke realistinen ja kykenee laatimaan käyttötarkoituksen muutoslupaan tarvittavat suunnitelmat. Suunnitelmia varten tarvitaan Sopasen mukaan myös erikoissuunnittelijoita (rakenne-, LVI- ja sähkösuunnitteluun).

 

Mistä lähteä liikkeelle sopivan kohteen löytyessä?

Marja Sopasen mukaan kannattaa palkata suunnittelija(t). Jos kohde sijaitsee asunto- tai kiinteistöosakeyhtiössä on rakennusluvan hakija nimellisesti yhtiö, vaikka hankkeeseen ryhtyvä onkin osakkeenomistaja joka vastaa suunnittelusta sekä kustannuksista. Hankkeeseen tarvitaan siis taloyhtiön lupa. Sopasen mukaan pystyy ammattitaitoinen suunnittelija selvittämään, onko muutokselle esteitä vaikkapa asemakaavassa sekä onko tilaa mahdollista muuttaa asuinkäyttöön, eli täyttyvätkö rakentamisen lainsäädännön mukaiset asumisen edellytykset. Mikäli esteitä ei ole, suunnitelmalle tarvitaan käyttötarkoituksen muutoslupa rakennusvalvontaviranomaisilta.

Säästyykö rahaa, jos itse toimii rakennuttajana vai tuleeko se kalliimmaksi, kun rakennuttajalta ostettu loft-asunto?

Arkkitehti Marja Sopasen mukaan on tähän vaikea vastata – jos itse ryhtyy hankkeeseen, saa todennäköisesti juuri sellaisen asunnon, jonka parhaiten vastaa toiveita. Sopanen muistuttaa, että rakennuttajana toimiminen vaatii aina jossain määrin rakentamisen prosessien ymmärtämistä. Avuksi voi myös palkata rakennuttajakonsultin.

Voiko Suomessa rakentaa kiinteistöön loft-asunnon, jos samaan aikaan kiinteistön muut tilat toimivat edelleen vaikkapa toimisto- tai tuotantotilana? - Tämä riippuu kohteena olevasta taloyhtiöstä, voimassa olevasta asemakaavasta ja siitä, täyttyvätkö asunnolle lainsäädännössä asetetut vähimmäisvaatimukset.Tuotantotiloja sisältävässä kiinteistössä esimerkiksi melu saattaa rajoittaa käyttötarkoituksen muutoksia, kertoo Sopanen

 

Harkitsetko remontoitavan omakotitalon ostoa tai onko oman kotisi kunnostus ajankohtaista? Eri vuosikymmenten omakotitaloista voi löytyä rakennusaikakaudelle tyypillisiä vaurioita ja puutteita, jotka kannattaa tarkastaa ennen vasaraan tarttumista. Lue vinkit ja vieraile myös Vantaan Omakoti-messuilla.


Talojen rakennustavat ovat vaihdelleet vuosikymmenten saatossa paljonkin. Moni aikanaan hyvänä pidetty menetelmä on nykypäivänä osoittautunut jopa haitalliseksi. Kuntokartoitus kannattaakin teettää paitsi omakotitaloa ostaessa myös oman kodin huoltotoimia suunnitellessa. Tarkastuksessa voidaan havaita vikoja, joista aiheutuneita vahinkoja vakuutus ei välttämättä korvaa.
 

Tunne eri vuosikymmenten ongelmallisimmat rakennustavat
 

1940- ja 1950-luvuilla pientalojen kellarit olivat yleensä kylmää varastotilaa, jota on myöhemmin peruskorjattu asuinkäyttöön, useimmiten pesutiloiksi. Jos saneerauksen yhteydessä ei ole huolehdittu riittävästä ilmanvaihdosta, on lisääntynyt veden käyttö saattanut aiheuttaa kosteusvaurioita.

1960-luvun taloissa yleisiä ovat valesokkelit, jotka näyttävät ulkoapäin normaaleilta. Sisäpuolella sokkelin puurunko alkaa kuitenkin heti maanpinnasta tai jopa maan alta. Maassa oleva kosteus on voinut vähitellen vaurioittaa puurakenteita ja aiheuttaa siten mikrobivaurioita ja terveyshaittoja.

1970-luvulla pientaloihin rakennettiin tasakattoja eli loivasti sisäänpäin kallistettuja kattoja. Huoltamattomina nämä voivat aiheuttaa kosteusvaurioita. Mikäli katon puurakenteissa on käytetty aikansa kestävimpiä kattohuopamateriaaleja tai se on uusittu riittävän ajoissa, ongelmat on voitu välttää.

1980-luvulla omakotitalojen kylpyhuoneet rakennettiin pääsääntöisesti kipsilevypintaisina, ja usein ilman kunnollisia vesieristeitä. Tämä on voinut aiheuttaa kosteusvaurioita erityisesti suihkuseiniin, mikäli vettä on päässyt rakenteisiin.

Vasta uusien vesieristysmääräysten voimaantulo vuonna 1999 alkoi korjata märkätiloihin kohdistuvia rakennusvirheitä, joten 1990-luvulla rakennetuista taloista voi niin ikään löytyä kylpyhuoneiden kosteusvaurioita.
 

Tule Omakoti-messuille kuulemaan lisää remonttivinkkejä
 

Vuosittain järjestettävät Omakoti-messut tarjoavat rakentamista ja remontointia suunnitteleville kattavan tietopaketin alan uusista tuotteista ja palveluista. Tapahtuman teemana on rakentamisen, remontoinnin ja asumisen rinnalla muun muassa energiatalous, sisäilma, kodinkoneet, sisustaminen, pihasuunnittelu, kuntotarkastukset, rahoitus, vakuutukset, tonttien sekä kiinteistöjen myynti.

Tänä vuonna messut järjestetään 27.–29.10.2017 Vantaan Myyrmäki-hallissa. Yli 200 näytteilleasettajan joukosta löydät myös Oikotien – pisteellämme voit osallistua sisustusaiheiseen kilpailuun. Lisäksi tarjoamme messukävijöille mukavan yllätysedun. Tervetuloa!
 

Selkeälinjainen Kotikontti-talo oli yksi henkilökohtainen suosikkini tämän kesän asuntomessuilla Mikkelissä. Kotikontti edustaa Mammuttikodin yksinkertaisista elementeistä koostuvaa taloryhmää, jonka arkkitehti on Susanna Kiiskinen.

Talo on suunniteltu pariskunnalle, joka lasten muutettua omilleen rakensi omien toiveidensa mukaisen kodin. Rakennuksen selkeä tumma julkiasu sulautuu hyvin luontoon. Kuva Antero Tenhunen/Asuntomessut. 

 

Yksikerroksisessa talossa on neljä huonetta ja puumateriaali toistuu julkisivun lisäksi vaaleammissa sävyissä myös sisätiloissa. Keittiö, ruokailu- ja olohuone muodostavat yhden avoimen tilan, joka avautuu atrium-tyyppiselle sisäpihalle. Kuva Mammuttikoti. 

 

Sisäänkäynnistä suoraan vasemmalle jää päämakuuhuone, josta on suora yhteys märkätiloihin ja kuistille. Sängynpääty uppoutuu kivasti syvennykseen. Kuva Mammuttikoti. 

 

Sängyn päädyn takaa löytyy kätevä ja avara pesutila. Kuva Mammuttikoti. 

 

Oleskelutilan takka avautuu kolmeen suuntaan ja erottaa olohuoneen ruokailutilasta. Kuva Mammuttikoti. 

 

Nostalgisen lämpimän 70-luvun ilmeen luovat puupanelointi sekä kiinteät kattovalaisimet. Kuva Mammuttikoti. 

 

Keittiösaarekkeen liesituuletin sointuu kivasti yhteen kattovalaisimien kanssa. Keittiövalmistaja on Puustelli. Kuva Mammuttikoti. 

 

Säilytyskaappien keskelle sijoittuu hauska syvennys, joka toimii sekä hyllytilana että istumapaikkana. Kuva Mammuttikoti. 

 

Atriumpiha on metsämaastoa, jota ei tarvitse erityisesti huoltaa. Porrasmaiset kävelytiet toimivat myös mukavina oleskelupaikkoina. Kuva Agneta Land-Koskinen. 

 

Erillinen saunarakennus toimii myös vierashuoneena. Riipputuolit luovat tilaan rennon ja leppoisan tunnelman. Kuva Mammuttikoti. 

 

Löylyhuoneesta avautuu näkymä metsämaastoon. Kuva Mammuttikoti.