Virolainen yritys Kodasema on tuonut markkinoille KODA-nimisen pienen valmistalon, jonka pystyttäminen tontille vie aikaa vain noin 4-7 tuntia.

Rakennuksen kasaamiseksi siirtoa varten kuluu yhtä paljon aikaa, joten KODA-talon voi tarvittaessa siirtää helposti paikasta toiseen. Talon pystyttäminen ei kuormita luontoa eikä aiheuta suurempaa meteliä, rakennuspölyä tai muuta vastaavaa. Talo on pystytyksen jälkeen heti asumisvalmis eikä vaadi jälkiviimeistelyä.

KODA-talon päärakennusmateriaali on betoni ja materiaalin käyttö säästeliästä – yhden talon valmistamiseen kuluu vain 9m3 betonia. Rakennuksen seinät ovat harvinaisen ohuita ollakseen betonista valmistettuja. Rakennuksen elinkaaren lopussa voi KODA-talon elementit erottaa helposti toisistaan ja käyttää uudelleen. Talon sijoittaminen uuteen paikkaan ei vaadi isoja pintatöitä.

 

KODA-talon voi sijoittaa ilman täydentäviä pohja- ja kaivaustöitä erilaisille pinnoille. Rakennuksen pystytykseen tarvitaan ainoastaan tasainen pinta, vesi-, viemäröinti- ja sähköliitynnät.

 

Aurinkopaneeleilla varustettu KODA tuottaa vuodessa enemmän sähköä sähköverkkoon kuin ottaa sieltä. Rakennus ei hukkaa energiaa johtuen älykkäästä teknologiasta, ohuista mutta energiatehokkaista seinistä, nelinkertaisista lasipaketti-ikkunoista, led-valaistuksesta ja auringonvalon optimaalisesta käytöstä arkkitehtuurissa.

 

KODAssa on terveellistä asua – talon ilmanvaihtojärjestelmä pitää yllä tasaisempaa ilmankosteutta kuin tavallinen nykyaikainen talo. Ilmanvaihdon tehokkuus riippuu ilmanvaihdon tarpeesta – kun tilassa on paljon ihmisiä ja CO2 taso nousee, alkaa ilmastointi toimia aktiivisemmin

KODAn viimeistelymateriaalit ovat myrkyttömiä. Lattiassa, seinissä sekä katossa on käytetty CLT-monikerroslevyä. Rakennuksessa on  säädeltävä led-valaistus. KODAssa on tilaa 25m2 ja avonaisen keittiö-olohuoneen lisäksi myös nukkumaparvi. Huonekorkeus alakerrassa on 3,55m.

 

Nukkumaparvella on tilaa kahdelle hengelle. Parven olohuoneeseen aukeavaan kaiteen osaan on sijoitettu kaiuttimet. Parven alle jää wc suihkuhuoneineen.

 

Vessa on kompakti ja tilaa säästävä sisältäen kaiken tarvittavan.

 

KODA sopii kodiksi keskikaupunkiin, mökiksi järvimaisemaan, viihtyisäksi kahvilaksi, toimistoksi, terveysasemaksi tai miksi tahansa. Talon hinta avaimet käteen versiona (johon sisältyy keittiö ja LVI-tekniikka) on noin 85 000 € + VAT. Skandinaviassa saattaa kyseinen hinta nousta paikallisista oloista johtuen noin 10 – 20%.

Harkitsetko remontoitavan omakotitalon ostoa tai onko oman kotisi kunnostus ajankohtaista? Eri vuosikymmenten omakotitaloista voi löytyä rakennusaikakaudelle tyypillisiä vaurioita ja puutteita, jotka kannattaa tarkastaa ennen vasaraan tarttumista. Lue vinkit ja vieraile myös Vantaan Omakoti-messuilla.


Talojen rakennustavat ovat vaihdelleet vuosikymmenten saatossa paljonkin. Moni aikanaan hyvänä pidetty menetelmä on nykypäivänä osoittautunut jopa haitalliseksi. Kuntokartoitus kannattaakin teettää paitsi omakotitaloa ostaessa myös oman kodin huoltotoimia suunnitellessa. Tarkastuksessa voidaan havaita vikoja, joista aiheutuneita vahinkoja vakuutus ei välttämättä korvaa.
 

Tunne eri vuosikymmenten ongelmallisimmat rakennustavat
 

1940- ja 1950-luvuilla pientalojen kellarit olivat yleensä kylmää varastotilaa, jota on myöhemmin peruskorjattu asuinkäyttöön, useimmiten pesutiloiksi. Jos saneerauksen yhteydessä ei ole huolehdittu riittävästä ilmanvaihdosta, on lisääntynyt veden käyttö saattanut aiheuttaa kosteusvaurioita.

1960-luvun taloissa yleisiä ovat valesokkelit, jotka näyttävät ulkoapäin normaaleilta. Sisäpuolella sokkelin puurunko alkaa kuitenkin heti maanpinnasta tai jopa maan alta. Maassa oleva kosteus on voinut vähitellen vaurioittaa puurakenteita ja aiheuttaa siten mikrobivaurioita ja terveyshaittoja.

1970-luvulla pientaloihin rakennettiin tasakattoja eli loivasti sisäänpäin kallistettuja kattoja. Huoltamattomina nämä voivat aiheuttaa kosteusvaurioita. Mikäli katon puurakenteissa on käytetty aikansa kestävimpiä kattohuopamateriaaleja tai se on uusittu riittävän ajoissa, ongelmat on voitu välttää.

1980-luvulla omakotitalojen kylpyhuoneet rakennettiin pääsääntöisesti kipsilevypintaisina, ja usein ilman kunnollisia vesieristeitä. Tämä on voinut aiheuttaa kosteusvaurioita erityisesti suihkuseiniin, mikäli vettä on päässyt rakenteisiin.

Vasta uusien vesieristysmääräysten voimaantulo vuonna 1999 alkoi korjata märkätiloihin kohdistuvia rakennusvirheitä, joten 1990-luvulla rakennetuista taloista voi niin ikään löytyä kylpyhuoneiden kosteusvaurioita.
 

Tule Omakoti-messuille kuulemaan lisää remonttivinkkejä
 

Vuosittain järjestettävät Omakoti-messut tarjoavat rakentamista ja remontointia suunnitteleville kattavan tietopaketin alan uusista tuotteista ja palveluista. Tapahtuman teemana on rakentamisen, remontoinnin ja asumisen rinnalla muun muassa energiatalous, sisäilma, kodinkoneet, sisustaminen, pihasuunnittelu, kuntotarkastukset, rahoitus, vakuutukset, tonttien sekä kiinteistöjen myynti.

Tänä vuonna messut järjestetään 27.–29.10.2017 Vantaan Myyrmäki-hallissa. Yli 200 näytteilleasettajan joukosta löydät myös Oikotien – pisteellämme voit osallistua sisustusaiheiseen kilpailuun. Lisäksi tarjoamme messukävijöille mukavan yllätysedun. Tervetuloa!
 

Selkeälinjainen Kotikontti-talo oli yksi henkilökohtainen suosikkini tämän kesän asuntomessuilla Mikkelissä. Kotikontti edustaa Mammuttikodin yksinkertaisista elementeistä koostuvaa taloryhmää, jonka arkkitehti on Susanna Kiiskinen.

Talo on suunniteltu pariskunnalle, joka lasten muutettua omilleen rakensi omien toiveidensa mukaisen kodin. Rakennuksen selkeä tumma julkiasu sulautuu hyvin luontoon. Kuva Antero Tenhunen/Asuntomessut. 

 

Yksikerroksisessa talossa on neljä huonetta ja puumateriaali toistuu julkisivun lisäksi vaaleammissa sävyissä myös sisätiloissa. Keittiö, ruokailu- ja olohuone muodostavat yhden avoimen tilan, joka avautuu atrium-tyyppiselle sisäpihalle. Kuva Mammuttikoti. 

 

Sisäänkäynnistä suoraan vasemmalle jää päämakuuhuone, josta on suora yhteys märkätiloihin ja kuistille. Sängynpääty uppoutuu kivasti syvennykseen. Kuva Mammuttikoti. 

 

Sängyn päädyn takaa löytyy kätevä ja avara pesutila. Kuva Mammuttikoti. 

 

Oleskelutilan takka avautuu kolmeen suuntaan ja erottaa olohuoneen ruokailutilasta. Kuva Mammuttikoti. 

 

Nostalgisen lämpimän 70-luvun ilmeen luovat puupanelointi sekä kiinteät kattovalaisimet. Kuva Mammuttikoti. 

 

Keittiösaarekkeen liesituuletin sointuu kivasti yhteen kattovalaisimien kanssa. Keittiövalmistaja on Puustelli. Kuva Mammuttikoti. 

 

Säilytyskaappien keskelle sijoittuu hauska syvennys, joka toimii sekä hyllytilana että istumapaikkana. Kuva Mammuttikoti. 

 

Atriumpiha on metsämaastoa, jota ei tarvitse erityisesti huoltaa. Porrasmaiset kävelytiet toimivat myös mukavina oleskelupaikkoina. Kuva Agneta Land-Koskinen. 

 

Erillinen saunarakennus toimii myös vierashuoneena. Riipputuolit luovat tilaan rennon ja leppoisan tunnelman. Kuva Mammuttikoti. 

 

Löylyhuoneesta avautuu näkymä metsämaastoon. Kuva Mammuttikoti.