Jos talotehtaiden pakettitaloista ei löydy mieleistä, oman kodin rakentaminen onnistuu myös omien suunnitelmien ja mittojen mukaan.

Tähän vaihtoehtoon päätyi orimattilalainen lapsiperhe. Ja kun vielä puumateriaalin toimittaja ja sähkömies löytyi omalta kylältä, rakennusprojekti sujui kätevästi. Lisäksi sisustusratkaisuissa käytettiin paikallista puuseppää.

Lapsiperheen koti sijaitsee Orimattilassa metsän keskellä, silti hyvien kulkuyhteyksien päässä lähikaupungista ja pääkaupunkiseudusta, jonne vanhempien työmatkat suuntaavat. Muutaman remontin jälkeen asukkailla oli kertynyt kokemusta materiaalivalinnoista ja – toimittajista, joten talotoimittajien talopakettivaihtoehdot ja niihin nidotut sisustusmateriaalit alkoivat tuntua hieman ahdistavilta. Pariskunta kilpailutti talotehtaiden lisäksi rakentajaa, jonka tarjous tehdä talo ns. pitkästä tavarasta oli kilpailukykyinen, joten asukkaat pääsivät toteuttamaan omia toiveitaan yhdessä rakentajan kanssa.

Talon musta ulkoväritys oli alusta alkaen perheen suunnitelmissa, kun omaa taloa alettiin suunnitella. Valmiiden talopakettien sijaan talo rakennutettiin perheen tarpeita ja toiveita ajatellen.

Ruokailutila on keittiön ja olohuoneen kanssa talon keskiosassa, näin valo pääsee kulkemaan läpi talon esteettömästi. Sisätiloissa on käytetty tummaa paneelia kontrastina valkoisille seinille. Ruokapöytä on puusepän tekemä ja sen ympärillä on Ilmari Tapiovaaran Domus-tuolit. Kodin sisutuksessa kohtaavat uusi ja vanha sulassa sovussa.

Tumman talon sisätilat ovat selkeät ja valoisat. Seinien yleisvärinä on käytetty Tikkurilan Symphony värikartan sävyä F497, Paperi. Oleskelutilan tehosteseinä sain hennon harmaan sävyn.

Talon rouvan tekemät taideteokset ovat arvoisellaan paikalla perintölipaston päällä.

Keittiövalmistajaksi valikoitui HTH-keittiö, jonka kanssa yhteistyö sujui niin hyvin, että keittiön lisäksi taloon tuli muitakin kalusteita HTH:lta.

Saarekkeen ympärille tuli puusepän tekemä taso ja kehys poppelipuuta. Kodin lattiamateriaaliksi valittu Saima-parketti sai näin oivan parin.

Makuuhuoneen päätyseinän tapetti on Ferm Livingin Lines. Muotokieltä ja sävymaailmaa täydentävät erilaiset tyynyt.

Työpöydällä on vielä vastavalmistuneen talon värisuunnittelun jäljiltä väriliuskat. Upea vedenvihreä pöytävalaisin on löytö Mokosta.

Kodissa on paljon mielenkiintoisia yksityiskohtia, kuten tämä työhuoneen piste sisustuskirjoille ja –lehdille.

Pikkuneidin huoneen värityksessä on samoja sävyjä kuin kodin muissakin huoneissa; valkoista, harmaata ja tummansinistä. Väripalettia täydentää sinapinkeltainen. Tyttären askartelupöydän ympärillä on Artekin tuolit. Kodissa on muutenkin paljon vanhoja esineitä ja tavaroita.

Luottopuusepän tekemässä hyllykössä on sama kennomainen muoto, mikä toistuu kodin tapeteissa ja tekstiileissä. Hyllykkö on tehty tiikistä, samoin kuin wc:n alakaapisto. Ferm Livingin Grid-tapetin ruudutus tuo mieleen kouluvihkojen tutun ruutukuvion.

Harkitsetko remontoitavan omakotitalon ostoa tai onko oman kotisi kunnostus ajankohtaista? Eri vuosikymmenten omakotitaloista voi löytyä rakennusaikakaudelle tyypillisiä vaurioita ja puutteita, jotka kannattaa tarkastaa ennen vasaraan tarttumista. Lue vinkit ja vieraile myös Vantaan Omakoti-messuilla.


Talojen rakennustavat ovat vaihdelleet vuosikymmenten saatossa paljonkin. Moni aikanaan hyvänä pidetty menetelmä on nykypäivänä osoittautunut jopa haitalliseksi. Kuntokartoitus kannattaakin teettää paitsi omakotitaloa ostaessa myös oman kodin huoltotoimia suunnitellessa. Tarkastuksessa voidaan havaita vikoja, joista aiheutuneita vahinkoja vakuutus ei välttämättä korvaa.
 

Tunne eri vuosikymmenten ongelmallisimmat rakennustavat
 

1940- ja 1950-luvuilla pientalojen kellarit olivat yleensä kylmää varastotilaa, jota on myöhemmin peruskorjattu asuinkäyttöön, useimmiten pesutiloiksi. Jos saneerauksen yhteydessä ei ole huolehdittu riittävästä ilmanvaihdosta, on lisääntynyt veden käyttö saattanut aiheuttaa kosteusvaurioita.

1960-luvun taloissa yleisiä ovat valesokkelit, jotka näyttävät ulkoapäin normaaleilta. Sisäpuolella sokkelin puurunko alkaa kuitenkin heti maanpinnasta tai jopa maan alta. Maassa oleva kosteus on voinut vähitellen vaurioittaa puurakenteita ja aiheuttaa siten mikrobivaurioita ja terveyshaittoja.

1970-luvulla pientaloihin rakennettiin tasakattoja eli loivasti sisäänpäin kallistettuja kattoja. Huoltamattomina nämä voivat aiheuttaa kosteusvaurioita. Mikäli katon puurakenteissa on käytetty aikansa kestävimpiä kattohuopamateriaaleja tai se on uusittu riittävän ajoissa, ongelmat on voitu välttää.

1980-luvulla omakotitalojen kylpyhuoneet rakennettiin pääsääntöisesti kipsilevypintaisina, ja usein ilman kunnollisia vesieristeitä. Tämä on voinut aiheuttaa kosteusvaurioita erityisesti suihkuseiniin, mikäli vettä on päässyt rakenteisiin.

Vasta uusien vesieristysmääräysten voimaantulo vuonna 1999 alkoi korjata märkätiloihin kohdistuvia rakennusvirheitä, joten 1990-luvulla rakennetuista taloista voi niin ikään löytyä kylpyhuoneiden kosteusvaurioita.
 

Tule Omakoti-messuille kuulemaan lisää remonttivinkkejä
 

Vuosittain järjestettävät Omakoti-messut tarjoavat rakentamista ja remontointia suunnitteleville kattavan tietopaketin alan uusista tuotteista ja palveluista. Tapahtuman teemana on rakentamisen, remontoinnin ja asumisen rinnalla muun muassa energiatalous, sisäilma, kodinkoneet, sisustaminen, pihasuunnittelu, kuntotarkastukset, rahoitus, vakuutukset, tonttien sekä kiinteistöjen myynti.

Tänä vuonna messut järjestetään 27.–29.10.2017 Vantaan Myyrmäki-hallissa. Yli 200 näytteilleasettajan joukosta löydät myös Oikotien – pisteellämme voit osallistua sisustusaiheiseen kilpailuun. Lisäksi tarjoamme messukävijöille mukavan yllätysedun. Tervetuloa!
 

Selkeälinjainen Kotikontti-talo oli yksi henkilökohtainen suosikkini tämän kesän asuntomessuilla Mikkelissä. Kotikontti edustaa Mammuttikodin yksinkertaisista elementeistä koostuvaa taloryhmää, jonka arkkitehti on Susanna Kiiskinen.

Talo on suunniteltu pariskunnalle, joka lasten muutettua omilleen rakensi omien toiveidensa mukaisen kodin. Rakennuksen selkeä tumma julkiasu sulautuu hyvin luontoon. Kuva Antero Tenhunen/Asuntomessut. 

 

Yksikerroksisessa talossa on neljä huonetta ja puumateriaali toistuu julkisivun lisäksi vaaleammissa sävyissä myös sisätiloissa. Keittiö, ruokailu- ja olohuone muodostavat yhden avoimen tilan, joka avautuu atrium-tyyppiselle sisäpihalle. Kuva Mammuttikoti. 

 

Sisäänkäynnistä suoraan vasemmalle jää päämakuuhuone, josta on suora yhteys märkätiloihin ja kuistille. Sängynpääty uppoutuu kivasti syvennykseen. Kuva Mammuttikoti. 

 

Sängyn päädyn takaa löytyy kätevä ja avara pesutila. Kuva Mammuttikoti. 

 

Oleskelutilan takka avautuu kolmeen suuntaan ja erottaa olohuoneen ruokailutilasta. Kuva Mammuttikoti. 

 

Nostalgisen lämpimän 70-luvun ilmeen luovat puupanelointi sekä kiinteät kattovalaisimet. Kuva Mammuttikoti. 

 

Keittiösaarekkeen liesituuletin sointuu kivasti yhteen kattovalaisimien kanssa. Keittiövalmistaja on Puustelli. Kuva Mammuttikoti. 

 

Säilytyskaappien keskelle sijoittuu hauska syvennys, joka toimii sekä hyllytilana että istumapaikkana. Kuva Mammuttikoti. 

 

Atriumpiha on metsämaastoa, jota ei tarvitse erityisesti huoltaa. Porrasmaiset kävelytiet toimivat myös mukavina oleskelupaikkoina. Kuva Agneta Land-Koskinen. 

 

Erillinen saunarakennus toimii myös vierashuoneena. Riipputuolit luovat tilaan rennon ja leppoisan tunnelman. Kuva Mammuttikoti. 

 

Löylyhuoneesta avautuu näkymä metsämaastoon. Kuva Mammuttikoti.