Suomessa on kesämökkejä reilut puoli miljoonaa. Mökit sijaitsevat Järvi-Suomen lisäksi saaristossa ja Rannikko-Suomen alueella.

Vanhimmat mökit ovat pieniä ja vapaa-ajalla itse rakennettuja. Nykyisin tosin vapaa-ajan asunnoiksi otetaan myös jonkin verran talotehtaiden valmispaketteja. Hyvin varustellussa kakkosasunnossa vietetään aluksi aina vaan pidempiä aikoja ja ajan myötä siitä tuleekin ykkösasunto. Vapaa-ajan kodin ja ykköskodin raja hämärtyy entistä enemmän etätyömahdollisuuksien ja joustavien työaikojen vuoksi.

Siinä missä omakotitalojen neliökoko on pienentynyt, vapaa-ajan asuntojen koko on vastaavasti suurentunut. Mökkien keskimääräinen pinta-ala on noin 50m². Neliöiden keskikokoa nostaa viime vuosina valmistuneet suuret vapaa-ajan asunnot. 2010-luvulla rakennettujen vapaa-ajan asuinrakennusten keskimääräinen pinta-ala on noin 75m².  Kesämökeistä puolet on pinta-alaltaan edelleen kuitenkin 40 neliöisiä tai sitä pienempiä.

Saimaa on yksi suosituimmista mökkirannoista. Mikkeli ja Savonlinna kuuluvat Suomen viiden suurimman mökkivaltaisen kunnan joukkoon. Monessa kunnassa kesäasukkaat kaksinkertaistavat kunnan väkimäärän kesäisin.

Meren läheisyydessä sijaitseva Kuusamon Hirsitalojen valoisa ja symmetrinen Nuuna voitti Kalajoen Loma-asuntomessujen 2014 yleisöäänestyksen. Yleisö arvosti talon tilaratkaisuja, ulkonäköä ja valoisuutta. Nuunassa oli isot lattiasta kattoon asti olevat ikkunat, lisäksi terassille oli lisätty lasihuone suojaamaan syksyn sateelta ja tuulelta.

Särkäntorppa edustaa tyypillistä suomalaisen unelmamökkiä. Maahongan Hirsitalojen Särkäntorppa sijoittui yleisöäänestyksessä toiseksi Kalajoen Loma-asuntomessuilla 2014. Suomen Asuntomessut on järjestänyt loma-asuntomessuja 2000-luvulla.

Klassisen selkeä rinneratkaisu Villa Graniitti oli esillä Lappeenrannan Loma-asuntomessuilla vuonna 2012. Villa Graniitissa on tuotu esille kiven lukuisia käyttömahdollisuuksia, niin sisustusratkaisuissa kuin ulkotiloissakin.

Villa Graniitin sisustuksessa on käytetty laadukkaita materiaaleja. Talon sydämen muodostaa takka, joka jakaa viistokattoisen, maaston myötäisen porrastetun keittiön ja oleskelutilan.  Vastapainoa kivimateriaalien käytölle antaa pehmeä puu.

Siperian lehtikuusi on Lootus – talon julkisivumateriaali, joka patinoituu kauniisti. Neljän makuuhuoneen talo on suunniteltu mahdollisimman monikäyttöiseksi. Lootus oli esillä Lappeenrannan Loma-asuntomessuilla 2012.

Lootuksen sisäviimeistelyssä on käytetty runsaasti puuta. Puu materiaalina antaa sisäilmalle hyvän tasapainon. Sisustustyyli on rento ja konstailematon.

Liikunnallisen perheen loma-asunto Villa Albatrossi Kalajoen Loma-asuntomessuilla 2014 on hyvin varustettu ja antaa mahdollisuuden nauttia ulkoilusta ja kuntoilusta. Selkeä sisustus jatkaa samaa linjaa valkoisen modernin rakennuksen kanssa.

Kalajoen hiekkasärkillä oleva Raikas – talo kurkottaa kohti merta. Talon nimi viittaakin sekä arkkitehtuuriin että materiaalivalintoihin. Tilat on suunniteltu siten, että niiden käyttötarkoitusta ja sisustusta muuttamalla saadaan rakennuksesta sopiva niin edustus- ja virkistyskäyttöä varten kuin yhden tai kahden perheen loma-asunnoksi.

On vapaa-ajan asunto pieni tai iso, vanhasta kunnostettu tai uusi ja moderni varta vasten vapaa-ajan viettoon rakennettu, niin yleensä se on omistajalleen tärkeä ja rakas. Ja jokaisen mökkiläisen mielestä omassa rantasaunassa saa ne maailman parhaat löylyt. Korsusauna on puhtauden ja löylynautinnon nerokas yhdistäminen poikkeusoloissa.

Mökille ja saunalle johdattelevan metsäpolun myötä ajatukset siirtyvät vapaalle.

Harkitsetko remontoitavan omakotitalon ostoa tai onko oman kotisi kunnostus ajankohtaista? Eri vuosikymmenten omakotitaloista voi löytyä rakennusaikakaudelle tyypillisiä vaurioita ja puutteita, jotka kannattaa tarkastaa ennen vasaraan tarttumista. Lue vinkit ja vieraile myös Vantaan Omakoti-messuilla.


Talojen rakennustavat ovat vaihdelleet vuosikymmenten saatossa paljonkin. Moni aikanaan hyvänä pidetty menetelmä on nykypäivänä osoittautunut jopa haitalliseksi. Kuntokartoitus kannattaakin teettää paitsi omakotitaloa ostaessa myös oman kodin huoltotoimia suunnitellessa. Tarkastuksessa voidaan havaita vikoja, joista aiheutuneita vahinkoja vakuutus ei välttämättä korvaa.
 

Tunne eri vuosikymmenten ongelmallisimmat rakennustavat
 

1940- ja 1950-luvuilla pientalojen kellarit olivat yleensä kylmää varastotilaa, jota on myöhemmin peruskorjattu asuinkäyttöön, useimmiten pesutiloiksi. Jos saneerauksen yhteydessä ei ole huolehdittu riittävästä ilmanvaihdosta, on lisääntynyt veden käyttö saattanut aiheuttaa kosteusvaurioita.

1960-luvun taloissa yleisiä ovat valesokkelit, jotka näyttävät ulkoapäin normaaleilta. Sisäpuolella sokkelin puurunko alkaa kuitenkin heti maanpinnasta tai jopa maan alta. Maassa oleva kosteus on voinut vähitellen vaurioittaa puurakenteita ja aiheuttaa siten mikrobivaurioita ja terveyshaittoja.

1970-luvulla pientaloihin rakennettiin tasakattoja eli loivasti sisäänpäin kallistettuja kattoja. Huoltamattomina nämä voivat aiheuttaa kosteusvaurioita. Mikäli katon puurakenteissa on käytetty aikansa kestävimpiä kattohuopamateriaaleja tai se on uusittu riittävän ajoissa, ongelmat on voitu välttää.

1980-luvulla omakotitalojen kylpyhuoneet rakennettiin pääsääntöisesti kipsilevypintaisina, ja usein ilman kunnollisia vesieristeitä. Tämä on voinut aiheuttaa kosteusvaurioita erityisesti suihkuseiniin, mikäli vettä on päässyt rakenteisiin.

Vasta uusien vesieristysmääräysten voimaantulo vuonna 1999 alkoi korjata märkätiloihin kohdistuvia rakennusvirheitä, joten 1990-luvulla rakennetuista taloista voi niin ikään löytyä kylpyhuoneiden kosteusvaurioita.
 

Tule Omakoti-messuille kuulemaan lisää remonttivinkkejä
 

Vuosittain järjestettävät Omakoti-messut tarjoavat rakentamista ja remontointia suunnitteleville kattavan tietopaketin alan uusista tuotteista ja palveluista. Tapahtuman teemana on rakentamisen, remontoinnin ja asumisen rinnalla muun muassa energiatalous, sisäilma, kodinkoneet, sisustaminen, pihasuunnittelu, kuntotarkastukset, rahoitus, vakuutukset, tonttien sekä kiinteistöjen myynti.

Tänä vuonna messut järjestetään 27.–29.10.2017 Vantaan Myyrmäki-hallissa. Yli 200 näytteilleasettajan joukosta löydät myös Oikotien – pisteellämme voit osallistua sisustusaiheiseen kilpailuun. Lisäksi tarjoamme messukävijöille mukavan yllätysedun. Tervetuloa!
 

Selkeälinjainen Kotikontti-talo oli yksi henkilökohtainen suosikkini tämän kesän asuntomessuilla Mikkelissä. Kotikontti edustaa Mammuttikodin yksinkertaisista elementeistä koostuvaa taloryhmää, jonka arkkitehti on Susanna Kiiskinen.

Talo on suunniteltu pariskunnalle, joka lasten muutettua omilleen rakensi omien toiveidensa mukaisen kodin. Rakennuksen selkeä tumma julkiasu sulautuu hyvin luontoon. Kuva Antero Tenhunen/Asuntomessut. 

 

Yksikerroksisessa talossa on neljä huonetta ja puumateriaali toistuu julkisivun lisäksi vaaleammissa sävyissä myös sisätiloissa. Keittiö, ruokailu- ja olohuone muodostavat yhden avoimen tilan, joka avautuu atrium-tyyppiselle sisäpihalle. Kuva Mammuttikoti. 

 

Sisäänkäynnistä suoraan vasemmalle jää päämakuuhuone, josta on suora yhteys märkätiloihin ja kuistille. Sängynpääty uppoutuu kivasti syvennykseen. Kuva Mammuttikoti. 

 

Sängyn päädyn takaa löytyy kätevä ja avara pesutila. Kuva Mammuttikoti. 

 

Oleskelutilan takka avautuu kolmeen suuntaan ja erottaa olohuoneen ruokailutilasta. Kuva Mammuttikoti. 

 

Nostalgisen lämpimän 70-luvun ilmeen luovat puupanelointi sekä kiinteät kattovalaisimet. Kuva Mammuttikoti. 

 

Keittiösaarekkeen liesituuletin sointuu kivasti yhteen kattovalaisimien kanssa. Keittiövalmistaja on Puustelli. Kuva Mammuttikoti. 

 

Säilytyskaappien keskelle sijoittuu hauska syvennys, joka toimii sekä hyllytilana että istumapaikkana. Kuva Mammuttikoti. 

 

Atriumpiha on metsämaastoa, jota ei tarvitse erityisesti huoltaa. Porrasmaiset kävelytiet toimivat myös mukavina oleskelupaikkoina. Kuva Agneta Land-Koskinen. 

 

Erillinen saunarakennus toimii myös vierashuoneena. Riipputuolit luovat tilaan rennon ja leppoisan tunnelman. Kuva Mammuttikoti. 

 

Löylyhuoneesta avautuu näkymä metsämaastoon. Kuva Mammuttikoti.