Sadassa vuodessa Suomi on ottanut asunto-rakentamisessa isoja askelia eteenpäin. Uusien kotien huolellinen suunnittelu ja laadukkaat materiaalit vastaavat entistä paremmin asukkaiden tarpeisiin.

Skanskan rakentama Umbra Helsingin Kuninkaantammessa on malliesimerkki laadukkaasta uudisrakentamisesta. Umbran kerros- ja rivitaloasunnot ovat avaria ja valoisia. Erityistä huomiota on kiinnitetty tilojen toimivuuteen, tasokkaisiin sisustusmateriaaleihin sekä pihapiiriin.

Umbrasta on pitkä matka kerrostaloihin, joita sata vuotta sitten rakennettiin vasta itsenäistyneessä Suomessa.

1900-luvun alkupuolella kerrostalot rakennettiin paikan päällä pääosin tiilestä. Ison muutoksen rakentamistekniikkaan toivat elementtitalot, joiden pystyttämistä vauhditti 1960- ja 1970-luvuilla kiihtynyt muuttoliike kasvukeskuksiin. Tuon ajan kerrostalot tehtiin nopealla aikataululla teräsbetonielementeistä.

Harmaista betonilähiöistä on edetty pitkä askel nykyiseen uudisrakentamiseen.

”Rakentamisen laatu on nykyisin paljon parempaa ja tasaisempaa. Tekniikka ja rakentamisen vaatimukset ovat kasvaneet”, hankekehitysjohtaja Satu Ryynänen Skanskasta sanoo.

 

Asukkaan näköisiä asuntoja

Vanhoihin asuntoihin verrattuna uudet kodit ovat entistä monikäyttöisempiä, helppohoitoisempia ja muunneltavissa asukkaiden elämäntilanteeseen. Myös asumisväljyys on kasvanut koko ajan. Samaan aikaan asuinneliöt on saatu entistä tehokkaampaan käyttöön parantuneen suunnittelun ansiosta.

”Aiemmin asuntoihin rakennettiin erillinen keittiö. Nyt se on usein osa kokonaisuutta olohuoneen kanssa”, Ryynänen havainnollistaa.

Uusien kotien asukkaat voivat vaikuttaa entistä enemmän tila- ja sisustusratkaisuihin. Esimerkiksi saunan tilalle voi usein valita vaatehuoneen.

Uuden kodin materiaalivalinnat tehdään Skanskan Kotimyymälässä asiakasvastaavan avulla. Suunnittelussa kiinnitetään paljon huomiota myös esteettömyyteen. Keittiöt ja kylpyhuoneet mitoitetaan niin, että pyörätuolillakin pääsee hyvin joka paikkaan. Sama pätee yhteisiin tiloihin.

 

Uusi tekniikka lisää mukavuutta

Myös talojen lämpö-, vesi- ja ilmanvaihtojärjestelmät ovat kehittyneet huimasti vuosikymmenten aikana. Ennen vanhaan keskuslämmitysjärjestelmien kattiloissa poltettiin halkoja ennen kuin ympäristötehokkaampi kaukolämpö alkoi yleistyä muutama vuosikymmen sitten.

Myös ilmanvaihdossa on tapahtunut isoja parannuksia. Aiemmin kerrostaloissa oli painovoimainen ilmanvaihto, mutta toisen maailmansodan jälkeen alettiin asentaa koneellisia ilmanvaihtojärjestelmiä. Nykyisin ilmanvaihtojärjestelmät ovat nykyisin pitkälle automatisoituja ja energiatehokkaita.

”Talotekniikan kehittyminen on lisännyt huomattavasti asumismukavuutta”, suunnittelupäällikkö Pellervo Matilainen Skanskasta sanoo.

 

Yhteisissä tiloissa viihdytään

Vanhoissa kerrostaloissa oli tavallista rakentaa yhteinen sauna kellariin. 1980-luvulla alkoivat yleistyä huoneistokohtaiset saunat. Nyt yhteiset saunatilat tekevät taas paluutaan. ”Uudiskohteiden saunatilat on suunniteltu viihtyisiksi”, Satu Ryynänen sanoo.

Suomalaiset arvostavat entistä enemmän niin talossa olevien yhteisten tilojen kuin pihapiirinkin viihtyisyyttä ja toimivuutta. Uudiskohteiden pihasuunnitteluun kiinnitetäänkin Ryynäsen mukaan paljon huomiota.

Myös autojen pysäköintiratkaisut ovat muuttuneet huomattavasti. Vanhoissa lähiöissä kulkupelit seisoivat säiden armoilla isoilla parkkialueilla. Uusissa kerrostaloissa autoille rakennetaan usein pysäköintilaitos, jonne pääsee mukavasti kuivin jaloin myös loskakelillä.

 

Tuotekehitystä asukkaiden ehdoilla

Nopea teknologinen kehitys ja digitalisoituminen tulevat vauhdilla rakennusalallekin. ”Esimerkiksi lämmitystä ja ilmastointia säätelevässä tekniikassa automatiikka on edennyt jo pitkälle. Seuraava askel on älykoti”, Pellervo Matilainen sanoo.

Älykodilla tarkoitetaan erilaisia digitaalisia ratkaisuja, jotka lisäävät asumiseen mukavuutta, helppoutta sekä asukkaan tietoutta omasta kulutuksestaan.

Skanska seuraa tiiviisti teknologista kehitystä ja kuuntelee tarkalla korvalla suomalaisten odotuksia tulevaisuuden asumisesta.

Skanskan Kotipaneeli on kehitysryhmä, joka kutsutaan muutamia kertoja vuodessa verkkokeskusteluun arvioimaan ja ideoimaan asumisen teemoja. Sen pohjalta Skanskan tuotekehitystiimi pystyy vastaamaan entistä paremmin kodinostajien tarpeisiin.

Viime vuonna paneelin aiheita olivat muun muassa kodin säilytysratkaisut, vaihtoehtoiset asuntopohjaratkaisut ja asumisen sähköiset palvelut. Tuleviin teemoihin kuuluvat esimerkiksi ympäristöasiat ja taloyhtiöiden yhteistilat.

www.skanska.fi/kodit

Paljon energiapihejä ratkaisuja

Suomessa kulutetusta energiasta arviolta 40 prosenttia menee kiinteistöjen lämmittämiseen, jäähdyttämiseen, lämpimään veteen ja valaistukseen. Tämän vuoksi rakennusala on kiinnittänyt viime vuosina paljon huomiota myös asuintalojen energiatehokkuuteen.

Energiansäästöön vaikuttaa moni asia arkkitehdin ratkaisuista aina asukkaiden käyttäytymiseen. Uusissa asunnoissa hyvä eristys sekä tiiviit ikkunat ja ovet pitävät huolen siitä, ettei lämpö valu hukkaan.

Skanskan rakentamien kotien keittiöihin asennetaan lisäksi energiapihit kodinkoneet ja kylpyhuoneisiin vettä säästävät hanat ja suihkut. Niissä käytetään myös paljon energiaa säästäviä led-valoja ja valaisinohjausjärjestelmiä yhteisissä tiloissa.

Asukkaatkin voivat vaikuttaa merkittävästi energian ja veden kulutukseen. Tässä kannustavalla ohjeistuksella on tärkeä sijansa. ”Kyse on yksinkertaisista asioista, jotka eivät ole kuitenkaan kaikille tuttuja. Parvekkeen ovea ei kannata pitää turhaan auki kylmällä säällä tai ilmanvaihdon voi laittaa pienemmälle, kun lähtee lomamatkalle”, suunnittelupäällikkö Pellervo Matilainen Skanskasta sanoo.

Kuninkaantammen Umbra ja viereen rakennettava Venny ovat hyviä esimerkkejä ekologisesta kestävästä uudisrakentamisesta. Asuinrakennuksissa noudatetaan matalaenergiarakentamisen periaatteita. Osa asuinalueen sähköstä saadaan talojen katoille asennetuista aurinkopaneeleista.

Harkitsetko remontoitavan omakotitalon ostoa tai onko oman kotisi kunnostus ajankohtaista? Eri vuosikymmenten omakotitaloista voi löytyä rakennusaikakaudelle tyypillisiä vaurioita ja puutteita, jotka kannattaa tarkastaa ennen vasaraan tarttumista. Lue vinkit ja vieraile myös Vantaan Omakoti-messuilla.


Talojen rakennustavat ovat vaihdelleet vuosikymmenten saatossa paljonkin. Moni aikanaan hyvänä pidetty menetelmä on nykypäivänä osoittautunut jopa haitalliseksi. Kuntokartoitus kannattaakin teettää paitsi omakotitaloa ostaessa myös oman kodin huoltotoimia suunnitellessa. Tarkastuksessa voidaan havaita vikoja, joista aiheutuneita vahinkoja vakuutus ei välttämättä korvaa.
 

Tunne eri vuosikymmenten ongelmallisimmat rakennustavat
 

1940- ja 1950-luvuilla pientalojen kellarit olivat yleensä kylmää varastotilaa, jota on myöhemmin peruskorjattu asuinkäyttöön, useimmiten pesutiloiksi. Jos saneerauksen yhteydessä ei ole huolehdittu riittävästä ilmanvaihdosta, on lisääntynyt veden käyttö saattanut aiheuttaa kosteusvaurioita.

1960-luvun taloissa yleisiä ovat valesokkelit, jotka näyttävät ulkoapäin normaaleilta. Sisäpuolella sokkelin puurunko alkaa kuitenkin heti maanpinnasta tai jopa maan alta. Maassa oleva kosteus on voinut vähitellen vaurioittaa puurakenteita ja aiheuttaa siten mikrobivaurioita ja terveyshaittoja.

1970-luvulla pientaloihin rakennettiin tasakattoja eli loivasti sisäänpäin kallistettuja kattoja. Huoltamattomina nämä voivat aiheuttaa kosteusvaurioita. Mikäli katon puurakenteissa on käytetty aikansa kestävimpiä kattohuopamateriaaleja tai se on uusittu riittävän ajoissa, ongelmat on voitu välttää.

1980-luvulla omakotitalojen kylpyhuoneet rakennettiin pääsääntöisesti kipsilevypintaisina, ja usein ilman kunnollisia vesieristeitä. Tämä on voinut aiheuttaa kosteusvaurioita erityisesti suihkuseiniin, mikäli vettä on päässyt rakenteisiin.

Vasta uusien vesieristysmääräysten voimaantulo vuonna 1999 alkoi korjata märkätiloihin kohdistuvia rakennusvirheitä, joten 1990-luvulla rakennetuista taloista voi niin ikään löytyä kylpyhuoneiden kosteusvaurioita.
 

Tule Omakoti-messuille kuulemaan lisää remonttivinkkejä
 

Vuosittain järjestettävät Omakoti-messut tarjoavat rakentamista ja remontointia suunnitteleville kattavan tietopaketin alan uusista tuotteista ja palveluista. Tapahtuman teemana on rakentamisen, remontoinnin ja asumisen rinnalla muun muassa energiatalous, sisäilma, kodinkoneet, sisustaminen, pihasuunnittelu, kuntotarkastukset, rahoitus, vakuutukset, tonttien sekä kiinteistöjen myynti.

Tänä vuonna messut järjestetään 27.–29.10.2017 Vantaan Myyrmäki-hallissa. Yli 200 näytteilleasettajan joukosta löydät myös Oikotien – pisteellämme voit osallistua sisustusaiheiseen kilpailuun. Lisäksi tarjoamme messukävijöille mukavan yllätysedun. Tervetuloa!
 

Selkeälinjainen Kotikontti-talo oli yksi henkilökohtainen suosikkini tämän kesän asuntomessuilla Mikkelissä. Kotikontti edustaa Mammuttikodin yksinkertaisista elementeistä koostuvaa taloryhmää, jonka arkkitehti on Susanna Kiiskinen.

Talo on suunniteltu pariskunnalle, joka lasten muutettua omilleen rakensi omien toiveidensa mukaisen kodin. Rakennuksen selkeä tumma julkiasu sulautuu hyvin luontoon. Kuva Antero Tenhunen/Asuntomessut. 

 

Yksikerroksisessa talossa on neljä huonetta ja puumateriaali toistuu julkisivun lisäksi vaaleammissa sävyissä myös sisätiloissa. Keittiö, ruokailu- ja olohuone muodostavat yhden avoimen tilan, joka avautuu atrium-tyyppiselle sisäpihalle. Kuva Mammuttikoti. 

 

Sisäänkäynnistä suoraan vasemmalle jää päämakuuhuone, josta on suora yhteys märkätiloihin ja kuistille. Sängynpääty uppoutuu kivasti syvennykseen. Kuva Mammuttikoti. 

 

Sängyn päädyn takaa löytyy kätevä ja avara pesutila. Kuva Mammuttikoti. 

 

Oleskelutilan takka avautuu kolmeen suuntaan ja erottaa olohuoneen ruokailutilasta. Kuva Mammuttikoti. 

 

Nostalgisen lämpimän 70-luvun ilmeen luovat puupanelointi sekä kiinteät kattovalaisimet. Kuva Mammuttikoti. 

 

Keittiösaarekkeen liesituuletin sointuu kivasti yhteen kattovalaisimien kanssa. Keittiövalmistaja on Puustelli. Kuva Mammuttikoti. 

 

Säilytyskaappien keskelle sijoittuu hauska syvennys, joka toimii sekä hyllytilana että istumapaikkana. Kuva Mammuttikoti. 

 

Atriumpiha on metsämaastoa, jota ei tarvitse erityisesti huoltaa. Porrasmaiset kävelytiet toimivat myös mukavina oleskelupaikkoina. Kuva Agneta Land-Koskinen. 

 

Erillinen saunarakennus toimii myös vierashuoneena. Riipputuolit luovat tilaan rennon ja leppoisan tunnelman. Kuva Mammuttikoti. 

 

Löylyhuoneesta avautuu näkymä metsämaastoon. Kuva Mammuttikoti.