Olemme esitelleet aiemmin ulkomaisia pientaloja ja nyt on ilo ja kunnia lisätä niiden joukkoon suomalainen designtuote nimeltä Minitalo.

Talon suunnittelija on Maria Klemetz Aito Arkkitehtuuritoimisto Oy:stä. Aito Arkkitehtuuritoimisto on kehittänyt Minitalon rakentamiseen uudenlaisen palvelukonseptin, jossa asiakas voi halutessaan tilata koko prosessin sisältäen suunnittelun, lupien haun, valvonnan, viranomaisyhteistyön ja perustusten rakentamisen arkkitehtitoimistolta. Arkkitehdin mukaan se tekee rakennuttamisprosessista edullisempaa. Rakennuttamisprosessi on nykyään sen verran vaativaa, että harvalla on siihen itse aikaa tai osaamista. 

 

Minitalossa on sisätilaa noin 30 m2 + yläkerta. Talosta on kaksi erikorkuista mallia, joilla molemmilla on sama pohja. Matalammassa mallissa tilan korkeus on 4 metriä ja korkeammassa 5 metriä. Matalammassa taloversiossa on yläkerrassa nukkumaparvi, jota ei lasketa neliöihin. Korkeassa taloversiossa tulee laskennallista lisätilaa noin 5 m2. Arkkitehdin mukaan Minitalon korkeammassa versiossa on hyötytilaa yläkerrassa enemmän, mutta harjakaton matalampaa osaa ei lasketa neliöihin. 

 

Minitalon sisä- ja ulkomateriaaleissa on käytetty kauniisti vanhenevia iättömiä materiaaleja ja värejä. Sisätilan lattia on leveää lankkuparkettia tai haluttaessa leveää puulankkua. Seinät ja katto ovat valkoiseksi maalattua kipsilevyä. Vaihtoehtona on toteuttaa seinät myös puulevypintaisena. Minitalon keittiön suunnittelija ja toimittaja on tunnettu ja palkittu suunnittelija Asmo Noronen Helno Oy:stä.

 

Sekä korkean että matalan Minitalo-mallin ulkomitat ovat 10,8 x 3,5 metriä. Minitaloon kuuluu terassi, joka on noin 4 x 4 metriä. Se laajentaa pienen talon tilaa ulospäin. 

 

Minitalo rakennetaan Suomessa kokonaan valmiiksi tehtaalla sisätiloissa säältä suojattuna ja kuljetetaan tontille yhtenä kappaleena sisustuksineen. Asennus tapahtuu päivässä ja talo on heti käyttökunnossa. Minitaloon voi lisätä aurinkoenergiatekniikkaa, jolloin se aurinkoisella paikalla tuottaa saman verran sähköä kuin mitä sen oma kulutus on. Laajemmissa kohteissa voidaan toteuttaa myös sähköauton latauspiste.

 

Minitalo soveltuu omakotitalotonttien täydennysrakentamiseen, mutta myös vehreiden ja löyhästi rakennettujen kerrostalotonttien helppoon lisärakentamiseen. Tällaisia alueita ovat Maria Klemetzin mukaan Helsingissä esimerkiksi Käpylä, Kumpula, Oulunkylä, Pakila, Herttoniemi, Haaga ja Roihuvuori, jotka ovat mittakaavaltaan tällaiseen sopivia.

 

Minitalon julkisivuvärin voi valita haluamakseen. Puun, harmaannutetun puun ja punamulta-valikoiman lisäksi voi valita monista muista värivaihtoehdoista, jotka kaikki edustavat ekologista Uula-petroliöljymaalia. Talon hinta sisältäen valmiin sisäpuolisen talotekniikan on 73 187€ + alv 24%.

 

www.minihouse.fi

 

Harkitsetko remontoitavan omakotitalon ostoa tai onko oman kotisi kunnostus ajankohtaista? Eri vuosikymmenten omakotitaloista voi löytyä rakennusaikakaudelle tyypillisiä vaurioita ja puutteita, jotka kannattaa tarkastaa ennen vasaraan tarttumista. Lue vinkit ja vieraile myös Vantaan Omakoti-messuilla.


Talojen rakennustavat ovat vaihdelleet vuosikymmenten saatossa paljonkin. Moni aikanaan hyvänä pidetty menetelmä on nykypäivänä osoittautunut jopa haitalliseksi. Kuntokartoitus kannattaakin teettää paitsi omakotitaloa ostaessa myös oman kodin huoltotoimia suunnitellessa. Tarkastuksessa voidaan havaita vikoja, joista aiheutuneita vahinkoja vakuutus ei välttämättä korvaa.
 

Tunne eri vuosikymmenten ongelmallisimmat rakennustavat
 

1940- ja 1950-luvuilla pientalojen kellarit olivat yleensä kylmää varastotilaa, jota on myöhemmin peruskorjattu asuinkäyttöön, useimmiten pesutiloiksi. Jos saneerauksen yhteydessä ei ole huolehdittu riittävästä ilmanvaihdosta, on lisääntynyt veden käyttö saattanut aiheuttaa kosteusvaurioita.

1960-luvun taloissa yleisiä ovat valesokkelit, jotka näyttävät ulkoapäin normaaleilta. Sisäpuolella sokkelin puurunko alkaa kuitenkin heti maanpinnasta tai jopa maan alta. Maassa oleva kosteus on voinut vähitellen vaurioittaa puurakenteita ja aiheuttaa siten mikrobivaurioita ja terveyshaittoja.

1970-luvulla pientaloihin rakennettiin tasakattoja eli loivasti sisäänpäin kallistettuja kattoja. Huoltamattomina nämä voivat aiheuttaa kosteusvaurioita. Mikäli katon puurakenteissa on käytetty aikansa kestävimpiä kattohuopamateriaaleja tai se on uusittu riittävän ajoissa, ongelmat on voitu välttää.

1980-luvulla omakotitalojen kylpyhuoneet rakennettiin pääsääntöisesti kipsilevypintaisina, ja usein ilman kunnollisia vesieristeitä. Tämä on voinut aiheuttaa kosteusvaurioita erityisesti suihkuseiniin, mikäli vettä on päässyt rakenteisiin.

Vasta uusien vesieristysmääräysten voimaantulo vuonna 1999 alkoi korjata märkätiloihin kohdistuvia rakennusvirheitä, joten 1990-luvulla rakennetuista taloista voi niin ikään löytyä kylpyhuoneiden kosteusvaurioita.
 

Tule Omakoti-messuille kuulemaan lisää remonttivinkkejä
 

Vuosittain järjestettävät Omakoti-messut tarjoavat rakentamista ja remontointia suunnitteleville kattavan tietopaketin alan uusista tuotteista ja palveluista. Tapahtuman teemana on rakentamisen, remontoinnin ja asumisen rinnalla muun muassa energiatalous, sisäilma, kodinkoneet, sisustaminen, pihasuunnittelu, kuntotarkastukset, rahoitus, vakuutukset, tonttien sekä kiinteistöjen myynti.

Tänä vuonna messut järjestetään 27.–29.10.2017 Vantaan Myyrmäki-hallissa. Yli 200 näytteilleasettajan joukosta löydät myös Oikotien – pisteellämme voit osallistua sisustusaiheiseen kilpailuun. Lisäksi tarjoamme messukävijöille mukavan yllätysedun. Tervetuloa!
 

Selkeälinjainen Kotikontti-talo oli yksi henkilökohtainen suosikkini tämän kesän asuntomessuilla Mikkelissä. Kotikontti edustaa Mammuttikodin yksinkertaisista elementeistä koostuvaa taloryhmää, jonka arkkitehti on Susanna Kiiskinen.

Talo on suunniteltu pariskunnalle, joka lasten muutettua omilleen rakensi omien toiveidensa mukaisen kodin. Rakennuksen selkeä tumma julkiasu sulautuu hyvin luontoon. Kuva Antero Tenhunen/Asuntomessut. 

 

Yksikerroksisessa talossa on neljä huonetta ja puumateriaali toistuu julkisivun lisäksi vaaleammissa sävyissä myös sisätiloissa. Keittiö, ruokailu- ja olohuone muodostavat yhden avoimen tilan, joka avautuu atrium-tyyppiselle sisäpihalle. Kuva Mammuttikoti. 

 

Sisäänkäynnistä suoraan vasemmalle jää päämakuuhuone, josta on suora yhteys märkätiloihin ja kuistille. Sängynpääty uppoutuu kivasti syvennykseen. Kuva Mammuttikoti. 

 

Sängyn päädyn takaa löytyy kätevä ja avara pesutila. Kuva Mammuttikoti. 

 

Oleskelutilan takka avautuu kolmeen suuntaan ja erottaa olohuoneen ruokailutilasta. Kuva Mammuttikoti. 

 

Nostalgisen lämpimän 70-luvun ilmeen luovat puupanelointi sekä kiinteät kattovalaisimet. Kuva Mammuttikoti. 

 

Keittiösaarekkeen liesituuletin sointuu kivasti yhteen kattovalaisimien kanssa. Keittiövalmistaja on Puustelli. Kuva Mammuttikoti. 

 

Säilytyskaappien keskelle sijoittuu hauska syvennys, joka toimii sekä hyllytilana että istumapaikkana. Kuva Mammuttikoti. 

 

Atriumpiha on metsämaastoa, jota ei tarvitse erityisesti huoltaa. Porrasmaiset kävelytiet toimivat myös mukavina oleskelupaikkoina. Kuva Agneta Land-Koskinen. 

 

Erillinen saunarakennus toimii myös vierashuoneena. Riipputuolit luovat tilaan rennon ja leppoisan tunnelman. Kuva Mammuttikoti. 

 

Löylyhuoneesta avautuu näkymä metsämaastoon. Kuva Mammuttikoti.