Jo 50 vuoden ajan järjestetyt Suomen Asuntomessut ovat täysin uniikki tapahtuma maailmassa. Tänä vuonna messut ovat Mikkelissä, jossa pääsee vierailemaan kolmeenkymmeneen kivaan kotiin.

Mikkelin asuntomessualue on Asuntomessujen toimitusjohtaja Harri Tuomalan mukaan Asuntomessujen historian kaunein. Tuomolan mukaan asumisella on merkittävä vaikutus ihmisten hyvinvointiin. Mikkelissä se nousee esille ympäristön ja lähiluonnon kautta. Monet tämänvuotiset messukodit ovat kohtuullisen kokoisia ja niihin on helppoa samaistua. Asumisen hyvinvoinnin kannalta neliömäärää tärkeämpää on, millaisia kuntoliikuntamahdollisuuksia ja tarvittaessa yhteisöllisyyttä asuinympäristö asukkailleen tarjoaa. Hyvinvointi lisääntyy takuulla, kun jo kaupungin vuokra-asuntojen terassilta pääsee muutamalla askeleella hiekkarantaan ja yhteisön käytössä olevassa rantasaunassa voi saunoa.

Tässä messupoimintojani:

1. Talo Vahvaselkä

Talo Vahvaselkä on moderni puurakenteinen, 114-neliöinen talo, jossa ulkotilojen suunnitteluun on kiinnitetty yhtä paljon huomiota kuin itse rakennukseen.

Kuva: Antero Tenhunen / Suomen Asuntomessut

Taloon kuuluu järvimaisemaan avautuva sisäpiha, jonne paistaa aurinko aamusta iltaan. Mainio paikka minigolfin pelaamista varten.

Kuva: Agneta Land-Koskinen

Sivurakennuksessa sijaitsee kotikylpylä upein näkymin.

Kuva: Agneta Land-Koskinen
 

2. Omatalo Ajatus

Viihtyisän levollinen terassi. Kuva: Agneta Land-Koskinen

Talon interiöörissä on kiva valaistusratkaisu – koko seinän ulottuvuudessa verhotangon yllä kulkeva valolista, joka antaa tilaan epäsuoraa valoa. Valon värilämpötilaa voi säätää puhelimen sovelluksen avulla. Valaistussuunnittelu Savled Oy.

Kuva: Agneta Land-Koskinen

Talon sisäovet ovat seinän sisään liukuvia Eclisse Pocket Door -liukuovia.

Kuva: Muotolevyn Rakennustuotteet Oy

 

3. Kontio Toive

Hirsirunkoinen 125-neliöinen Kontio Toive -talo luo asukkaille puitteet terveelliseen asumiseen.

 

Kuva Kuva: Antero Tenhunen /Suomen Asuntomessut

Talo on sisältä julkisivun vastapainoksi hillityn vaalea.

Kuva Hannu Ali-Löytty

 

4. Villa Sukka

Talo on neliöiltään (225 m2) messujen toiseksi suurin talo.

Kuva Antero Tenhunen / Suomen Asuntomessut

Rakennuksen kellarikerroksesta löytyy oma kuntoilutila.

Kuva Agneta Land-Koskinen

Pihalla on oma kasvimaa sekä kookas kasvihuone.

Kuva Agneta Land-Koskinen
 

6. Harmaja Saimaa

Kannustalon Harmaja Saimaa -talo sijoittuu jyrkälle rinteelle.

Kuva Agneta Land-Koskinen

Talon parvekkeelta avautuu huikea järvinäkymä ja rappusia pitkiin pääsee omalle laiturille.

Kuva Agneta Land-Koskinen

Talossa on oma joogasali.

Kuva: Kannustalo

 

7. Kotikontti

Kotikontti-talon miellyttävän pelkistetyssä puuarkkitehtuurissa yhdistyy 70-luvun muotokieli saksalaisen nykyarkkitehtuurin kanssa.

Kuva Antero Tenhunen / Suomen Asuntomessut

Talon takapihalla ovat kävelysillat ja terassi yhdistävät päärakennuksen saunatuvan. Täällä ei tarvitse pörrätä ruohonleikkurin kanssa – takapihan pinta on metsämaastoa.

Kuva Agneta Land-Koskinen

Talon sisustuksessa on myös 70-luvun henkeä.

Kuva: Mammuttikoti

 

8. Mikkelin kaupungin rivitaloyhtiö

Tämä hiekkarantaan sijoittuva rivitalo sisältää Mikkelin kaupungin vuokrakoteja. Asuntojen koot vaihtelevat 54–71 m2 välillä.

Kuva: Antero Tenhunen / Suomen Asuntomessut

Vuokrataloyhtiöön kuuluu viihtyisä rantasauna.

Kuva Agneta Land-Koskinen.

Yhtiöllä on myös oma venelaituri.

Kuva Agneta Land-Koskinen

Harkitsetko remontoitavan omakotitalon ostoa tai onko oman kotisi kunnostus ajankohtaista? Eri vuosikymmenten omakotitaloista voi löytyä rakennusaikakaudelle tyypillisiä vaurioita ja puutteita, jotka kannattaa tarkastaa ennen vasaraan tarttumista. Lue vinkit ja vieraile myös Vantaan Omakoti-messuilla.


Talojen rakennustavat ovat vaihdelleet vuosikymmenten saatossa paljonkin. Moni aikanaan hyvänä pidetty menetelmä on nykypäivänä osoittautunut jopa haitalliseksi. Kuntokartoitus kannattaakin teettää paitsi omakotitaloa ostaessa myös oman kodin huoltotoimia suunnitellessa. Tarkastuksessa voidaan havaita vikoja, joista aiheutuneita vahinkoja vakuutus ei välttämättä korvaa.
 

Tunne eri vuosikymmenten ongelmallisimmat rakennustavat
 

1940- ja 1950-luvuilla pientalojen kellarit olivat yleensä kylmää varastotilaa, jota on myöhemmin peruskorjattu asuinkäyttöön, useimmiten pesutiloiksi. Jos saneerauksen yhteydessä ei ole huolehdittu riittävästä ilmanvaihdosta, on lisääntynyt veden käyttö saattanut aiheuttaa kosteusvaurioita.

1960-luvun taloissa yleisiä ovat valesokkelit, jotka näyttävät ulkoapäin normaaleilta. Sisäpuolella sokkelin puurunko alkaa kuitenkin heti maanpinnasta tai jopa maan alta. Maassa oleva kosteus on voinut vähitellen vaurioittaa puurakenteita ja aiheuttaa siten mikrobivaurioita ja terveyshaittoja.

1970-luvulla pientaloihin rakennettiin tasakattoja eli loivasti sisäänpäin kallistettuja kattoja. Huoltamattomina nämä voivat aiheuttaa kosteusvaurioita. Mikäli katon puurakenteissa on käytetty aikansa kestävimpiä kattohuopamateriaaleja tai se on uusittu riittävän ajoissa, ongelmat on voitu välttää.

1980-luvulla omakotitalojen kylpyhuoneet rakennettiin pääsääntöisesti kipsilevypintaisina, ja usein ilman kunnollisia vesieristeitä. Tämä on voinut aiheuttaa kosteusvaurioita erityisesti suihkuseiniin, mikäli vettä on päässyt rakenteisiin.

Vasta uusien vesieristysmääräysten voimaantulo vuonna 1999 alkoi korjata märkätiloihin kohdistuvia rakennusvirheitä, joten 1990-luvulla rakennetuista taloista voi niin ikään löytyä kylpyhuoneiden kosteusvaurioita.
 

Tule Omakoti-messuille kuulemaan lisää remonttivinkkejä
 

Vuosittain järjestettävät Omakoti-messut tarjoavat rakentamista ja remontointia suunnitteleville kattavan tietopaketin alan uusista tuotteista ja palveluista. Tapahtuman teemana on rakentamisen, remontoinnin ja asumisen rinnalla muun muassa energiatalous, sisäilma, kodinkoneet, sisustaminen, pihasuunnittelu, kuntotarkastukset, rahoitus, vakuutukset, tonttien sekä kiinteistöjen myynti.

Tänä vuonna messut järjestetään 27.–29.10.2017 Vantaan Myyrmäki-hallissa. Yli 200 näytteilleasettajan joukosta löydät myös Oikotien – pisteellämme voit osallistua sisustusaiheiseen kilpailuun. Lisäksi tarjoamme messukävijöille mukavan yllätysedun. Tervetuloa!
 

Selkeälinjainen Kotikontti-talo oli yksi henkilökohtainen suosikkini tämän kesän asuntomessuilla Mikkelissä. Kotikontti edustaa Mammuttikodin yksinkertaisista elementeistä koostuvaa taloryhmää, jonka arkkitehti on Susanna Kiiskinen.

Talo on suunniteltu pariskunnalle, joka lasten muutettua omilleen rakensi omien toiveidensa mukaisen kodin. Rakennuksen selkeä tumma julkiasu sulautuu hyvin luontoon. Kuva Antero Tenhunen/Asuntomessut. 

 

Yksikerroksisessa talossa on neljä huonetta ja puumateriaali toistuu julkisivun lisäksi vaaleammissa sävyissä myös sisätiloissa. Keittiö, ruokailu- ja olohuone muodostavat yhden avoimen tilan, joka avautuu atrium-tyyppiselle sisäpihalle. Kuva Mammuttikoti. 

 

Sisäänkäynnistä suoraan vasemmalle jää päämakuuhuone, josta on suora yhteys märkätiloihin ja kuistille. Sängynpääty uppoutuu kivasti syvennykseen. Kuva Mammuttikoti. 

 

Sängyn päädyn takaa löytyy kätevä ja avara pesutila. Kuva Mammuttikoti. 

 

Oleskelutilan takka avautuu kolmeen suuntaan ja erottaa olohuoneen ruokailutilasta. Kuva Mammuttikoti. 

 

Nostalgisen lämpimän 70-luvun ilmeen luovat puupanelointi sekä kiinteät kattovalaisimet. Kuva Mammuttikoti. 

 

Keittiösaarekkeen liesituuletin sointuu kivasti yhteen kattovalaisimien kanssa. Keittiövalmistaja on Puustelli. Kuva Mammuttikoti. 

 

Säilytyskaappien keskelle sijoittuu hauska syvennys, joka toimii sekä hyllytilana että istumapaikkana. Kuva Mammuttikoti. 

 

Atriumpiha on metsämaastoa, jota ei tarvitse erityisesti huoltaa. Porrasmaiset kävelytiet toimivat myös mukavina oleskelupaikkoina. Kuva Agneta Land-Koskinen. 

 

Erillinen saunarakennus toimii myös vierashuoneena. Riipputuolit luovat tilaan rennon ja leppoisan tunnelman. Kuva Mammuttikoti. 

 

Löylyhuoneesta avautuu näkymä metsämaastoon. Kuva Mammuttikoti.