Vuoden 2017 asuntomessut järjestetään Saimaan rannalla, vain kolmen kilometrin päässä Mikkelin keskustasta. Monimuotoinen asuinalue rakentuu luonnon lähelle Kirkonvarkauden alueelle, jonka kuntopolut ja -ladut tarjoavat liikuntamahdollisuuksia ympärivuotisesti. Marja- ja sienimetsään pääsee suoraan kotiovesta ja ikkunoista avautuu Saimaan järvimaisema. Alue on todellinen suomalaisen asumismuodon unelma, koti järven rannalla keskellä kaupunkia. Alueeseen ovat mieltyneet myös liito-orava ja viitasammakko.

Asuntomessuilla esitellään 30 messukohdetta, joista viisi on omarantaista pientaloa ja kahdeksalla on Saimaan järvimaisemanäkymä. Messualue on jaettu neljään korttelialueeseen, joista Aamu ja Valo ovat Saimaan rannalla, Onni sijaitsee korkealla kallion päällä ja Suomi rajoittuu puisto- ja leikkipuistoalueisiin.

 

Messualueen Aamu-korttelin kohteessa Wave on esillä ennennäkemätöntä puuarkkitehtuuria, johon arkkitehti Seppo Mäntylä on saanut innoituksensa autojen ja veneiden vauhdikkaasta muotoilusta.

”Miksei talojen arkkitehtuuri voisi olla samalla lailla lennokasta kömpelön ja kulmikkaan sijaan”, sanoo Mäntylä.

 

Kirkonvarkaus Saimaan rannalla on monimuotoinen alue, jossa on metsää, rantaa, kalliota ja suuria korkeuseroja. Wave-rakennus maastoutuu luonnonläheisesti kallion suojaiselle tontille. Hirsirakennus on jo tässä vaiheessa asuntomessualueen mielenkiintoisimpia taloja.

 

Kannustalon Harmaja Saimaa on suunniteltu yhdessä asiakasperheen kanssa ja ympäröivän maiseman ehdoilla. Mikkelin asuntomessuilla nähtävä Harmaja Saimaa on Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi päivitetty versio alkuperäisestä Harmaja-mallista.

 

Valo-alueella sijaitseva Jukkatalojen Kuusama puutalo rakennetaan ikääntyvän pariskunnan vanhuuden kodiksi, mutta on muunneltavissa toiseenkin elämäntilanteeseen, esim. lapsiperheelle. Järvinäkymä on maksimoitu suurilla itään ja etelään avautuvilla ikkunoilla.

 

Kirkonvarkauden messualueen Onni-kortteli on jyrkän kallion päällä, josta on huikeat näkymät Saimaalle. Varvikkoisen kallion kupeessa sijaitsevat metsävaltaisat tontit sopivat rauhasta ja luonnosta nauttiville asukkaille.

 

Kastelli KAS –talo on suunniteltu keksi-ikäiselle avioparille, vierailemaan tuleville aikuisille lapsille sekä perheen pienelle koiralle.

 

Suurperheelle suunniteltu Samitalo on yksikerroksinen ja avaralla pohjaratkaisulla oleva puutalo Kirkonvarkaudenkadulla, alueelle johtavan tien varrella.

 

Honkarakenteen Villa Ankkuri on moniulokkeinen hirsitalo, joka sijaitsee Suomi-korttelissa. Korttelialue sijoittuu kahden puistoalueen väliin.

 

Tutustumispäivä messualueeseen oli kylmä ja sateinen alkutalven päivä, jolloin ensilumi oli juuri satanut rakennustyömaa-alueelle. Osalle pihoista oli jo aloitettu piharakentamista ja olipa yhden talon pihalle istutettu vuorenkilvet. Kiva nähdä ensi kesänä miten ne ovat talvehtineet.

 

Asuntomessut Mikkelissä 14.7-13.8.2017. 

 

Harkitsetko remontoitavan omakotitalon ostoa tai onko oman kotisi kunnostus ajankohtaista? Eri vuosikymmenten omakotitaloista voi löytyä rakennusaikakaudelle tyypillisiä vaurioita ja puutteita, jotka kannattaa tarkastaa ennen vasaraan tarttumista. Lue vinkit ja vieraile myös Vantaan Omakoti-messuilla.


Talojen rakennustavat ovat vaihdelleet vuosikymmenten saatossa paljonkin. Moni aikanaan hyvänä pidetty menetelmä on nykypäivänä osoittautunut jopa haitalliseksi. Kuntokartoitus kannattaakin teettää paitsi omakotitaloa ostaessa myös oman kodin huoltotoimia suunnitellessa. Tarkastuksessa voidaan havaita vikoja, joista aiheutuneita vahinkoja vakuutus ei välttämättä korvaa.
 

Tunne eri vuosikymmenten ongelmallisimmat rakennustavat
 

1940- ja 1950-luvuilla pientalojen kellarit olivat yleensä kylmää varastotilaa, jota on myöhemmin peruskorjattu asuinkäyttöön, useimmiten pesutiloiksi. Jos saneerauksen yhteydessä ei ole huolehdittu riittävästä ilmanvaihdosta, on lisääntynyt veden käyttö saattanut aiheuttaa kosteusvaurioita.

1960-luvun taloissa yleisiä ovat valesokkelit, jotka näyttävät ulkoapäin normaaleilta. Sisäpuolella sokkelin puurunko alkaa kuitenkin heti maanpinnasta tai jopa maan alta. Maassa oleva kosteus on voinut vähitellen vaurioittaa puurakenteita ja aiheuttaa siten mikrobivaurioita ja terveyshaittoja.

1970-luvulla pientaloihin rakennettiin tasakattoja eli loivasti sisäänpäin kallistettuja kattoja. Huoltamattomina nämä voivat aiheuttaa kosteusvaurioita. Mikäli katon puurakenteissa on käytetty aikansa kestävimpiä kattohuopamateriaaleja tai se on uusittu riittävän ajoissa, ongelmat on voitu välttää.

1980-luvulla omakotitalojen kylpyhuoneet rakennettiin pääsääntöisesti kipsilevypintaisina, ja usein ilman kunnollisia vesieristeitä. Tämä on voinut aiheuttaa kosteusvaurioita erityisesti suihkuseiniin, mikäli vettä on päässyt rakenteisiin.

Vasta uusien vesieristysmääräysten voimaantulo vuonna 1999 alkoi korjata märkätiloihin kohdistuvia rakennusvirheitä, joten 1990-luvulla rakennetuista taloista voi niin ikään löytyä kylpyhuoneiden kosteusvaurioita.
 

Tule Omakoti-messuille kuulemaan lisää remonttivinkkejä
 

Vuosittain järjestettävät Omakoti-messut tarjoavat rakentamista ja remontointia suunnitteleville kattavan tietopaketin alan uusista tuotteista ja palveluista. Tapahtuman teemana on rakentamisen, remontoinnin ja asumisen rinnalla muun muassa energiatalous, sisäilma, kodinkoneet, sisustaminen, pihasuunnittelu, kuntotarkastukset, rahoitus, vakuutukset, tonttien sekä kiinteistöjen myynti.

Tänä vuonna messut järjestetään 27.–29.10.2017 Vantaan Myyrmäki-hallissa. Yli 200 näytteilleasettajan joukosta löydät myös Oikotien – pisteellämme voit osallistua sisustusaiheiseen kilpailuun. Lisäksi tarjoamme messukävijöille mukavan yllätysedun. Tervetuloa!
 

Selkeälinjainen Kotikontti-talo oli yksi henkilökohtainen suosikkini tämän kesän asuntomessuilla Mikkelissä. Kotikontti edustaa Mammuttikodin yksinkertaisista elementeistä koostuvaa taloryhmää, jonka arkkitehti on Susanna Kiiskinen.

Talo on suunniteltu pariskunnalle, joka lasten muutettua omilleen rakensi omien toiveidensa mukaisen kodin. Rakennuksen selkeä tumma julkiasu sulautuu hyvin luontoon. Kuva Antero Tenhunen/Asuntomessut. 

 

Yksikerroksisessa talossa on neljä huonetta ja puumateriaali toistuu julkisivun lisäksi vaaleammissa sävyissä myös sisätiloissa. Keittiö, ruokailu- ja olohuone muodostavat yhden avoimen tilan, joka avautuu atrium-tyyppiselle sisäpihalle. Kuva Mammuttikoti. 

 

Sisäänkäynnistä suoraan vasemmalle jää päämakuuhuone, josta on suora yhteys märkätiloihin ja kuistille. Sängynpääty uppoutuu kivasti syvennykseen. Kuva Mammuttikoti. 

 

Sängyn päädyn takaa löytyy kätevä ja avara pesutila. Kuva Mammuttikoti. 

 

Oleskelutilan takka avautuu kolmeen suuntaan ja erottaa olohuoneen ruokailutilasta. Kuva Mammuttikoti. 

 

Nostalgisen lämpimän 70-luvun ilmeen luovat puupanelointi sekä kiinteät kattovalaisimet. Kuva Mammuttikoti. 

 

Keittiösaarekkeen liesituuletin sointuu kivasti yhteen kattovalaisimien kanssa. Keittiövalmistaja on Puustelli. Kuva Mammuttikoti. 

 

Säilytyskaappien keskelle sijoittuu hauska syvennys, joka toimii sekä hyllytilana että istumapaikkana. Kuva Mammuttikoti. 

 

Atriumpiha on metsämaastoa, jota ei tarvitse erityisesti huoltaa. Porrasmaiset kävelytiet toimivat myös mukavina oleskelupaikkoina. Kuva Agneta Land-Koskinen. 

 

Erillinen saunarakennus toimii myös vierashuoneena. Riipputuolit luovat tilaan rennon ja leppoisan tunnelman. Kuva Mammuttikoti. 

 

Löylyhuoneesta avautuu näkymä metsämaastoon. Kuva Mammuttikoti.