Kaksin asuville riittää hyvin 60 tai 80 neliötä, kuten eläkkeellä oleville Carita ja Rolf Oksaselle Porvoossa.

Pariskunta on totutellut asumaan pikkutalossa nyt puoli vuotta. Carita Oksanen, 67, ja Rolf Oksanen, 75, muuttivat 120 neliön omakotitalosta 80-neliöiseen pikkutaloon Porvoon Alkrogiin. Ympärillä on riveissä parikymmentä 62 tai 80 neliön pikkutaloa samalla tontilla.

”On mukavaa, kun näkee leikkiviä lapsia ja naapureita pihalla”, sanoo päiväkodissa työskennellyt Carita Oksanen.

Vaikka talot on sijoiteltu tiivisti, oma rauha on taattu.

Naapuritalo on vain muutaman metrin päässä, mutta siinä ei ole yhtään ikkunaa Oksasten suuntaan.

Heidän talonsa toisessa päädyssäkään ei ole ikkunoita.

”Nautimme, kun katselemme olohuoneesta puistoon. Sen laitaan lapset saavat tänä kesänä Angry Birds -leikkikentän”, Carita Oksanen iloitsee.

Rolf ja Carita Oksanen viihtyvät uudessa pikkutalossaan, samoin Cattis-kissa.
Rolf ja Carita Oksanen viihtyvät uudessa pikkutalossaan, samoin Cattis-kissa.

Vielä viime kesänä Oksaset asuivat isossa omakotitalossa. Tontti oli peräti hehtaarin kokoinen, ja siellä sijaitsi myös toinen, 50 neliön alatalo. Sen he rakensivat ensin poikiensa askarteluhuoneeksi, mutta muuttivat sen myöhemmin asunnoksi.

Uudessa talossa makuuhuoneita on kaksi: toinen Oksasille ja toinen lapsenlapsille.

Olotuvan yhdellä seinällä on saarekekeittiö liikuteltavine pöytätasoineen.

Carita Oksasen mielestä keittiö toimii paremmin kuin vanhassa talossa, jossa hän leipoi ruokapöydän päällä.

Sauna, yhdistetty suihkuhuone ja wc-tila vaikuttaa pariskunnan mielestä hieman huonosti suunnitellulta ja ahtaalta. Suihkuun ei pääsisi pyörätuolissa.

Pyykkikone ja siivoustarvikkeet ovat eteisen liukuvien peiliovien takana. Alun perin talon rakentaja Sisco Tec ei ollut varustanut kaappeja ovilla.

”Kun tuli sisään, ensimmäiseksi näki avoimen siivouskomeron. Monet valittivat, ja saimme liukuovet,” Carita Oksanen muistelee.

Eteisestä aukeaa ovi pikkuvarastoon, josta käsitöistä pitävä rouva aikoo tehdä itselleen ompeluhuoneen.

Pikkutaloon pari hakeutui, koska hehtaarin tontilla oli liikaa ruohonleikkausta ja kahdessa talossa liian paljon siivottavia neliöitä.

”Vaikka molempien terveys vähän reistailee, kerrostalokaan ei vielä tuntunut sopivalta vaihtoehdolta”, Carita Oksanen kertoo.

Päätös oli helppo, koska heidän poikansa Sebastian Oksanen osti vanhan kodin. Pariskunta on iloinen, että heidän rakentamansa talo jäi suvulle, ja sinne pääsee vielä käymään.

Pyykkikone on sijoitettu eteiseen liukuovien taakse.
Pyykkikone on sijoitettu eteiseen liukuovien taakse.

Pikkutalot ovat kiinnostaneet mukaan erityisesti kuusikymppisiä pariskuntia, mutta myös lapsiperheitä, kertoo Sisco Tecin toimitusjohtaja Lauri Halminen.

”Monet toivovat asumiselta helppoutta. Työtä on mökillä, ja golfkentällekin pitäisi ehtiä. Ympärille halutaan myös ihmisiä”, Halminen luettelee pikkutalojen suosion syitä.

Sipoon pikkutalojen neliöhinta noin 3 000 euroa. Seuraava samantyyppinen pikkutalojen rykelmä on tulossa Sipoon Söderkullaan.

Alle sadan neliön talojen kova kysyntä on tullut yllätyksenä talotehtaille siitäkin huolimatta, että moni suomalainen asuu yksin tai kaksin. Yksin eläviäkin on jo miljoona.

Poikkeuksellisen kauan kestänyt taantuma saanut omakotitalosta haaveilevat varovaisiksi, eikä isoja lainoja haluta ottaa.

Tämä näkyy myyntitilastoissa: vuonna 2006 rakennettiin 16 000 perinteistä omakotitaloa, viime vuonna enää 6 000. Niistä 70–80 prosenttia ostettiin muuttovalmiina.

”Silti omakotitalo on halutuin asumismuoto, ja monelle tuntuu riittävän nyt 70–80 neliötä, vähemmänkin. Koska lämmitettäviä neliöitä on kohtuumäärä, asumiskustannuksetkaan eivät nouse korkeiksi,” kertoo Kastelli-talojen toimitusjohtaja Jukka Vaaramo.

Sama tuntuma on Jukka-talojen toimitusjohtaja Mikko Tahkolalla.

”Viime vuonna pikkutaloista tuli kyselyjä entistä enemmän, ja trendi näyttäisi voimistuvan.”

Jukka-talot esittelee 32 neliön minitalon Seinäjoen asuntomessuilla.

Jokaisessa Alkrogin pikkutaloissa on katolla aurinkopaneelit
Jokaisessa Alkrogin pikkutaloissa on katolla aurinkopaneelit

Myös pienten tonttien kysyntä on uusi ilmiö kaavoituksesta vastaaville kunnille. ”Trendiä ei ole voinut ennakoida. Asemakaavat on tehty silloin, kun oli tapana rakentaa suuria omakotitaloja isoille tonteille”, kertoo Porvoon kaupungin rakennustarkastaja Jaakko Niemi.

Ongelmaa yritetään ratkoa täydennysrakentamisella pääkaupunkiseudun kaupungeissa. Vantaan rakennusvalvontavirasto selvitti kymmenellä vanhalla omakotitontilla Vapaalassa, montako uutta rakennuspaikkaa voisi löytyä. ”Peräti 19 uutta paikkaa löytyi!” kertoo virastopäällikkö Pekka Virkamäki.

Virkamiehet kehittelivät erilaisia malleja, miten isoille tonteille voitaisiin lisärakentaa yksi tai kaksi pikkutaloa. Suunnitelmat skannataan 3d-virtuaalimalliksi kaupungin maastokartalle vuodenvaihteeseen mennessä.

”Sitten kaikki, myös naapurit pääsevät katsomaan 3d-laseilla, miltä uusi rakennus näyttäisi tontilla ja miten se näkyisi lähitaloista”, Virkamäki kertoo.

Vantaa haluaa edistää urbaania pientaloasumista antamalla hieman lisää rakennusoikeutta rakennustarkastuksen yhteydessä. Jos neliötä ollaan vailla enemmän, tehdään poikkeamispäätöksiä.

Virkamäki arvioi, että tulevaisuudessa löytyy tuhansia, ellei jopa kymmenentuhatta uutta rakennuspaikkaa. Ensi vuoden tavoitteena on sata uutta rakennuspaikkaa jo tiedossa olevien kolmen sadan lisäksi.

Myös Espoo tutkii, miten 1970- ja 1980-luvuilla kaavoitetuille omakotitonteille on mahdollista rakentaa lisää. ”Pelkästään Friisilässä ja Nöykkiössä lähellä Finnoon metroasemaa on noin 400 tonttia, joissa on yli 100 neliötä käyttämätöntä rakennusoikeutta asemakaavoissa,”, arvioi arkkitehti Matti Liukkonen yleiskaavayksiköstä.

Muualta kaupungista löytyy yli 5 000 tonttia, joihin voisi rakentaa lisää. Liukkonen korostaa, että tiivistämisestä keskustellaan asukkaiden kanssa. ”Se perustuu vapaaehtoisuuteen.”

Helsingin omakotialueista on tonttien rakennusoikeudesta käyttämättä jopa viidennes. ”Kun perikunta saa kiinteistön, kannattaa tutkia, voiko tontin lohkoa kahtia ja voiko poikkeamispäätöksellä saada lisää rakennusoikeutta”, neuvoo toimistopäällikkö Tuomas Eskola kaupunkisuunnitteluvirastosta.

Porvoon Alkrogin alueellakin pikkutontit olivat loppuneet, kun Sisco Tec alkoi suunnitella pieniä omakotitaloja. Kaupunki ohjasi yhtiön rakentamaan asuntoyhtiön alun perin kaksikerroksisille asuinrakennuksille tarkoitetulle tontille.

”Onneksemme pääsimme lähemmäksi keskustaan. Matkaa on vain runsas kolme kilometriä. Kauppa, apteekki ja muut palvelut ovat vielä lähempänä, kävelymatkan päässä”, Carita Oksanen iloitsee.

 

Myynnissä olevia taloja Porvoossa Oikotie Asunnoissa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sadassa vuodessa Suomi on ottanut asunto-rakentamisessa isoja askelia eteenpäin. Uusien kotien huolellinen suunnittelu ja laadukkaat materiaalit vastaavat entistä paremmin asukkaiden tarpeisiin.

Skanskan rakentama Umbra Helsingin Kuninkaantammessa on malliesimerkki laadukkaasta uudisrakentamisesta. Umbran kerros- ja rivitaloasunnot ovat avaria ja valoisia. Erityistä huomiota on kiinnitetty tilojen toimivuuteen, tasokkaisiin sisustusmateriaaleihin sekä pihapiiriin.

Umbrasta on pitkä matka kerrostaloihin, joita sata vuotta sitten rakennettiin vasta itsenäistyneessä Suomessa.

1900-luvun alkupuolella kerrostalot rakennettiin paikan päällä pääosin tiilestä. Ison muutoksen rakentamistekniikkaan toivat elementtitalot, joiden pystyttämistä vauhditti 1960- ja 1970-luvuilla kiihtynyt muuttoliike kasvukeskuksiin. Tuon ajan kerrostalot tehtiin nopealla aikataululla teräsbetonielementeistä.

Harmaista betonilähiöistä on edetty pitkä askel nykyiseen uudisrakentamiseen.

”Rakentamisen laatu on nykyisin paljon parempaa ja tasaisempaa. Tekniikka ja rakentamisen vaatimukset ovat kasvaneet”, hankekehitysjohtaja Satu Ryynänen Skanskasta sanoo.

 

Asukkaan näköisiä asuntoja

Vanhoihin asuntoihin verrattuna uudet kodit ovat entistä monikäyttöisempiä, helppohoitoisempia ja muunneltavissa asukkaiden elämäntilanteeseen. Myös asumisväljyys on kasvanut koko ajan. Samaan aikaan asuinneliöt on saatu entistä tehokkaampaan käyttöön parantuneen suunnittelun ansiosta.

”Aiemmin asuntoihin rakennettiin erillinen keittiö. Nyt se on usein osa kokonaisuutta olohuoneen kanssa”, Ryynänen havainnollistaa.

Uusien kotien asukkaat voivat vaikuttaa entistä enemmän tila- ja sisustusratkaisuihin. Esimerkiksi saunan tilalle voi usein valita vaatehuoneen.

Uuden kodin materiaalivalinnat tehdään Skanskan Kotimyymälässä asiakasvastaavan avulla. Suunnittelussa kiinnitetään paljon huomiota myös esteettömyyteen. Keittiöt ja kylpyhuoneet mitoitetaan niin, että pyörätuolillakin pääsee hyvin joka paikkaan. Sama pätee yhteisiin tiloihin.

 

Uusi tekniikka lisää mukavuutta

Myös talojen lämpö-, vesi- ja ilmanvaihtojärjestelmät ovat kehittyneet huimasti vuosikymmenten aikana. Ennen vanhaan keskuslämmitysjärjestelmien kattiloissa poltettiin halkoja ennen kuin ympäristötehokkaampi kaukolämpö alkoi yleistyä muutama vuosikymmen sitten.

Myös ilmanvaihdossa on tapahtunut isoja parannuksia. Aiemmin kerrostaloissa oli painovoimainen ilmanvaihto, mutta toisen maailmansodan jälkeen alettiin asentaa koneellisia ilmanvaihtojärjestelmiä. Nykyisin ilmanvaihtojärjestelmät ovat nykyisin pitkälle automatisoituja ja energiatehokkaita.

”Talotekniikan kehittyminen on lisännyt huomattavasti asumismukavuutta”, suunnittelupäällikkö Pellervo Matilainen Skanskasta sanoo.

 

Yhteisissä tiloissa viihdytään

Vanhoissa kerrostaloissa oli tavallista rakentaa yhteinen sauna kellariin. 1980-luvulla alkoivat yleistyä huoneistokohtaiset saunat. Nyt yhteiset saunatilat tekevät taas paluutaan. ”Uudiskohteiden saunatilat on suunniteltu viihtyisiksi”, Satu Ryynänen sanoo.

Suomalaiset arvostavat entistä enemmän niin talossa olevien yhteisten tilojen kuin pihapiirinkin viihtyisyyttä ja toimivuutta. Uudiskohteiden pihasuunnitteluun kiinnitetäänkin Ryynäsen mukaan paljon huomiota.

Myös autojen pysäköintiratkaisut ovat muuttuneet huomattavasti. Vanhoissa lähiöissä kulkupelit seisoivat säiden armoilla isoilla parkkialueilla. Uusissa kerrostaloissa autoille rakennetaan usein pysäköintilaitos, jonne pääsee mukavasti kuivin jaloin myös loskakelillä.

 

Tuotekehitystä asukkaiden ehdoilla

Nopea teknologinen kehitys ja digitalisoituminen tulevat vauhdilla rakennusalallekin. ”Esimerkiksi lämmitystä ja ilmastointia säätelevässä tekniikassa automatiikka on edennyt jo pitkälle. Seuraava askel on älykoti”, Pellervo Matilainen sanoo.

Älykodilla tarkoitetaan erilaisia digitaalisia ratkaisuja, jotka lisäävät asumiseen mukavuutta, helppoutta sekä asukkaan tietoutta omasta kulutuksestaan.

Skanska seuraa tiiviisti teknologista kehitystä ja kuuntelee tarkalla korvalla suomalaisten odotuksia tulevaisuuden asumisesta.

Skanskan Kotipaneeli on kehitysryhmä, joka kutsutaan muutamia kertoja vuodessa verkkokeskusteluun arvioimaan ja ideoimaan asumisen teemoja. Sen pohjalta Skanskan tuotekehitystiimi pystyy vastaamaan entistä paremmin kodinostajien tarpeisiin.

Viime vuonna paneelin aiheita olivat muun muassa kodin säilytysratkaisut, vaihtoehtoiset asuntopohjaratkaisut ja asumisen sähköiset palvelut. Tuleviin teemoihin kuuluvat esimerkiksi ympäristöasiat ja taloyhtiöiden yhteistilat.

www.skanska.fi/kodit

Paljon energiapihejä ratkaisuja

Suomessa kulutetusta energiasta arviolta 40 prosenttia menee kiinteistöjen lämmittämiseen, jäähdyttämiseen, lämpimään veteen ja valaistukseen. Tämän vuoksi rakennusala on kiinnittänyt viime vuosina paljon huomiota myös asuintalojen energiatehokkuuteen.

Energiansäästöön vaikuttaa moni asia arkkitehdin ratkaisuista aina asukkaiden käyttäytymiseen. Uusissa asunnoissa hyvä eristys sekä tiiviit ikkunat ja ovet pitävät huolen siitä, ettei lämpö valu hukkaan.

Skanskan rakentamien kotien keittiöihin asennetaan lisäksi energiapihit kodinkoneet ja kylpyhuoneisiin vettä säästävät hanat ja suihkut. Niissä käytetään myös paljon energiaa säästäviä led-valoja ja valaisinohjausjärjestelmiä yhteisissä tiloissa.

Asukkaatkin voivat vaikuttaa merkittävästi energian ja veden kulutukseen. Tässä kannustavalla ohjeistuksella on tärkeä sijansa. ”Kyse on yksinkertaisista asioista, jotka eivät ole kuitenkaan kaikille tuttuja. Parvekkeen ovea ei kannata pitää turhaan auki kylmällä säällä tai ilmanvaihdon voi laittaa pienemmälle, kun lähtee lomamatkalle”, suunnittelupäällikkö Pellervo Matilainen Skanskasta sanoo.

Kuninkaantammen Umbra ja viereen rakennettava Venny ovat hyviä esimerkkejä ekologisesta kestävästä uudisrakentamisesta. Asuinrakennuksissa noudatetaan matalaenergiarakentamisen periaatteita. Osa asuinalueen sähköstä saadaan talojen katoille asennetuista aurinkopaneeleista.

Maria ja Jaakko Nuottokari eivät löytäneet perheelle sopivaa kerrostalokotia, ja siksi heistä tuli ryhmärakennuttajia

Vielä juhannuksena tontilla kasvoi puita. Nyt Etelä-Haagan Isonnevantielle on kohonnut kolmikerroksisen pienkerrostalon runko. Työmiehet valuttavat betonia seinärakenteisiin. Pihassa seisovat Maria, 34, ja Jaakko Nuottokari 35, lapsineen. He ovat yksi kuudesta taloon muuttavasta lapsiperheestä.

Nuottokarit etsivät pitkään Etelä-Haagasta isompaa kerrostaloasuntoa, mutta sellaista ei löytynyt. Perheasunnoista on suuri pula.

Nuottokarit eivät halunneet maksaa vanhojen talojen putkiremonteista tai muusta kunnostamisesta. He halusivat myös asunnon, jossa on isot pesutilat. Siksi he päättivät itse rakennuttaa itselleen kerros­taloasunnon. Ryhmärakennuttamalla toteutettava talo valmistuu ensi toukokuussa.

Yhä useampi suomalainen ryhmärakennuttaa. Asuntorakentamisen termi tarkoittaa, että ryhmä ihmisiä perustaa oman asunto-osakeyhtiön ja rakennuttaa itse itselleen talon, ilman gryn­deriä.

Ryhmärakennuttamisella voi parhaimmillaan saada asunnon keskeiseltä paikalta omakustannehintaan. Ryhmärakennuttaja säästää myös siinä, että varainsiirtoveroa ei tarvitse maksaa. Moniin vetoaa myös rakennustavan yhteisöllisyys.

Ryhmärakennuttaminen on silti vielä melko harvinainen tapa hankkia oma koti. Se vaatii paljon enemmän aikaa, vaivaa ja joustavampaa budjettia kuin tavallinen asuntokauppa tai talon rakentaminen itse.

Se on riskialttiimpaa kuin tavallinen asuntokauppa, sillä siinä ei ole perinteisessä mielessä myyjää ja ostajaa.

Kun ostaa uuden asunnon vapailta markkinoilta ja asunnosta paljastuu jokin vika, voi ostaja vedota myyjän vastuuseen ja takuuseen. Ryhmärakennuttaja ei voi esittää muille tällaisia vaatimuksia. Hän on yhdessä ryhmänsä kanssa vastuussa kaikesta taloon liittyvästä.

Nuottokarien ja heidän naapuriensa taloprojekti on edennyt ilman isoja ongelmia, vaikka ulkopuolista rakennuttajakonsulttia ei ole. Konsultin käyttö on suositeltavaa muttei pakollista.

”Emme kokeneet tarvitsevamme konsulttia mihinkään. Hankkeen aloitti kokenut rakennusarkkitehti. Hän keksi tontin ja avasi keskustelun kaupungin kanssa. Minä taas vedän työssäni paljon projekteja”, kertoo Jaakko Nuottokari.

Hän on taloyhtiön eli Asunto Oy Isonnevantien Kotikutosen puheenjohtaja. Talon tulevissa asukkaissa on myös talousammattilaisia.

Nuottokarit kuulivat suunnitelmasta puolitoista vuotta sitten, kun alueellisessa Facebook-ryhmässä huhuiltiin taloon asukkaita.

Sitä edelsi kuitenkin vuosien hiljainen työ. Hankkeen suunnittelu alkoi jo ennen kuin tonttia edes oli kaavoitettu asumiseen.

Poikkeuksellisen talosta tekee ryhmärakennuttamisen lisäksi myös se, että se on rakennettu kaupungilta vuokratulle hintasäädellylle hitas-tontille. Kaupunki edellyttikin, että rakennuttajat palkkaavat ulkopuolisen valvojan. Muuten tonttia ei olisi herunut.

”Vaikein vaihe oli noin vuosi sitten, kun meillä oli jo tontti, mutta emme meinanneet löytää talolle rakentajaa emmekä saaneet pankista lainaa”, Nuottokari kertoo.

Isot rakennusliikkeet eivät olleet kiinnostuneita. Pankit taas pelkäsivät rakennustavan riskejä, Nuottokari sanoo.

Kerrostalossa asukkaat maksavat myös yhteisistä tiloista. Niitä ei voi jättää kesken, jos yhden asukkaan rahat loppuvat.

Lopulta rahoitus järjestyi rakennusyrityksen kautta niin, että asukkaat maksavat kymmenen prosenttia asunnon hinnasta heti, loput sitten, kun talo on valmis. Pankki myöntää lainan, ja vakuutena on valmis talo.

”Osa naapureista myi vanhan asuntonsa ennen rakennusvaiheen alkua, me laitoimme vanhan asuntomme juuri myyntiin”, Nuottokari sanoo.

Nuottokarit kuulivat suunnitelmasta puolitoista vuotta sitten, kun alueellisessa Facebook-ryhmässä huhuiltiin taloon asukkaita.
Nuottokarit kuulivat suunnitelmasta puolitoista vuotta sitten, kun alueellisessa Facebook-ryhmässä huhuiltiin taloon asukkaita.

Ryhmärakennuttaa voi kolmella tavalla.

Ennen kuin lähtee mukaan mihinkään hankkeeseen pitää selvittää, kuka projektin on aloittanut ja kuka sitä johtaa.

Tämä on tärkeää, koska se vaikuttaa suoraan rakennuttajan, siis yksittäisen asukkaan tai perheen, vaikutusmahdollisuuksiin ja siihen, millaista valmiissa talossa lopulta on asua.

Ystäväjoukon projekti

Rakennuttamisprojektin voi aloittaa vaikka ystäväjoukko. Esimerkiksi kuusi vanhaa kaverusta hankkii yhdessä tontin.

He palkkaavat projektille johtajan eli konsultin. Konsultti kilpailuttaa arkkitehdin ja muut suunnittelijat, kuten sähköt ja lvi-suunnittelun, neuvottelee ja tekee asianmukaiset sopimukset.

Hän hankkii urakkatarjoukset, työmaavalvonnan ja järjestää luvat, valvoo aikataulua ja hoitaa yhteydet rakennuttajien ja urakoitsijoiden välillä. Konsultti valvoo asiakkaiden etua.

Konsulttiyrityksen hanke

Rakennuttamishankkeita perustavat yksityisten lisäksi myös konsulttiyritykset.

Ryhmärakennuttajakonsultti hankkii tontin, suunnittelijat ja tekee alustavat suunnitelmat. Niiden perusteella projektia markkinoidaan potentiaalisille ryhmärakennuttajille eli tuleville asukkaille.

Konsultti siis etsii asukkaat tulevaan taloon. Asukkaat voivat useimmiten vaikuttaa esimerkiksi asunnon pohjaan.

Rakennusliike aloittaa

Myös rakennusliike voi aloittaa ryhmärakennuttamisen.

Silloin rakennuttajakonsultti on samaan aikaan myös urakoitsija, jolloin hän ei välttämättä esimerkiksi kilpailuta pääurakkaa asukkaiden eduksi samaan tapaan kuin silloin, kun rakennuttamista hoitaa vaikkapa ystäväjoukon palkkaama konsultti.

Etelä-Haagaan nousevan talon ovat suunnitelleet Nuottokarit naapureineen valokatkaisijoiden paikoista alkaen. Sinne tulee lapsiperheiden arkea helpottavia asioita. Katutasoon tulee yhteinen kuraeteinen sekä kuivauskaapit, ja sieltä pääsee hissillä suoraan omaan kotiin.

Nuottokarien lapset Miio, 1, Nooa, 4 ja Ainu, 5, saavat kerralla 12 uutta leikkikaveria muiden perheiden lapsista.

Erityisen halpa talosta ei tule. Neliöhinta on 4 700 euroa, mikä vastaa lähes täysin uusien osakeasuntojen keskimääräistä neliöhintaa pääkaupunkiseudulla. Taloon tulee neljän ja viiden huoneen asuntoja, joiden koko on 92–102 neliötä.

Hankkeella on urakkahinta ja Nuottokareilla henkilökohtainen yläraja, jonka yli ei oman kodin materiaalivalinnoissa mennä.

Kolmen pienen lapsen perhe elää kiireisiä ruuhkavuosia, mutta tarve isommalle asunnolle on nyt. Siksi projektiin kannatti lähteä.

”Ryhmärakennuttaminen vaatii luovaa hulluutta ja epävarmuuden sietokykyä. Osa kavereistamme on pitänyt meitä vähän hulluina, osa itsekin innostunut”, Maria Nuottokari sanoo.

Kaikkien asukkaiden pitää haluta, että talo valmistuu.

”Pikkuasioihin ei saa takertua, ja kompromisseihin pitää olla valmis. Sisäiset ristiriidat olisivat tuhoisia talolle.”

Kun Nuottokarit lähtivät mukaan projektiin, ei esimerkiksi vielä ollut tiedossa, milloin talo valmistuisi.

”Pitää olla kykyä ottaa riskejä. Tässä otetaan vähän riskiä ja saadaankin vähän enemmän”, Jaakko Nuottokari sanoo.

Nuottokarit tutustuivat jo suunnittelu- ja rakennusvaiheessa muihin asukkaisiin.

”Kokoustamme talon isien kanssa joka sunnuntai kello kuusi. Meillä on Facebook- ja Whatsapp-ryhmät, ja lapset ovat käyneet jo leikkitreffeillä. On vaikea kuvitella, että naapureiden kanssa syntyisi enää riitoja.” Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

1. Selvitä taustat huolellisesti

Ennen kuin lähtee mukaan hankkeeseen on syytä tarkistaa, että sitä vetävät ammattitaitoiset ihmiset, oli projektin aloittaja sitten ystäväjoukko, konsulttiyritys tai rakennusliike. Pitää selvittää kustannusarviot ja rakentamisen aikataulu.

Kannattaa varmistaa, että sopimukset ovat hyvät ja riittävän yksityiskohtaiset myös tilanteisiin, joissa jotain menee pieleen.

Jos rakennetaan kerrostaloa, saattaa budjetti olla jopa kymmeniä miljoonia euroja. Rakennuttajat vastaavat siitä yhdessä. Siksi myös asukkaiden keskinäisten sopimusten pitää olla selvät.

Jokaisen rakennuttajan rahatilanne pitää varmistaa, ettei yhden perhekunnan budjetin pettäminen kaadu muiden niskaan. 

2. Varaudu ottamaan ja kestämään riskejä

Kannattaa miettiä, kuinka paljon riskejä on valmis ottamaan ja miten paljon vastuuta kantamaan. Asunnon lopullinen hinta paljastuu täysin vasta kun ihan viimeiset naulat lyödään seinään. Budjetin epävarmuutta pitää sietää, sekä henkisesti että lompakossa.

Ongelmia voivat aiheuttaa epäpätevät konsultit tai urakoitsijat. Rakentamisen pitkittyessä hinnat voivat nousta ja kustannusarvio muuttua olennaisesti. Jos ihmiset eivät osaa kokoustaa ja neuvotella, voi koko projekti ajautua umpikujaan. 

3. Palkkaa pätevä konsultti

Ryhmärakennuttamisessa talon tulevien asukkaiden eli rakennuttajien asioita koordinoi ryhmärakennuttajakonsultti. Konsultin palkkaaminen ei ole lain mukaan pakollista, mutta käytännössä se on kuitenkin aina välttämätöntä.

Ryhmärakennuttaminen on paljon monimutkaisempi tapa rakentaa kuin se, kun yksi ihminen rakennuttaa tai rakentaa taloa itselleen. Hanke voi olla liian työläs vedettäväksi läpi muiden töiden ohella.

4. Pohdi, sopiiko tapa luonteellesi ja elämäntilanteeseesi

Ryhmärakennuttaminen ei ole helppoa ja nopeaa. Se sopii valppaille kansalaisille jotka jaksavat perehtyä. Kokouksista ja yhteistyöstä täytyy pitää. Jos elää elämänsä ruuhkavuosia, kannattaa miettiä tarkkaan sitoutuuko työlääseen projektiin.

5. Miten projektin voi rahoittaa?

Ryhmärakennuttamisen hankkeisiin on vaikea saada rahoitusta pankeista. Ilmiö on uusi, eikä rakennuttamishankkeen takana ole yritystä, jolla olisi vakuudet isolle lainalle. Siksi osakkaiden pitää varautua maksamaan rakennusaikaisia kuluja omasta pussistaan.

Monissa hankkeissa ihmiset ovat joutuneet rahoittamaan rakennuskuluja säästöillä tai muilla sijoituksilla. Pankit eivät tavallisesti ole hyväksyneet tulevan talon asunto-osakkeita lainan vakuudeksi. Yhtiölainoja ryhmärakennuttamishankkeille on myönnetty vain vähän.

6. Miksi kannattaa ryhmärakennuttaa?

Ryhmärakennuttamisella voi parhaimmillaan säästää, kun välikädet eli urakoitsijan ja rakennuttajan osuus budjetista jää pois. Ryhmärakennuttamisella voi päästä asumaan omistusasuntoon keskeiselle paikalle edullisemmin kuin ostamalla asunnon vapailta markkinoilta.

Asunnon ryhmittelyyn voi vaikuttaa paljon enemmän kuin tavallisissa uusien asuntojen kaupoissa, jolloin ostaja ei tavallisesti koskaan pääse samaan pöytään arkkitehdin kanssa.

Asukkaat voivat yhdessä päättää, miten he haluavat asua, ja suunnitella talon sen mukaan. Yhteisöllisyys ei kuitenkaan tule automaattisesti. Jos asukkaat taloon hankkii konsultti, ei porukka välttämättä ryhmäydy.

Lähde: Ryhmärakennuttajat ry:n puheenjohtaja ja Ryhmärakennuttajan opas -kirjan kirjoittaja, konsultti ja Malta-talon asukasyhdistyksen puheenjohtaja Salla Korpela

Etelä-Haagan Isonnevantielle rakennetaan ryhmärakennuttamisella kerrostaloa kuudelle perheelle.
Etelä-Haagan Isonnevantielle rakennetaan ryhmärakennuttamisella kerrostaloa kuudelle perheelle.

Uusi laki voi vaikeuttaa konsultin löytämistä

Laki ryhmärakennuttamisesta astui voimaan syyskuussa 2015. Se jakaa mielipiteitä.

Lainsäädäntö lisäsi hankkeissa käytettävän ryhmärakennuttajakonsultin vastuuta. Sitä konsultilla on ryhmärakennuttamisessa enemmän kuin tavallisissa rakennushankkeissa. Ryhmärakennuttajakonsultin on todistettava pätevyytensä, ja hänellä pitää olla vastuuvakuutus.

Konsultin vastuun kasvaminen on johtanut siihen, että etenkin rivitalojen ja muiden pienten ryhmärakennuttamis­projektien toteuttaminen on vaikeutunut. Rakennuttajakonsulttia voi olla vaikea löytää. Konsultin mukanaolo voi olla edellytys esimerkiksi tontin saamiselle.

Konsulttiyritys Conectin toimitusjohtaja Jukka Lauri pitää lakia täysin epäonnistuneena. ”Konsultin vastuut ovat kasvaneet kestämättömiksi. Olemme toteuttaneet vuosien saatossa lukuisia ryhmärakennuttamiskohteita, mutta emme tee niitä enää”, kertoo Lauri.

”Konsultin vakuutus, jos sellaista edes olisi saatavilla, on kallis ja itse palkkio työstä jää pieneksi.”

Pankkien asukkailta vaatima omarahoitusosuus voi Laurin mukaan olla jopa 40 prosenttia. Se johtaa helposti siihen, että ryhmärakennuttamisesta tulee vain varakkaiden asunnon ostajien keino hankkia asunto.

Lain tarkoitus oli parantaa ryhmärakennuttajien oikeudellista asemaa sekä muun muassa helpottaa rahoituksen löytämistä. Uusi laki koskee hankkeita, joissa asuntoja valmistuu enemmän kuin kolme. Laki määritti, mistä asioista ja miten ryhmärakennuttamishankeen alkaessa pitää sopia.

Se rajoittaa muun muassa sitä, kuinka paljon rakennuttamisessa mukana olevilta ihmisiltä voi kerätä rahaa ennen varsinaista rakentamista. Laki määrää rakennuttajia tekemään tarkat sopimukset myös ongelmatilanteita varten. Laissa säädetään myös, miten ryhmärakennushankkeita pitää markkinoida.

Vakuutusyhtiöille rakennustapa on uusi, eikä heillä välttämättä edes ole sopivaa vakuutusta tarjolla. Isompia rakennusliikkeitä, joille vastuukysymys ei ole ongelma, eivät pienet hankkeet välttämättä kiinnosta.

Myös urakoitsijoiden vastuut ovat tavallista pidemmät, mikä voi vähentää niiden kiinnostusta. Joissain tapauksissa uusi laki on helpottanut rahoituksen saamista.

”Ilman lakia yhtiölainan saaminen tuskin olisi vielä onnistunut”, sanoo Juha Sarakorpi Saracosta. Saraco on ryhmärakennuttamishankkeita vetävä konsultti­yritys. Se toimii parhaillaan rakennuttajakonsulttina hankkeissa Jätkäsaaressa ja Kalasatamassa.

”Laki nostaa konsulttien kynnystä lähteä liian kevyin eväin hankkeita käynnistämään. Laki on selvästi lisännyt myös kaupungeilta saatavia tonttivarauksia”, Sarakorpi sanoo. Hän edusti Ryhmärakennuttajat ry:tä lakia valmistelleessa työryhmässä.

Maria Nuottokari ja lapset Miio, 1, Ainu, 5 (vas.) ja Nooa, 4 katselevat perheen tulevaa kotia Etelä-Haagan Isonnevantiellä. Ryhmärakennuttamisella tehty talo valmistuu keväällä.
Maria Nuottokari ja lapset Miio, 1, Ainu, 5 (vas.) ja Nooa, 4 katselevat perheen tulevaa kotia Etelä-Haagan Isonnevantiellä. Ryhmärakennuttamisella tehty talo valmistuu keväällä.

Helsinki tukee ryhmärakennuttamista

Helsingin kaupunki on viime vuosina pyrkinyt edistämään ryhmärakennuttamista. Vuosina 2013–2015 kaupunki varasi 36 tonttia erityisesti ryhmärakennuttamiseen.

Kaupunki järjesti viime vuonna erillisen tonttihaun ryhmärakennuttamiseen varatuista tonteista.

Tontteja oli tarjolla 16 hankkeelle. Tontti (tai tonttiryhmät) varattiin lopulta 12 eri ryhmärakennuttamishankkeelle. Niistä viisi oli kerrostalohankkeita. Rakentaminen on aloitettu neljässä kohteessa.

Ryhmärakennuttamisen tapoja on voitu soveltaa myös muilla kuin erityisesti siihen varatuilla tonteilla.

Lähde: Helsingin kaupungin kiinteistövirasto

Saksalainen valmistalovalmistaja Baufritz on ekotalon pioneeri jo vuodesta 1896. Yrityksen valmistamat talot täyttävät kaikki korkeimmat terveellisyyskriteerit Euroopassa. 

Baufritz kehitti yhdessä muotoilija Alfredo Häberlin kanssa tulevaisuuden talon nimeltä Haussicht. Muotoilija Häberli on suomalaisillekin tuttu Iittalalle suunnitteleman upean Essence-viinilasisarjan kautta. Taloprojektiin osallistui myös arkkitehti Stephan Rehm, jonka mukaan he halusivat Häberlin kanssa ylittää rajoja, tutkia uusia menetelmiä ja materiaaleja. Voisi luulla että ekologinen talo on pieni, matala ja vaatimaton. Haussicht talo on upea huvila, jota katsellessa ekogisuus ei tule ensimmäisenä mieleen. Sitä talo kaikkien sertifikaattien mukaan kuitenkin on.

 

Talon kehitysprojekti lähti liikkeelle siitä, että Baufritzin omistaja Dagmar Fritz-Kramer ja muotoilija Alfredo Häberli esittivät kysymyksen: miten ihmiset haluavat asua tulevaisuudessa?

 

Haussicht-talo on vastaus siihen kysymykseen.

 

Haussicht-talo luo puusta rakennetulle ekologiselle ja terveelliselle omakotitalolle aivan uuden ulottuvuuden.

 

Talo on rakennettu tehtaalla ekologisesti valmistetuista puuelementeistä.

 

Rakennus koostuu kahdesta osasta.

 

Pienempi osa on yhdistetty päärakennukseen toisen kerroksen terassilta kulkevan sillan kautta. Pienempään talon osaan sisältyy keittiö ja märkätilat joten se soveltuu hyvin perheen nuorison, isovanhempien tai vieraiden asuinpaikaksi.

 

Haussicht-talon muoto muistuttaa venettä, josta tulee useimmille mielleyhtymä puurakentamiseen.

 

Taloon kuuluu runsaasti terassitilaa, johon puumateriaali tuo lämpöisen tunnelman.

 

Puumateriaali esiintyy talon viimeistelyssä mielenkiintoisella uudenlaisella tavalla.

 

Talon ulko-ovi tuo myös mieleen laivan.

 

Talon pilkullinen julkisivu

 

näyttää sisältä katsottuna tällaiselta. Pienistä rei'istä pääsee sisätilaan kivasti luonnonvaloa. Tulevaisuuden talossa on paikka myös suomalaisille huonekaluklassikoille kuten Alvar Aallon suunnittelemalle tarjoiluvaunulle.

 

Haussicht-talossa on käytetty vaan uusiutuvaa energiaa. Aurinko on rakennuksen suurin energiatuottaja kuten näkyy talon katolle sijoitetuista aurinkokennoista.

 

Sisätilojen viimeistelyssä näkyy myös upea puumateriaalia.

 

Kaikkia talossa käytettävien viimeistelymateriaalien terveysvaikutus- ominaisuuksia testattiin tarkkaan. Joidenkin materiaalien sijaan tuli suunnitelijan löytää muu vaihtoehto, koska ensimmäinen valinta ei osoittautunut asumisen kannalta terveelliseksi.

 

Kun makuuhuoneet yleensä sijoittuvat talossa toiseen ja olohuone keittiöineen alimpaan kerrokseen niin Haussicht-talossa on toisinpäin.

 

Päämakuuhuonetta vastapäätä sijoittuu mukava viihtyisä oleskelualue, jonka lattiasta nouseva „saareke“ sisältää kylpyaltaan.

 

Allasta vastapäätä sijaitsevat kylpytilat.

 

Käytävätila talon ensimmäisessä kerroksessa.

 

Keittiö ja olohuone löytyvät talon toisesta kerroksesta.

 

Eritasopintainen olohuone muistuttaa orgaanisuudessaan maastoa, mutta samalla siinä on myös jotain avaruusmaista.

 

Kirjavalla porrasmaisella sohvalla voi vaihtaa mukavasti asentoja ja kääntyä valitsemaasi suuntaan – joko mediaseinän, lähistöllä olevan kaverin tai ikkunasta avautuvaan maisemaan päin.

 

Baufritzin omistaja Dagmar Fritz-Kramerin mukaan ihmiset ihmettelevät talon nähdessään, että kyseessä on ekotalo luulleen sen olevan pidemminkin hightech -talon. Ihmiset kysyvät myös, että miksi talo on niin iso? Alfredo Häberlin mukaan ekologisuus ei ole kiinni neliömetreistä vaan ajattelutavasta. Haussicht-talon konseptia voi toteuttaa myös pienemmässä skaalassa.
 

Tiina Malinen rakensi 15 neliön liikuteltavan kodin 20 000 eurolla. Pikkukodissa on kaikki, mitä tarvitaan: vessa ja suihku, lämmitys sekä mahdollisuus laittaa ruokaa, peseytyä ja nukkua

Tiina Malinen haluaa säilyttää pikkukotinsa sisustuksen minimalistisena
Tiina Malinen haluaa säilyttää pikkukotinsa sisustuksen minimalistisena

Keittiö, olohuone, makuuhuone, suihku ja vessa viidessätoista neliössä.

Lahtelaisen Tiina Malisen, 24, rakentamassa pikkukodissa on kaikki tarpeellinen pyörien päällä. Kotia voi vetää auton perässä aina sinne, missä kulloinkin asuu.

”Olen asunut kolmellatoista paikkakunnalla. Ajattelin, että voisin muuttaa mihin haluan, jos koti tulee mukana”, Malinen kertoo

Hän alkoi rakentaa taloa vanhassa teollisuushallissa Puumalan keskustassa viime toukokuussa. Rakentaminen kesti neljä kuukautta, ja nyt talo on lähes valmis.

Se seisoo nyt Puumalan Niinisaaressa Malisen isän omakotitalon pihalla, jonne se hinattiin elo–syyskuun vaihteessa. ”Hyvin meni”, Malinen kuvaa talon ensimmäistä matkaa maantiellä.

Laki määrittelee Malisen liikkuvan kodin matkailuperävaunuksi. Siksi sen pitää täyttää tieliikennelain ja asetusten pykälät. Ne sanelivat myös talon koon, Malinen kertoo.

Traileri on perävaunurekisterissä ja se pitää muutoskatsastaa sitten, kun se on valmis. Taloa voi hinata kuljettaja, jolla on BE-luokan ajokortti. Trailerin ja sillä olevan talon kokonaismassa saa silloin olla enintään 3 500 kiloa.

Rakennuslainsäädäntö ei ulotu trailerilla liikuteltavaan asuintaloon. ”Tärkeää on, että rakennus on kestävä ja että se pysyy koossa. Sen pitää myös mahtua tielle ja kulkemaan siltojen alta.”

Ajoneuvoyhdistelmä saa olla enintään 2,6 metriä leveä ja 4,2 metriä korkea. Malisen pikkutalo on 2,55 metriä leveä ja trailerin kanssa 4,05 metriä korkea. Asuintilan korkeus on 3 metriä.

Viidentoista neliön korkea koti vaikuttaa sisältä tilavammalta kuin se näyttää ulkoa.

”Halusin tilasta korkean, jottei se tunnu kopilta. Samasta syystä tein koko porraspäädyn ikkunoista. Sieltä tulee valoa, ja tuntuu kuin tila jatkuisi ulos.”

Tiina Malinen rakensi kodin trailerin päälle vanerista
Tiina Malinen rakensi kodin trailerin päälle vanerista

Malinen avaa päädyn lasiovet ja kutsuu vieraat sisään. Rakennus heilahtelee, sillä se seisoo vain pyörien ja puutukien varassa.

Kun se aikanaan siirtyy uudelle asuinpaikalle Malisen mukana, alle asennetaan tukevat metallijalat.

Pikkukodissa on kaikki, mitä pysyvä asuminen vaatii eli vessa ja suihku, lämmitys, mahdollisuus laittaa ruokaa, peseytyä ja nukkua. Oven molemmin puolin on kattoon asti ylettyvä kaappi.

Keittiössä on kaikki tarpeellinen
Keittiössä on kaikki tarpeellinen

Keittiö on sijoitettu huonetilan toiselle seinälle.

Keittolevyt lämpiävät kaasulla. Lieden alla on tilaa pyykkikoneelle, jos Malinen sen hankkii. Jääkaappikin talossa on jo, se löytyy oven takaa tiskialtaan vierestä.

Keittiön takana huonetila nousee. Lattiassa on korotus, jonka päällä voi vaikka loikoilla ja lueskella. Tason eteen voi vetää pyörillä liikkuvan pöydän.

”Tein siitä tavallisen tuolin korkuisen, jotta sitä voi käyttää myös istuimena.”

Talossa voi nukkua joko korokkeella tai esiin vedettävässä sängyssä
Talossa voi nukkua joko korokkeella tai esiin vedettävässä sängyssä

Sitten Tiina Malinen kumartaa ja vetää korokkeen alta esiin pyörillä liikkuvan sängyn, jonka voi vielä levittää.

Korokkeellakin mahtuu nukkumaan kaksi ihmistä, joten pikkutalo tarjoaa yösijan yhteensä neljälle.

Korokkeen alla on piilossa myös vesisäiliö, johon mahtuu 180 litraa vettä.

Korotetun osan kautta pääsee talon takaosaan, jossa on suihku ja kompostoiva, erotteleva kuivakäymälä. Vessaa hoidetaan kuten mökkien kuivavessoja.

Pesuvesi lämpiää läpi virtaavalla kaasulämmittimellä. Veden lämmittäminen maksaa 10–15 euroa kuussa, Malinen laskee.

Pienitehoinen pumppu kierrättää vettä keittiöön ja suihkuun.

Vesisäiliön voi täyttää kantamalla sinne vettä tai pumppaamalla vettä vesipumpulla, Malinen kertoo. Talon voi myös kytkeä esimerkiksi vesipostiin.

Lämmitysjärjestelmää Malinen miettii vielä. Se voi olla sähköpatteri, kaasulämmitin tai pieni puukamiina.

Sähköjohdot on vedetty, mutta taloa ei ole liitetty sähköverkkoon. Isän pihalla sähköt saadaan jatkojohdon avulla sepänpajasta.

Jos lämmityskin hoituu ilman sähköä, talossa voi asua myös alueella, johon kunnallistekniikka ei ulotu.

”Pikkutalon voi sijoittaa esimerkiksi omakotitalotontille, mökille tai leirintäalueelle. Sen voi nostaa pois trailerilta ja kiinnittää vaikkapa lautalle.”

Hän aikoo tehdä liikkuvasta talosta pysyvän kodin. Se hinataan talveksi näillä näkymin tyhjilleen jääneen talon pihaan haja-asutusalueelle lähelle Mikkeliä. Talo liitetään siellä tontin viemäriverkkoon. Se vaatii sopimista kunnan kanssa.

Tiina Malinen on viimeksi työskennellyt it-alalla koodarina. Rakentamisesta hänellä ei ollut lainkaan kokemusta.

Talven 2015–2016 hän hankki tietoa rakentamisesta ja säännöksistä sekä suunnitteli taloa.

Hän opetteli käyttämään 3d-mallinnusohjelmaa tietokoneella. Sen avulla hän rakensi tarkan kolmiulotteisen mallin tulevasta kodista.

”3d-mallinnuksen opettelu vei aikaa, mutta se oli sen arvoista. Pystyin sen avulla visualisoimaan, millaisen talon haluan.”

Vielä viimeiset ruuvit kiinni ja talo alkaa olla valmis
Vielä viimeiset ruuvit kiinni ja talo alkaa olla valmis

Uusia taitoja on pitänyt opetella aina, kun työ on edennyt.

”Se on ollut stressaavinta. Eteen tuli uusia asioita, jotka piti selvittää. Koko ajan piti tietää, mitä tekee.”

Jotkut työkalut olivat Malisesta pelottavia. ”Käytin esimerkiksi sirkkeleitä, paineilmatyökaluja, naulaimia ja kuviosahoja.”

Kaikki rakentamisessa tarvittavat tiedot ja taidot kuitenkin voi opetella, Malinen kannustaa.

Tosin sähkö-, lvi- ja kaasutöihin tarvitaan aina ammattilaista.

Rakennelma nousi hallissa sateilta suojassa.

Malinen aloitti kokoamalla talon rungon valmiiksi hallin lattialla. Isä ja joukko ystäviä tuli talkooavuksi, kun seinät piti nostaa paikalleen.

Katon Malinen kiinnitti taloon ulkona, sillä halli jäi matalaksi.

Talon ulko- ja sisäseinät ovat vaneria. Ulkona vanerin päällä on tervasta ja pellavaöljystä tehty perinnemaali. Vanerikerrosten välissä lämpöä eristää homehtumaton polyuretaani.

”Vaneri sopii hyvin minimalistiseen tyyliin. Se on myös kevyttä. Talosta ei saanut tulla liian painavaa.”

Nyt Malinen viimeistelee talon sisustusta. Hän nukkuu jo yöt talossa. Hän aikoo laittaa talon piirustukset ja teko-ohjeet internetiin.

”Tein tästä julkisen projektin, sillä haluan herätellä muita miettimään asumistaan. Aina ei tarvitse tehdä niin kuin muut.”

Hän kaipasi rakennusaikana jotakuta, jolta olisi voinut kysyä neuvoa liikkuvan, talviasuttavan talon tekemisestä.

”Ei oikein ollut ketään, joka olisi neuvonut. Voin nyt olla se, joka teki virheet ja neuvoo muille, että älä tee sitä, tee näin. Tässä on pohja, josta jokainen voi muokata oman kotinsa.”

Lisätietoa: Bigdreamtinyhome.com ja Facebook.com/bigdreamtinyhome

Tiina Malinen miettii vielä, millaiset portaat liikkuvaan taloon tulee. Nyt kotiin pääsee pölkkyjä pitkin.
Tiina Malinen miettii vielä, millaiset portaat liikkuvaan taloon tulee. Nyt kotiin pääsee pölkkyjä pitkin.

Fakta

Tämän verran talo tuli maksamaan:

traileri 4 600 euroa

puutavara ja vanerit 2 500

eristeet 1 700

pintakäsittelyt 300

jääkaappi 400

kaasuliesi 230

liesituuletin 120

tiskiallas 300

lämminvesivaraaja 300

ovi ja ikkunat 1 500

kuivakäymälä 500

suihkuhana 100

suihkukaappi 700

kattopellit 500

vesisäiliö 300

lisäksi pientarvikkeet, hallin vuokra, materiaalit sekä kaasu-, sähkö- ja lvi-työt 4 000

Vielä hankkimatta:

lämmitysjärjestelmä

portaat

pöytä

astianpesukone