Näin arjen vaatekaaos taltutetaan urheiluperheessä.

Ovikello soi.

Doping-testaajat ovat saapuneet yllätysvierailulle moninkertaisen olympiamitalistin ja maailmanmestarin kotiin Hollolaan.

Voi ei, huippuhiihtäjä Aino-Kaisa Saarinen hermostuu ja hätääntyy. Syynkin kaikki varmasti arvaavat.

”Yllätysvieraita! Ja kämppä on tässä kunnossa. En ole tänään siivonnut.”

Tilanne on tuttu varsinkin lapsiperheille. Arkena asunto tuntuu sikolätin ja kaatopaikan välimuodolta – etenkin jos ovelle ilmestyy yhtäkkiä vieras.

”Eilen viimeksi kävi dopingtestaaja, mutta silloin asunto oli aika hyvässä kunnossa. Mutta tuntuu, että testaajat tulevat aina silloin, kun asunto on sekaisin. Sitten selittelen niille, että ei meillä yleensä näin sekaista ole”, Saarinen kertoo hymyillen.

Kun Aino-Kaisa Saarinen tulee lenkiltä, hän lataa pesukoneen ja alkaa siivota hikivaatteet päällä. Isoa pyykkirumbaa pyörittävä kilpahiihtäjä antaa urheileville perheille neuvoja arjen kaaokseen.
Kun Aino-Kaisa Saarinen tulee lenkiltä, hän lataa pesukoneen ja alkaa siivota hikivaatteet päällä. Isoa pyykkirumbaa pyörittävä kilpahiihtäjä antaa urheileville perheille neuvoja arjen kaaokseen.

Dopingtestaajat käyvät yllätysvierailulla vain harvojen ja valittujen luona, mutta Suomessa on paljon koteja, joissa asuu urheilullisia ihmisiä ja perheitä.

Huippu-urheilija Aino-Kaisa Saarinen kertoo, kuinka järjestää vaatehuoltonsa ja kotona treenaamisen sekä antaa myös käytännön vinkkejä aiheesta.

Naapurista olisi kuulemma löytynyt todellista etulinjan tietämystä urheiluvaatteiden huollosta.

”Viidestä lapsesta kaikki urheilevat.”

Tyydymme kuitenkin Saariseen, jolla on yksi lapsi aviomies Tom Gustafssonin kanssa. Gustafsson on entinen maajoukkuetason koripalloilija ja kuntoilee yhä paljon.

Oman mausteensa Saarisen muutenkin hektiseen vaatehuoltorumbaan tuo se, että nelikuinen Amanda -tytär käyttää kestovaippoja. Niissä riittää pesemistä.

Hollola lahjoitti hiihtäjä Aino-Kaisa Saariselle tontin. Hän valitsi sen sen perusteella, että vierestä menee talvella latu.
Hollola lahjoitti hiihtäjä Aino-Kaisa Saariselle tontin. Hän valitsi sen sen perusteella, että vierestä menee talvella latu.

Saarisen ja Gustafssonin uudessa omakotitalossa vaatehuoltoa mietittiin jo suunnitteluvaiheessa.

Talossa on erikseen lenkkiovi, jonka eteisessä voi huuhdella pahimmat kurat kengistä tai vaatteista ja josta pääsee suoraan kodinhoitohuoneeseen.

Hikiset vaatteet voi riisua siellä heti ja työntää pesukoneeseen tai pyykkikaappiin ennen suihkua. Kuivat vaatteet siirretään viereiseen vaatehuoneeseen.

”Vaatehuollossa tärkeintä on järkevä kierto. Urheilijoilla pyykkiä tulee niin paljon. Jos pyykkihuolto ei toimi ja vaatevuori kasvaa, niin sanon, että halleluja”, Saarinen nauraa.

Huippuhiihtäjä käy lenkillä yleensä kaksi kertaa päivässä, joten pyykkiä kertyy erityisesti viileillä ilmoilla, jolloin hän käyttää lämpökerrastoja.

”Monesti laitan pyykkikoneen pyörimään ja siivoan sen ajan, mitä se kone pyörii. Tulee tehokkaasti tehtyä”, Saarinen kertoo.

Sitten hän antaa kätevän emännän vinkin:

”Joskus kun tulen lenkiltä, niin siivoan niillä samoilla hikisillä lenkkivaatteilla. Ei hikoa siivousvaatteet erikseen.”

Hikivaatteisiin tulee pesun jälkeen raikas tuoksu, kun ne kuivattaa ulkona.
Hikivaatteisiin tulee pesun jälkeen raikas tuoksu, kun ne kuivattaa ulkona.

Siivottavaa riittää, sillä talossa on 450 neliötä, joista noin 200 on asuinneliöitä.

”Katutasokerroksen pikamoppaus tai perusmoppaus kuivamopilla kestää tasan seitsemän minuuttia. Vihaan imurointia. Sitä pyrin välttämään kaikin keinoin.”

Pyykkääminen sen sijaan on mukavaa. Saarisen pesukoneessa tärkeintä on koko ja hyvä linkous. ”Meillä on kahdeksan kilon kone, sillä pyykkiä tulee aika paljon. Pesen täysiä koneellisia.”

Amanda on vasta nelikuinen. Kun äiti leireilee ja kilpailee, tytär jää isän hoiviin.
Amanda on vasta nelikuinen. Kun äiti leireilee ja kilpailee, tytär jää isän hoiviin.

Kodinhoitohuoneessa on kuivauskaappi, koska se kuluttaa vaatteita vähemmän kuin kuivausrumpu. Saarisen mielestä ylivoimaisesti paras tapa kuivata pyykki on ripustaa se ulos narulle kuivumaan.

”Se on ekologista. Ulkona pyykit tulevat raikkaiksi ja kuivuvat nopeasti, parhaimmillaan 45 minuutissa. Meidän pyykkiteline on hyvässä paikassa, sekin on mietitty. Siihen käy hyvin aurinko ja tuuli, mutta ei teline silti ihan paraatipaikalla ole.”

Joskus Saarinen laittaa vaatteet lenkin jälkeen kuivumaan ja odottamaan seuraavaa hikitreeniä.

”Jos kyseessä on lempipaita, niin käytän sitä uudestaan ilman pesua. Näin käy varsinkin leireillä, kun ei ole niin hyviä pesumahdollisuuksia ja vaatteita on vähemmän mukana.”

Nykyaikaisissa teknisissä vaatteissa hiki siirtyy hyvin seuraavaan kerrokseen, mutta päällimmäisissä vaatteissa tuuletus yleensä riittää.

Saarinen lajittelee vaatteet värin perusteella, mutta hän pesee 40 asteessa ja muiden mukana nekin vaatteet, joiden pesulapussa suositellaan 30 asteista vettä ja pesua erillään muista vaatteista.

”En luota 30 asteeseen, mutta so far vaatteet ovat pysyneet ihan kondiksessa.”

Paljon matkustaville sporttiperheille Saarisella on erikoisneuvo:

”Reissussa pyykit kannattaa lajitella valmiiksi eri pusseihin. Kun tulee väsyneenä kotiin, niin voi vain tyhjentää pyykkipussin koneeseen, eikä tarvitse enää miettiä, onko vaalean pyykin seassa tummia vaatteita.”

Kuntosali on perheen lempihuone. Viereisestä varastosta tehdään tila, jossa voi boulderoida ja pelata pöytätennistä.
Kuntosali on perheen lempihuone. Viereisestä varastosta tehdään tila, jossa voi boulderoida ja pelata pöytätennistä.

Jos kotona on oma liikuntatila, niin ulos ei edes tarvitse lähteä.

Saarisen ja Gustafssonin hulppea uusi omakotitalo on täynnä valoa ja vaaleita pintoja, mutta heidän lempipaikkansa on ikkunaton 40 neliön huone kellarikerroksessa.

Kuntosali.

”Täällä vietetään paljon aikaa. Huone on talon paras”, Saarinen kertoo.

”Varsinkin mies on joka päivä tekemässä jotain. Sali on rakennettu niin, että täällä on kaikki ne asiat, mitä me tarvitsemme harjoittelussa.”

Avaraa huonetta ei ole täytetty laitteilla, vaan salin sydän on power rack -teline, jossa pystyy tekemään kyykyt, penkkipunnerrusta, lähes kaikkea.

”Suosittelen power rackia, koska siihen saa painot, leuanvetotangot ja kuminauhat. Eikä vie paljon tilaa. Muistaakseni tämän hinta oli 600 euroa.”

Aino-Kaisa Saarinen näyttää, miten tasatyöntöjä voi treenata kotikuntosalilla.
Aino-Kaisa Saarinen näyttää, miten tasatyöntöjä voi treenata kotikuntosalilla.

Jos ei ole paljon tilaa tai rahaa, Saarinen suosittelee erityisesti yhtä yksinkertaista laitetta, leuanvetotankoa.

”Sen voi asentaa vaikka kerrostaloyksiön oviaukkoon. Tankoon voi kiinnittää muun muassa kuminauhoja, joilla on hyvä treenata.”

Salin sisustamisessa vähemmän on enemmän.

”Kuminauhoilla ja trx-nauhoilla, vapailla painoilla, kahvakuulilla ja kuntopalloilla saa varusteltua tosi monipuolisen salin.”

Kotisalissa on akustinen katto sekä seinä, jossa on valokuvia hänen uransa tähtihetkistä.

”Ilman akustiikkaratkaisuja ja pehmeää kumilattiaa tämä olisi hirveä kaikubunkkeri”, Saarinen kertoo.

Hän pitää erityisesti salin lattiasta, jossa on neljän sentin paksuinen kumimatto.

”Lattia on tärkeä. Siinä on hyvä pito ja pehmeys, siinä on kiva juosta. Lapset rakastavat tätä lattiaa, niin minäkin.”

Parhaimmillaan kuntosali on myös juhlasali.

”Mielestäni juhlissa pitää olla lapset mukana. Tänne kun laittaa kymmenen lasta riehumaan, niin aikuiset voivat seurustella rauhassa. Lapset telmivät salilla hiki päässä ja pyytävät sitten, että voivatko tulla huomenna uudestaan.”

Olohuoneessa ei ole televisiota, mutta kuntosalissa on. Kyse on aktiivisesta television katselusta, sillä sen eteen pitää nähdä vaivaa.

”Mies on monesti juoksumatolla, kun katsoo televisiota.”

Harkitsetko remontoitavan omakotitalon ostoa tai onko oman kotisi kunnostus ajankohtaista? Eri vuosikymmenten omakotitaloista voi löytyä rakennusaikakaudelle tyypillisiä vaurioita ja puutteita, jotka kannattaa tarkastaa ennen vasaraan tarttumista. Lue vinkit ja vieraile myös Vantaan Omakoti-messuilla.


Talojen rakennustavat ovat vaihdelleet vuosikymmenten saatossa paljonkin. Moni aikanaan hyvänä pidetty menetelmä on nykypäivänä osoittautunut jopa haitalliseksi. Kuntokartoitus kannattaakin teettää paitsi omakotitaloa ostaessa myös oman kodin huoltotoimia suunnitellessa. Tarkastuksessa voidaan havaita vikoja, joista aiheutuneita vahinkoja vakuutus ei välttämättä korvaa.
 

Tunne eri vuosikymmenten ongelmallisimmat rakennustavat
 

1940- ja 1950-luvuilla pientalojen kellarit olivat yleensä kylmää varastotilaa, jota on myöhemmin peruskorjattu asuinkäyttöön, useimmiten pesutiloiksi. Jos saneerauksen yhteydessä ei ole huolehdittu riittävästä ilmanvaihdosta, on lisääntynyt veden käyttö saattanut aiheuttaa kosteusvaurioita.

1960-luvun taloissa yleisiä ovat valesokkelit, jotka näyttävät ulkoapäin normaaleilta. Sisäpuolella sokkelin puurunko alkaa kuitenkin heti maanpinnasta tai jopa maan alta. Maassa oleva kosteus on voinut vähitellen vaurioittaa puurakenteita ja aiheuttaa siten mikrobivaurioita ja terveyshaittoja.

1970-luvulla pientaloihin rakennettiin tasakattoja eli loivasti sisäänpäin kallistettuja kattoja. Huoltamattomina nämä voivat aiheuttaa kosteusvaurioita. Mikäli katon puurakenteissa on käytetty aikansa kestävimpiä kattohuopamateriaaleja tai se on uusittu riittävän ajoissa, ongelmat on voitu välttää.

1980-luvulla omakotitalojen kylpyhuoneet rakennettiin pääsääntöisesti kipsilevypintaisina, ja usein ilman kunnollisia vesieristeitä. Tämä on voinut aiheuttaa kosteusvaurioita erityisesti suihkuseiniin, mikäli vettä on päässyt rakenteisiin.

Vasta uusien vesieristysmääräysten voimaantulo vuonna 1999 alkoi korjata märkätiloihin kohdistuvia rakennusvirheitä, joten 1990-luvulla rakennetuista taloista voi niin ikään löytyä kylpyhuoneiden kosteusvaurioita.
 

Tule Omakoti-messuille kuulemaan lisää remonttivinkkejä
 

Vuosittain järjestettävät Omakoti-messut tarjoavat rakentamista ja remontointia suunnitteleville kattavan tietopaketin alan uusista tuotteista ja palveluista. Tapahtuman teemana on rakentamisen, remontoinnin ja asumisen rinnalla muun muassa energiatalous, sisäilma, kodinkoneet, sisustaminen, pihasuunnittelu, kuntotarkastukset, rahoitus, vakuutukset, tonttien sekä kiinteistöjen myynti.

Tänä vuonna messut järjestetään 27.–29.10.2017 Vantaan Myyrmäki-hallissa. Yli 200 näytteilleasettajan joukosta löydät myös Oikotien – pisteellämme voit osallistua sisustusaiheiseen kilpailuun. Lisäksi tarjoamme messukävijöille mukavan yllätysedun. Tervetuloa!
 

Selkeälinjainen Kotikontti-talo oli yksi henkilökohtainen suosikkini tämän kesän asuntomessuilla Mikkelissä. Kotikontti edustaa Mammuttikodin yksinkertaisista elementeistä koostuvaa taloryhmää, jonka arkkitehti on Susanna Kiiskinen.

Talo on suunniteltu pariskunnalle, joka lasten muutettua omilleen rakensi omien toiveidensa mukaisen kodin. Rakennuksen selkeä tumma julkiasu sulautuu hyvin luontoon. Kuva Antero Tenhunen/Asuntomessut. 

 

Yksikerroksisessa talossa on neljä huonetta ja puumateriaali toistuu julkisivun lisäksi vaaleammissa sävyissä myös sisätiloissa. Keittiö, ruokailu- ja olohuone muodostavat yhden avoimen tilan, joka avautuu atrium-tyyppiselle sisäpihalle. Kuva Mammuttikoti. 

 

Sisäänkäynnistä suoraan vasemmalle jää päämakuuhuone, josta on suora yhteys märkätiloihin ja kuistille. Sängynpääty uppoutuu kivasti syvennykseen. Kuva Mammuttikoti. 

 

Sängyn päädyn takaa löytyy kätevä ja avara pesutila. Kuva Mammuttikoti. 

 

Oleskelutilan takka avautuu kolmeen suuntaan ja erottaa olohuoneen ruokailutilasta. Kuva Mammuttikoti. 

 

Nostalgisen lämpimän 70-luvun ilmeen luovat puupanelointi sekä kiinteät kattovalaisimet. Kuva Mammuttikoti. 

 

Keittiösaarekkeen liesituuletin sointuu kivasti yhteen kattovalaisimien kanssa. Keittiövalmistaja on Puustelli. Kuva Mammuttikoti. 

 

Säilytyskaappien keskelle sijoittuu hauska syvennys, joka toimii sekä hyllytilana että istumapaikkana. Kuva Mammuttikoti. 

 

Atriumpiha on metsämaastoa, jota ei tarvitse erityisesti huoltaa. Porrasmaiset kävelytiet toimivat myös mukavina oleskelupaikkoina. Kuva Agneta Land-Koskinen. 

 

Erillinen saunarakennus toimii myös vierashuoneena. Riipputuolit luovat tilaan rennon ja leppoisan tunnelman. Kuva Mammuttikoti. 

 

Löylyhuoneesta avautuu näkymä metsämaastoon. Kuva Mammuttikoti.