Merihaka on 1970-luvun monumentti. Tehokkaalla elementtirakentamisella saatiin nopeasti uusia asuntoja, mutta kortteleista tuli kaavamaisia.

Kolossaaliset kerrostalot ovat vielä kansallismaisemaa, mutta kenties jonkin ajan kuluttua Merihaka edustaa elementtirakentamista yhtenä harvoista.

Kuudennesta kerroksesta katsoen pikkupoika oli pelkkä pieni punainen piste betonipihalla. Ykskaks lapsi katosi. Hänen äitinsä Pirjo Koivisto otti puhelimen, soitti naapuritaloon tuttavalle ja kysyi, näkyykö Kallea heidän ikkunoistaan. Täällä näkyy, vastattiin.

Nyt noin neljä vuosikymmentä myöhemmin Koivisto katselee asuntonsa ikkunasta samalle pihalle Helsingin Merihaassa. Kolmasosa näkymästä on merta, toinen betonia, loput taivasta ja puita. Alue ei aluksi vastannut Koiviston kauneuskäsityksiä, mutta ajan kuluessa hän alkoi nähdä harmaan viehätyksen.

”Ihmisethän tämän betonin ovat pehmentäneet”, sanoo Koivisto.

Koivistojen perhe muutti Merihakaan joulukuussa 1980. Aiemmin he asuivat Helsingin Vartioharjussa omakotitalossa. Sen pihan halki vaelsivat hirvet, ja kauppareissu vei puoli tuntia suuntaansa.

Pirjo Koivisto on tekstiilitaiteilija, Tarmo Koivisto graafikko. Arava-järjestelmä tarjosi mahdollisuuden muuttaa upouuteen asuntoon keskelle kaupunkia.

”Asunnonvälittäjä melkein suuttui, kun emme osanneet päättää, tarttuako tarjoukseen.”

Koiviston hurmasi arkielämän helpottuminen. Asunnossa oli vessa ja suihku. Kauppaan pääsi parissa minuutissa. Oli helppo sekä olla kotona että lähteä ulos.

Pirjo Koivisto lukee paljon, joten kirjahylly löysi paikkansa olohuoneesta. Vihreä ruokapöytä on kirpputorilöyty. Lampunvarjostimen Koivistot tekivät aikoinaan hedelmien suojaksi tarkoitetusta kärpässuojasta.
Pirjo Koivisto lukee paljon, joten kirjahylly löysi paikkansa olohuoneesta. Vihreä ruokapöytä on kirpputorilöyty. Lampunvarjostimen Koivistot tekivät aikoinaan hedelmien suojaksi tarkoitetusta kärpässuojasta.

Koivistot ovat esimerkki niistä, jotka saivat hyötyä suomalaisittain tyypillisestä sosiaalisesta asuntotuotannosta. Sitä on harjoitettu sekä omakoti- ja rivitalotuotannossa että kerrostalojen rakentamisessa. Nyt kaikki asumismuodot ovat käyneet läpi sukupolvenvaihdoksen.

Muuttoliike maalta kaupunkiin vaati runsaasti uusia asuntoja 1960- ja 70-luvuilla. Elementeistä rakentaminen oli nopeaa ja edullista. Nosturiratoja noudattavat korttelit nousivat kaavamaisiksi. Syntyi kokonaisia keskustan ulkopuolisia kaupunginosia eli lähiöitä. Nykyään niissä asuu noin viidennes suomalaisista.

Tehokas elementtirakentaminen teki taloista keskenään saman näköisiä. Niistä rakennettu lähiö on nyt vähiten haluttua asuinaluetta, sanoo kaupunkimaantieteen tutkija Mats Sjernberg Helsingin yliopistosta.

Oikeastaan lähiöitä alettiin moittia jo niiden kiivaimman rakentamisen aikaan 1960-luvulla. Helsingin yliopiston taidehistorian professorin Kirsi Saarikankaan mukaan erityisesti akateeminen väki tapasi kritisoida rahvaan asuinoloja.

”Puhuttiin naisten välisestä hiekkalaatikkoyhteisöllisyydestä. Nähtiin, että lähiöissä naiset juoruilevat ja pitkästyvät. Sen ei ajateltu olevan aitoa sosiaalisuutta, koska se oli erilaista kuin maaseudulla ja korttelikaupungeissa.”

Epäluulot ulottuivat Merihakaankin. Pirjo Koivisto muistaa, miten dokumenttiryhmä saapui taltioimaan betoniviidakon ankeutta. Ryhmä jätti kuvaamatta lasten sopuisat leikit, mutta valpastui heti, kun joku itki.

Nelivuotias Juho on paljasjalkainen merihakalainen. Hän juoksentelee betonin katveessa tutkimassa naapuruston yhteisiä laariviljelmiä. Vanhemmat Merja Mähkä ja Kalle Pirhonen antavat pojan mennä melko huoletta. Merihaan arkkitehdit piilottivat autoliikenteen kävelykannen alle.

Merja Mähkä ja Juho Pirhonen kotitalonsa edessä Merihaassa.
Merja Mähkä ja Juho Pirhonen kotitalonsa edessä Merihaassa.

”Kun Juho meni päiväkotiin ja arki piti saada rullaamaan, tajusin, miten kätevää kaikki täällä on”, kertoo Mähkä.

Pirhonen oli ihastunut Merihakaan vuokrayksiössä asuessaan. Asunnonostopäätös oli helppo. Merihaassa parasta ovat sijainti ja toimivuus.

”Ja täällä asuminen on statement, eri tavalla kuin jugendtalossa. Merihaka on aikansa lapsi. Sitä pitää arvostaa sellaisena”, Mähkä sanoo.

Hyvää on myös paikan henki. ”Sain heti ensimmäisenä iltanani täällä kutsun grillaamaan”, Pirhonen kertoo.

Vaikka lähiöihin liittyy yksinäisyyden ja näköalattomuuden mielikuvia, asukkaiden oma kokemus näyttää olleen toista. Kirsi Saarikangas kirjoittaa parhaillaan kirjaa 1950- ja 70-lukujen lähiöistä. Muistitietoaineistossa ihastellaan nykyajan mukavuuksia. Usein elämäntilanne yhdisti eri taustoista tulevia ihmisiä.

Lähiöillä tarkoitettiin hyvää. Rakentamisessa näkyivät tasa-arvon aate ja pyrkimys parantaa ihmisten elämää. Samalle alueelle saattoi tulla erilaisia asuntoja Arava-lainoitetuista vapaarahoitteisiin, yksityisiin ja kaupungin vuokrataloihin. Niihin muutti sekä keskiluokkaa että vähemmän varakkaita, useimmiten nuoria lapsiperheitä.

Suomen kaupunkitutkimuksen seuran puheenjohtaja Anja Kervanto Nevanlinna näkee, että tästä syystä Suomesta puuttuvat yhtäältä pahoin rappeutuneet köyhimpien kerrostaloalueet ja toisaalta hienostonaapurustot, joiden aitojen taakse pääsee vain varakkain eliitti.

”Suurin osa suomalaisista tuskin voi edes kuvitella, millaista on asua niissä Ranskan tai Yhdysvaltain suurkaupunkien lähiössä, jonne poliisitkaan eivät uskalla mennä.”

Kirkkaimmin koteja kaikille -ajatus näkyi jatkosodan jälkeen, kun valtio järjesti rintamamiehille ja evakoille tontit ja tavarat kotien rakentamiseen.

”Sodan aikana huomattiin, että 1930-luvulla vallinnut yhteiskunnallinen kärjistyminen ei voi jatkua”, kertoo Kervanto Nevanlinna.

Merihaassa puhuivat myös markkinavoimat. Rakennusliike Haka rakensi kaupunginosan entiselle teollisuusalueelle. Tontti oli kallis, mikä näkyi asuntojen hinnoissa. Rakentamalla paljon ja halvalla saatiin asunnoista isompia voittoja.

Arkkitehdeille Merihaan suunnitteleminen oli haaste. Asemakaava vaati tehokkuutta, mutta asumiseen piti saada väljyyttä ja valoa.

”Suunnittelimme tavalliselle kansalaiselle. Se oli arvokysymys”, sanoo Sulo Savolainen, yksi arkkitehdeistä.

Valtiovalta kontrolloi yleisesti esimerkiksi sitä, että ikkunoita on tarpeeksi ja että keittiössä on tietty varustelutaso. Se on eurooppalaisittain harvinaista.

Mats Stjernberg on tutkinut lähiöiden sosioekonomista kehitystä väitöskirjassaan. Vasta 1990-luvun lama näyttää muuttaneen ilmapuntarin viisarin asentoa. Lama osui juuri lähiöiden asukkaisiin.

Kun lähiöt rakennettiin, niiden eliniäksi arvioitiin 50 vuotta. Kolossaaliset kerrostalot ovat vielä kansallismaisemaa, mutta kenties jonkin ajan kuluttua Merihaka edustaa elementtirakentamista yhtenä harvoista. Bulkkitavarana tuotettujen talojen kunnostaminen voi tulla kalliimmaksi kuin purku ja uuden rakentaminen.

Merihaka on jo aikansa monumentti. Se on myös koti. Arkkitehti Savolaisen mielestä alueesta tuli liian massiivinen, mutta Mähkä ja Pirhonen nauttivat avaruudesta.

Merja Mähkä muutti Merihakaanrakkauden perässä. Nyt perheeseen kuuluvat poika Juho ja mies Kalle Pirhonen.
Merja Mähkä muutti Merihakaanrakkauden perässä. Nyt perheeseen kuuluvat poika Juho ja mies Kalle Pirhonen.

Pirjo Koivisto ei ole lähdössä minnekään.

”Päinvastoin. Varmaan Merihaassa pärjää pidempään kuin omakotitalossa, koska täällä on helppo liikkua.”

Mähkän ja Pirhosen Juho-poika on saanut paljon uusia leikkikavereita.

”Täällä näkee tuttuja lapsia ja vanhempia. Merihaassa on omat nurkat”, Mähkä sanoo.

Merihaassa punnittiin erilaisia pintamateriaaleja, mutta päädyttiin lopulta betoniin. Vaihtoehtona oli muun muassa valmiiksi ruostutettu teräs.
Merihaassa punnittiin erilaisia pintamateriaaleja, mutta päädyttiin lopulta betoniin. Vaihtoehtona oli muun muassa valmiiksi ruostutettu teräs.

Merja Mähkä esittelee tärkeitä esineitään ja taulujaan. Vasemmalla oleva maalaus on Tuulikki Pietilän.
Merja Mähkä esittelee tärkeitä esineitään ja taulujaan. Vasemmalla oleva maalaus on Tuulikki Pietilän.

 

Myynnissä olevia Merihaan kohteita löydät Oikotie Asunnoissa.

Asunnon ostaminen on elämän suurin sijoitus, jota ei kannata tehdä pelkällä tunteella tai liian heppoisin perustein. Saatat nimittäin joutua tinkimään jostain muusta, mikäli jätät asuntolainan kilpailuttamatta tai maksat asunnosta ylihinnan. Asunnon ja taloyhtiön tutkimatta jättäminen taas voi tuottaa ongelmia tulevaisuudessa. Lue neljä yleisintä virhettä, jotka asunnonostaja tekee, ja vältä ne vinkeillämme.

1. Asuntolaina jää kilpailuttamatta
 

Asuntolaina kannattaa aina kilpailuttaa sen sijaan, että lainan hakisi pankista, jossa on tottunut asioimaan. Eri pankkien välillä on merkittäviä eroja lainaehdoissa ja esimerkiksi asuntolainan korosta voi olla mahdollista tinkiä kymmenyksiä pois, mikä tuo lainan koosta ja pituudesta riippuen jopa tuhansien eurojen säästön laina-aikana. 

Pelkkään koron marginaaliin ei kuitenkaan kannata keskittyä, sillä halvimman marginaalin tarjoavassa pankissa saatetaan edellyttää myös muiden pankkituotteiden, kuten lainaturvan tai korkosuojan ostoa. Tarkastele siis lainan kokonaiskustannuksia ja huomioi kaikki reunaehdot lainatarjousta valitessasi. 


2. Asunto ostetaan ylihintaan
 

Asuntokaupoilla tunteen ei kannata antaa liikaa vaikuttaa ostopäätökseen, ettei asunnosta tule maksaneeksi ylihintaa esimerkiksi asunnon kuntoon, kokoon tai sijaintiin nähden. Ostotarjousta miettiessä asunnon pyyntihintaa kannata verrata alueen tai kaupunginosan vastaavankokoisten asuntojen toteutuneisiin kauppahintoihin

Suosituista asunnoista pääkaupunkiseudulla voi joutua tarjoamaan yli pyyntihinnan, mutta useimmiten hinnassa on tinkimisvaraa 5-10 prosenttia. Olennaisinta on tutustua alueen ja vastaavien asuntojen hintatasoon riittävän syvällisesti.


3. Asunnon kunto jää tutkimatta
 

Ostettava asunto pitää aina tutkia huolellisesti, sillä jälkikäteen et voi vaatia korvausta vioista, jotka olisit voinut omin silmin huomata esittelyssä. Mattojen alle ja kaappien sisään kurkkimisen lisäksi kannattaa perehtyä rakennuksen kuntotarkastusraportteihin. 

Selvitä, onko kuntoarvio pintapuolinen vai onko asunnon rakenteetkin tutkittu. Mikäli kuntoarviota ei ole, kannattaa sen teettämisestä sopia yhdessä myyjän kanssa. Huomaa varsinkin vanhempien talojen kohdalla, että osan kosteusvaurioista voi löytää vain rakenteita avaamalla. 


4. Taloyhtiön tulevia remontteja ei arvioida
 

Jos olet ostamassa asunto-osaketta esimerkiksi kerros- tai rivitalosta, tutustu huolellisesti taloyhtiön kunnossapitosuunnitelmaan, joka kertoo seuraavien viiden vuoden korjaustarpeet. Arvioi, onko taloyhtiöön tulossa lähiaikoina esimerkiksi kallis putki- tai julkisivuremontti ja kysele tarvittaessa lisätietoja isännöitsijältä. Pahimmassa tapauksessa huomioimatta jäänyt korjausvelka voi tuoda niin suuria lisäkustannuksia, että asunnon joutuu myymään pois.

Nämä neljä asiaa huomioimalla pääset jo melko pitkälle asuntokaupoilla. Tarkemmat ohjeet ja paljon lisää vinkkejä löydät Asunnonostajan oppaastamme.
 

Ostotarjouksen tekeminen on asuntokaupan jännittävin vaihe – uuden kodin osto on vain muutaman askeleen päässä. Jotta kaupat syntyvät, pitää omat näkemykset asunnon hinnasta ja kaupan ehdoista saada kohtaamaan myyjän ajatusten kanssa. Lue kätevät vinkit ja onnistu viemään tarjousprosessi sujuvasti maaliin saakka!


1. Tee taustatutkimusta ennen tarjousta
 

Ennen ostotarjouksen tekemistä kannattaa tutustua huolellisesti niin asunnon asiakirjoihin kuin asuinalueen hintatasoonkin. Selvitä ainakin asunnon kunto, hoitovastikkeen suuruus sekä taloyhtiön tulevat remontit. Jos tiedossa on esimerkiksi putki- tai julkisivuremontti, voi edullinen asunto muuttua lisäkustannusten myötä paljon kalliimmaksi. Lisäksi on hyvä tutkia, millaisilla hinnoilla vastaavankokoisia asuntoja on aiemmin myyty samalta alueelta, jotta vältät maksamasta ylihintaa. 


2. Käytä aikaa tarjoamasi hinnan määrittelyyn
 

Asunnosta tarjottavan hinnan määrittelyyn ei ole yhtä oikeaa tapaa. Jos pyydettävä hinta on kohtuullinen ja asunnolla on paljon kysyntää, myyjä ei välttämättä suostu tinkimään pyyntihinnastaan. Välillä esimerkiksi pienet asunnot pääkaupunkiseudulla voivat olla niin suosittuja, että ostotarjousta joutuu korottamaan yli pyyntihinnan. 

Mikäli asuntokaupassa on välittäjä mukana, kannattaa kysellä, kuinka moni muu asunnosta on ollut kiinnostunut. Jos asunnolla ei ole vaikkapa sijaintinsa vuoksi paljoa kysyntää, voi ostotarjouksen tehdä aluksi 5–10 prosenttia alle pyyntihinnan.

Huomioi, että myyntihinta on kauppahinta, jonka maksat myyjälle. Velaton hinta taas on kauppahinta, johon on lisätty myytävien osakkeiden osuus taloyhtiön yhteisestä velasta. Mikäli taloyhtiöllä on velkaa, voit yleensä valita, lyhennätkö yhtiölainaa kuukausittain rahoitusvastikkeena vai maksatko oman osuutesi yhtiön lainasta kerralla pois.


3. Kirjaa ehdot selkeästi näkyviin
 

Ostotarjous on aina sitova ja sen perumisesta voi joutua maksamaan joko tarjouksessa etukäteen määritellyn sopimussakon tai käsirahan. Mikäli kaupan toteutuminen on syystä tai toisesta kuitenkin epävarmaa, voit kirjata tarjoukseen purkavan ehdon. Tämä voi tulla kysymykseen esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:

  • Sinulla ei ole vielä lainalupausta, etkä ole varma, saatko pankista riittävästi asuntolainaa tyydyttävin ehdoin.
  • Haluat teettää asuntoon esimerkiksi kosteuskartoituksen, jonka tulokset voivat vaikuttaa kauppaan.
  • Et ole vielä myynyt entistä asuntoasi ja kaupan toteutuminen riippuu siitä, saatko asunnon myytyä sovittuun päivään mennessä.


4. Toimita tarjous kirjallisena
 

Ostotarjous kannattaa laatia kirjallisena, sillä suullinen sopimus on aina epävarma. Tarjouksen voi toimittaa vapaamuotoisena esimerkiksi sähköpostitse ja siitä tulee käydä ilmi seuraavat seikat: kaupan kohde, kauppahinta, omistus- ja hallintaoikeuden siirtyminen, kaupantekopäivä, myyjän ja ostajan henkilötiedot sekä muut mahdolliset ehdot. 

Oleellinen tieto on myös tarjouksen voimassaoloaika, jonka puitteissa myyjän tulee joko hyväksyä tai hylätä tarjous. Tyypillisesti ostotarjous on voimassa vain muutaman päivän ajan. 


5. Ole nopea!
 

Asuntokaupoilla nopeus on usein valttia. Jos asuntonäytössä kolahtaa, älä jää miettimään ostotarjouksen tekemistä liian pitkäksi aikaa, ettei suosikkikohteesi lipeä käsistäsi. Nopeimmillaan kaupat lyödään lukkoon jopa vuorokauden sisällä.

Asunnon osto-oppaasta saat tarkempaa tietoa muun muassa asuntoesittelyyn valmistautumisesta, asunnon asiakirjoihin tutustumisesta ja kaupan solmimisesta pankissa.