Idyllinen Maunulan rivitaloalue Helsingissä on kiiltokuvaesimerkki rivitaloista

Kaisa Alapartanen istuu kotinsa vehreällä takapihalla. Pihakivetys vie metsän reunalle lasten laavumajaan.
Kaisa Alapartanen istuu kotinsa vehreällä takapihalla. Pihakivetys vie metsän reunalle lasten laavumajaan.

On kaunis kesäilta. Rivitaloalue Helsingin Maunulassa hengittelee rauhallisesti kuin nukkuva koiranpentu.

Rauhallisia teitä reunustavat riidattoman keltaiset, millä tahansa mittapuulla sievät ja sovinnolliset rivitalot.

Etupihat kukoistavat ilta-auringossa. Joistakin asunnoista on ovi auki pihalle.

Maunulan rivitaloalue on kerta kaikkiaan hurmaava paikka. Niin hurmaava, että Vuokko Tanninen on asunut täällä 64 vuotta, kaksi kolmasosaa elämästään.

”Täällä on ihanaa”, sanoo Tanninen kuistillaan.

Syksyllä 1952 arkkitehti Hilding Ekelundin suunnittelema Maunulan Sahanmäen rivitaloalue oli upouusi. Tanninen oli miehensä Helgen ja kahden lapsensa kanssa asunut lapsuudenystävänsä asunnossa jo pitkään.

Tanninen halusi oman kodin, ja sellainen löytyi lehti-ilmoituksella Maunulasta. Mies matkusti paljon työn perässä, joten muuton järjestäminen jäi vaimon vastuulle.

Vuokko Tannisen kodissa on kolme asuinkerrosta. Makuuhuone sijaitsee talon ensimmäisessä kerroksessa ja keittiö ylimmässä.
Vuokko Tannisen kodissa on kolme asuinkerrosta. Makuuhuone sijaitsee talon ensimmäisessä kerroksessa ja keittiö ylimmässä.

Oli lokakuu. Ensi töikseen Vuokko Tanninen asensi kotiin valaisimet. Hän keikkui korkeilla pöytä- ja jakkaravirityksillä ja lapset vahtivat, ettei äiti putoaisi.

Tanninen oli kotiäiti ja hoiti toisinaan muidenkin perheiden lapsia.

Nyt hän saa itse apua naapureilta. Joku auttaa lumitöissä, toinen tulee aina juttelemaan, kun näkee Tannisen istuvan terassillaan kahvilla.

Aina totuus rivitaloalueesta ei ole ollut yhtä kullankeltainen kuin Maunulan rivitalojen tapauksessa.

Helsingin yliopiston taidehistorian emeritaprofessori Riitta Nikula on asunut rivitalossa Espoon Tapiolassa 25 vuotta. Teoksessaan Suomalainen rivitalo – työväenasunnosta keskiluokan unelmaksi (2014) hän on tarkastellut rivitalojen sosiaalista nousua.

”Rivitalo ei ole koskaan ollut kenenkään mielestä kauhean fiksua. Se on ollut tavallisen ihmisen tavallinen ympäristö. Siinä tehtävässä se on kyllä onnistunut hyvin”, sanoo Nikula.

Alkuperäinen kuva rivitaloista on synkkä ja kosteantunkkainen. Teollistuneessa Englannissa rakennettiin 1700-luvulla pitkiä tiilirivitaloja vieri viereen, lähelle tehtaita työväen asunnoiksi. Elämä oli vaikeaa ja sosiaaliset ongelmat kasautuivat.

”Jos joku tuhosi asuntonsa, se oli helppo purkaa ja rakentaa uusi tilalle. Kerrostaloissa tämä ei ollut mahdollista.”

Suomessakin rivitaloja rakennettiin aluksi työväelle.

Alvar Aalto suunnitteli 1930-luvun lopulla kokonaisen asuinalueen Kotkaan Sunilan tehtaan henkilökunnalle työläisistä johtajiin.

Työläisille rakennettiin kerrostaloja, työnjohtajille ja insinööreille rivitaloja, johtajalle yksityistalo.

”Rivitalosta puhuttiin köyhän miehen omakotitalona. Se oli kompromissi”, Nikula kertoo.

Keskiluokan koti rivitaloista tuli sotien jälkeen. Maunula oli Helsingin ensimmäinen Arava-rivitaloalue. Se syntyi jälleenrakennusajan valtavaan asuntopulaan kaupungin tonteille.

Nyt Sahanmäki on sanakirjaesimerkki rivitaloista. Sisältä talot ovat läpeensä käytännöllisiä koteja jokamiehen ja -naisen tarpeisiin. Ulkoa päin ne ovat somia ja sijoitettu maastoon niin, että niitä hädin tuskin erottaa pääväylältä Pakilantieltä.

Ekelundin mielestä luonto oli aina kauniimpi kuin hänen rakennelmansa.

Vuokko Tanninen muistaa, miten pihat olivat alkuvaiheessa saviset ja puut pieniä.

Kotitalonsa portailla Maunulassa Kaisa Alapartanen sylissään Unna Nummelin, 7, ja Jussi Nummelin olkapäillään Ilona Nummelin, 5. Sisäänkäynnin puulasiovi on alkuperäinen.
Kotitalonsa portailla Maunulassa Kaisa Alapartanen sylissään Unna Nummelin, 7, ja Jussi Nummelin olkapäillään Ilona Nummelin, 5. Sisäänkäynnin puulasiovi on alkuperäinen.

Nyt männyt, koivut ja tuomet kohoavat korkeina talojen takana. Ne tarjoavat suojaisan pihan Kaisa Alapartasen ja Jussi Nummelinin perheen lapsille Ilonalle, 5, ja Unnalle, 7.

Kun Nummelin avaa asunnon oven, aukeaa näkymä tilaihmeeseen. Ensimmäisenä vastassa on keittiö, josta näkee etupihalle. Tila avartuu kolmessa asuinkerroksessa. Asuinneliöitä on noin sata plus kellari. Takapihalla on esimerkiksi tuijia, laariviljelmiä ja grillipaikka.

Perhe osti asunnon kaksi vuotta sitten. Alapartasen mukaan se tuntui heti kodilta.

”Ajattelin, että tänne me jäämme”, kertoo Nummelin.

Perhe halusi muuttaa valmiiseen asuntoon. ”En ole erityisen innokas remontoija, emmekä halunneet ostaa projektia”, Nummelin sanoo.

Perhe tuli ulkomailta, ja omien tavaroiden saaminen kotiin vei kuukauden. ”Lainasimme aluksi huonekaluja naapureilta”, Alapartanen sanoo.

Maunulassa naapurit auttavat.

1950-luvulta alkaen rivitalo tarjosi keskiluokkaiselle ihmiselle mahdollisuuden jos ei ihan omaan tupaan, niin ainakin melkein omaan lupaan. Siinä oli takapiha ja oma sisäänkäynti. Lapset saattoivat tulla ja mennä turvallisessa ympäristössä.

1980-luvulla rivitalot tekivät luokkamatkan ylös, kun kalliille asuntoalueille rakennettiin valtavia, suuri-ikkunaisia ja isoterassisia rivitaloja, joihin vain kansakunnan rikkaimmilla oli varaa.

Nyt rivitalot ovat palanneet keskelle. Ne reunustavat kaupunkeja tyypillisesti vaatimattomina omistuskoteina.

Maunula on kohonnut ja vakiintunut helsinkiläiseksi idylliksi.

”En ajattele, että me asumme rivitalossa”, Nummelin sanoo.

Tärkeintä Maunulassa on toimivuus ja taloyhtiön yhteisöllisyyden luoma turvallisuus.

”Lapset vaeltelevat päivän ja illalla heitä etsitään vanhempien Facebook-ryhmässä”, Alapartanen kertoo.

Hän kertoo, että talo on ollut olemassa 60 vuotta ja toimii edelleen.

Kun Vuokko Tannisen aviomies Helge tuli ensimmäistä kertaa työmatkalta valmiiseen kotiin, hän kiersi asunnon ja katsoi, ettei ovissa ole ylimääräisiä maalitippoja.

”Sitten hän sanoi, että jos minä olen tyytyväinen, niin hänkin on.”

Ja Tanninen on ollut.

Hilding Ekelundin suunnittelemat rivitaloasunnot Helsingin Maunulassa ovat ovien yksityiskohtia myöden kaunista 1950-luvun tyyliä. Vuokko Tanninen on viihtynyt kodissaan jo 64 vuotta.
Hilding Ekelundin suunnittelemat rivitaloasunnot Helsingin Maunulassa ovat ovien yksityiskohtia myöden kaunista 1950-luvun tyyliä. Vuokko Tanninen on viihtynyt kodissaan jo 64 vuotta.

 

Myynnissä olevia Maunulan kohteita Oikotie Asunnoissa.

Espoon Nöykkiöön rakentuu uusi, moderni kerrostalokohde. Tyylikkäät kodit rakennetaan metsäisen puistoalueen ääreen, jylhän kalliorinteen kainaloon, josta uusi taloyhtiö on saanut nimensäkin. Jos haaveilet huolettomasta asumisesta lähellä luontoa, voi uusi kotisi löytyä täältä.

Sijainti Nöykkiön Eestinlaaksossa hurmaa ulkoilmaihmiset – keskuspuisto ja upeat ulkoilumaastot alkavat kotipihalta. Kävely-, juoksu- ja hiihtolenkkien lisäksi upea luonto tarjoaa paljon iloa ja yhdessä tekemistä arkeen.  Sieniapajat, kuntoradat, luontopolut, suunnistajien kiintorastit ja geokätköt varmistavat, että ulkoilmaihmiset löytävät Nöykkiöstä aina hauskaa tekemistä. Niin ikään maastopyöräilijät ja koiranomistajat löytävät omat suosikkipaikkansa. Perheen pienimmille uuden kodin ovelta avautuva puisto tarjoaa loputtomat seikkailumahdollisuudet ja aito liikunnanilo löytyy itsestään.

Alueella on useita päiväkoteja sekä suomen- ja ruotsinkieliset koulut. Suomenojan inspiroiviin sisustusalan kauppakeskuksiin on vain parin kilometrin matka. Kauppakeskus Isoon Omenaankin on matkaa vain 5 kilometriä. Bussi Matinkylän metroasemalle kulkee 10 minuutin välein.

Jylhäkallio on nyt ennakkomarkkinoinnissa ja ei ihme, että kysyntää on riittänyt. Luonnonläheinen ja rauhallinen sijainti hyvien kulkuyhteyksien varrella, valmiit palvelut, avarat asunnot tarjoavat juuri sellaista elämänlaatua, mitä monet tällä hetkellä tavoittelevat. Työ vie kaupunkien keskustoihin. Arjen sujuvuuden kannalta on tärkeää, että sinne pääsee helposti ja vaivattomasti. Vapaa-ajalla halutaan kuitenkin tarjoa mahdollisuus liikkua puhtaassa luonnossa. Urbaaneille luontoihmisille Jylhäkallio on täydellinen paikka. Hiljentyminen, luonnon ihailu, yhdessä ulkoilu ja vuodenajoista nauttiminen tuovat oikeanlaista vastapainoa hetkiselle työelämälle kaupungin sykkeessä.

Toimivat ja hyvin suunnitellut yhteistilat kuuluvat moderniin kerrostaloasumiseen. Jylhäkallion kerho- ja harrastetila, pesula ja kuivaushuone, yhteiset saunaosastot, jokaiseen huoneistoon kuuluvat lämpimät irtaimistovarastokomerot sekä lastenvaunu- ja ulkoiluvälinevarasto lisäävät arjen helppoutta. Omina osakkeina myytävät lämmityspisteellä varustetut autopaikat sijaitsevat pihakannen alapuolelle sijoittuvassa autohallissa. Taloyhtiön takapihalle tulee viihtyisä oleskelualue turvallisine leikkipaikkoineen. Pihan liikenne-, jalankulku-, oleskelualueet lisäävät viihtyisyyttä.

Jokaisesta kodista tulee uuden asukkaan näköinen, kun pintamateriaali- ja kalustevalinnat tehdään ennen varsinaista rakentamista. Kaikki materiaalit tulevat olemaan hyvin korkealaatuisia. Esim. Arensin keittiöt hurmaavat vaativammankin uudesta kodista haaveilevan. MaxBuildin ammattilaiset auttavat räätälöimään kunkin tarpeisiin sopivan ja näköisen unelmien kodin. Jylhäkallion tulevat asukkaat saavat käyttöönsä maksuttoman 3D-suunnitteluohjelman, johon jokainen asunto on mallinnettu. Valittavina on useita, upeita vaihtoehtoja eri huoneisiin ja yksityiskohtiin. Ohjelmalla pääsee kurkistamaan 3D-maailmaan ja miltä uusi koti tulee näyttämään valmiina! On ihanaa kokeilla, miten sauna, parketit ja listat, kylpyhuoneen kalusteet allaskaapeista hanoihin, laatat, keittiön kalusteet kodinkoneista vetimiin ym. yksityiskohdat vaikuttavat kodin ilmeeseen. Uutta kotia suunnitteleva saa varmasti heti mieleisensä ratkaisut omaan kotiinsa.

Tutustu uuteen Jylhäkallion asuinalueeseen täällä.

Materiaalit ovat esillä MaxBuildin Idea Loungessa Tapiolassa, jonne uutta kotia suunnittelevat ovat aina enemmän kuin tervetulleita katsomaan tulevan kotinsa ratkaisuja!

MaxBuild. Vaikuttavaa rakentamista.

Suomessa koulutuksen taso on maailman huippuluokkaa. Useissa Suomen kaupungeissa on erinomainen koulutustarjonta, joten opiskelupaikkaa hakevan onkin mukava etsiä itselleen sopivaa koulutusta monipuolisesta valikoimasta. Mutta mikä kaupunki on nuorten mielestä paras opiskelijakaupunki? Entä kuinka kallista eläminen on eri kaupungeissa?

 

Tampere

 

Tampereella on pitkät opiskelijaperinteet ja se onkin nuorten silmissä Suomen halutuin opiskelijakaupunki. Mielikuvaan vaikuttavat kaupungin positiivisen maineen lisäksi hyvät kulkuyhteydet ja kaupungin sopiva koko. Tampere on viime vuosina satsannut rutkasti opiskelijoiden hyvinvointiin esimerkiksi rakennuttamalla uusia opiskelija-asuntoja. Suosittuja asuinalueita ovat keskustan lisäksi Kaleva, Hervanta, Pyynikki ja Tammela. Tampere on asumiskustannuksissa neljänneksi kallein kaupunki Suomessa. Tampere on myös Manserockin ja mustanmakkaran kotipaikka.

 

Helsinki

 

Maailman parhaita korkeakoulukaupunkeja kartoittava listaus (QS Best Student Cities) sijoitti Helsingin paikalle 34 vuonna 2015. Helsingin yliopisto on maailman parhaiden yliopistojen listauksessa sijalla 56, ja sieltä löytyy myös Suomen paras ammattikorkeakoulu. Helsinki on opiskelijoiden parissa Suomen toiseksi suosituin opiskelijakaupunki. Helsinki pyrkii rakentamaan satoja uusia opiskelija-asuntoja sekä kehittämään pyöräilymahdollisuuksia opiskelijoiden toiveiden mukaisesti. Kaupungin suosituimmat asuinalueet ovat Lauttasaari, Töölö, Munkkiniemi ja Kallio. Asumiskustannukset ovat Helsingissä Suomen korkeimmat. Helsingissä pääsee opettelemaan stadin slangia.


Turku

 

Turku on Suomen vanhin yliopistokaupunki ja se on tänäkin päivänä opiskelijoiden mieleen, sillä se on Suomen kolmanneksi suosituin opiskelijakaupunki; joka neljäs turkulainen on opiskelija. Turulla on maine kaupunkina, jossa palvelut ja kulkuyhteydet pelaavat ja tapahtumia on tarjolla. Suosituimpia asuinalueita Turussa ovat kaupungin keskusta, Itäinen-Keskusta ja kaunismaisemainen Hirvensalo. Turussa on viidenneksi suurimmat asumisen kokonaiskustannukset Suomessa. Voit löytää uuden lempiravintolasi Aurajoen varren kattavasta ravintolavalikoimasta.

 

Jyväskylä

 

Väkilukuun suhteutettuna Jyväskylä on Suomen suurin opiskelijakaupunki; joka kolmas asukas on opiskelija tai koululainen. Jyväskylä onkin neljänneksi suosituin opiskelijakaupunki. Jyväskylällä on merkittävä asema maamme koulutushistoriassa, sillä ensimmäinen suomenkieliset koulut perustettiin sinne. Kaupungista löytyy myös maamme koulutetuimmat kolmekymppiset. Jyväskylästä löytyy monipuolisia opiskelijapalveluita sekä laaja harrastus- ja tapahtumatarjonta. Suosittuja asuinalueita ovat Palokka, Ainolanranta ja Lutakko. Asumisen kustannukset Jyväskylässä ovat maan keskiluokkaa. Jyväskylä tunnetaan Suomen virallisena rallikaupunkina, mutta sieltä löytyy myös Lutakko, joka on valittu yhdeksi Suomen parhaista tapahtumapaikoista.

 

 


Oulu

 

Oulu on Suomen viidenneksi suurin kaupunki sekä Pohjois-Suomen suurin opiskelijakaupunki. Siellä sijaitsee sekä yliopisto että ammattikorkeakoulu. Oulun korkeakoulujen erityispiirteenä on niiden arktisiin alueisiin ja aiheisiin perustuvat koulutukset. Oulu tarjoaa monipuolisia liikunta- ja kulttuurimahdollisuuksia sekä omaa toimivat liikenneyhteydet. Suosituimpia asuinalueita Oulussa ovat Tuira, Heinäpää ja Karjasilta. Asumisen kustannuksiltaan Oulu kuuluu keskiluokkaan verrattuna muihin Suomen kaupunkeihin. Tiesitkö, että Oulussa ei istuta kesäisin terasseilla vaan patiolla?


Kuopio

 

Kuopiossa on yksi Suomen suurimmista yliopistoista, joka tarjoaa eniten koulutusaloja Suomessa sekä erikoisuutena Suomen Olympiakomitean hyväksymä huippu-urheiluakatemia. Joukkoliikenne tavoittaa hyvin kaikki kaupunginosat ja siksi kaupungin autoistumisaste on alhainen. Suosittuihin asuinalueisiin kuuluvat Itkonniemi, Pihlajalaakso, Julkula ja Jynkkä. Kuopio kuuluu Suomen keskikastiin asumisen kustannuksissa. Kuopiossa pääsee maistelemaan erilaisia kalakukkoja.


Lappeenranta

 

Joka kymmenes Lappeenrannan asukas on opiskelija. Lappeenrannassa opiskelijat viettävät Suomen pisintä vappua, joka kestää kolme viikkoa. Lappeenrannan Skinnarilassa sijaitsee Suomen kansainvälisin kampus – joka neljäs kampuksella asuva opiskelija tulee Suomen ulkopuolelta. Lappeenrannalla on hallussaan Suomen ilmastopääkaupungin titteli, koska kaupunki pyrkii jatkuvasti kehittämään ja käyttämään uusiutuvan energian ja vihreän teknologian ratkaisuja. Alakylä, keskusta ja Kesämäki kuuluvat Lappeenrannan suosituimpiin asuinalueisiin. Lappeenrannasta löytyy perinneruokia, joita on alunperin kutsuttu atomi- ja vetypommeiksi.