Omistusasuntojen menekki jatkuu vahvana – yli puolet aikoo jatkossakin asua omassa

Oikotie Asuntojen palvelua käytettiin elokuussa ennätyksellisen paljon

Asuntomarkkinoilla olevista suomalaisista peräti 40 prosenttia etsii paraikaa uutta kotia. Vain 13 prosenttia asuntoja katselevista suomalaisista ilmoittaa, ettei aio vaihtaa kotia seuraavan 12 kuukauden aikana. 51 prosenttia asuntomarkkinoilla aktiivisista aikoo asua omistusasunnossa. On ennustettavaa, että koko kuluvan vuoden kestänyt kova menekki omistusasunnoille jatkuu. Asuntomarkkinoiden aktiivisuus näkyy sitenkin, että Oikotie Asuntojen palvelussa vieraili elokuussa käyttäjiä enemmän kuin koskaan aiemmin yhden kuukauden aikana. Asuntomarkkinoilla aktivoituneista suomalaisista yhteensä 78 prosenttia kuvailee maksukyvykkyyttään joko erittäin hyväksi tai kohtalaiseksi. Mielipiteet selviävät Oikotien asiakaskunnalleen syyskuun alussa teettämän kyselyn vastauksista.

Asuntomarkkinoilla aktiivisista suomalaisista 40 prosenttia etsii paraikaa uutta kotia. 21 prosenttia pohtii uuden kodin hankkimista ja 26 prosenttia tarkastelee vaihtoehtoja. Vain 13 prosenttia asuntoja katselevista suomalaisista ilmoittaa, ettei aio vaihtaa kotia seuraavan 12 kuukauden aikana.

51 prosenttia asuntomarkkinoilla olevista suomalaisista aikoo asua omistusasunnossa. On ennustettavaa, että koko kuluvan vuoden kestänyt aktiivinen menekki omistusasunnoille jatkuu edelleen.

– Myyjän markkinat -trendi näyttää jatkuvan vahvana. Kaiken kaikkiaan asuntomarkkinat käyvät vilkkaina. Oikotie Asuntojen palvelussa vieraili elokuussa käyttäjiä enemmän kuin koskaan aiemmin yhden kuukauden aikana. Se kuvaa ihmisten kiinnostuneisuutta, Oikotie Asuntojen johtaja Anna Leinonen sanoo.

Oikotie Asuntojen kävijämäärä oli elokuussa 20 prosenttia suurempi kuin viime vuoden elokuussa.

Mielipiteet selviävät Oikotien palvelussa syyskuun alussa teetetyn kyselyn vastauksista. Asiakaskunta ei edusta maan koko väestöä, vaan asuntomarkkinoilla liikkuvia suomalaisia. Kyselyyn vastasi 1008 suomalaista.

Suosikkihinta asunnolle on 100 000–200 000 euroa

Suomen pankki arvioi heinäkuussa, että suomalaisille on kertynyt koronasäästöjä yhteensä noin 9 miljardia euroa. Se näkyy asuntomarkkinoillakin. Yli puolet Oikotien käyttäjäkunnasta kuvailee taloustilannettaan hyväksi ja suhtautuu lainanottokykyynsä luottavaisesti. Yhteensä 78 prosenttia kuvailee maksukyvykkyyttään joko erittäin hyväksi tai kohtalaiseksi.

Yli joka kolmas, 36 prosenttia, on nyt valmis maksamaan asunnosta 100 000–200 000 euroa. Liki neljännes voi maksaa 300 000–400 000 euroa. Toinen neljännes puolestaan alle 100 000 euroa. Loput yli 400 000 euroa.

Suomessa huhti–kesäkuussa tehtyjen asuntokauppojen neliöhinta oli pääkaupunkiseudulla keskimäärin 4857 euroa ja muualla maassa 2069 euroa.

– Kun kyselyn vastaajista 43 prosenttia haluaa 60–100 neliön asunnon, 27 prosenttia 60-neliöisen tai pienemmän ja 20 prosenttia 100–150-neliöisen, ajatukset hinnasta ja neliöistä kohtaavat varsin hyvin. Esimerkiksi Oulusta, Vaasasta, Jyväskylästä, Seinäjoelta, Hämeenlinnasta ja Lahdesta 80-neliöisen kodin sai vuoden ensimmäisellä neljänneksellä keskimäärin reilusti alle 200 000 eurolla. Hinnat ja tilanteen tietysti vaihtelevat täysin tapauskohtaisesti, Leinonen kommentoi.

Vuokrattavan tarjonta pysynee yllä

Omistusasuntojen kovan menekin jatkumisen kääntöpuoli on se, että korona-ajan ilmiöksi noussut vuokra-asuntojen poikkeuksellisen suuri tarjonta jatkunee yhä.

Oikotien kyselyn vastaajista noin 10 prosenttia haluaa seuraavan kotinsa olevan vuokralla ja noin 20 prosenttia näkee vuokra-asumisen vaihtoehtona muiden joukossa.

– Ennen koronaa vuokra-asuminen yleistyi Suomessa, mutta viime ja tämän vuoden aikana vuokrattavasta on ollut ylitarjontaa. Se johtuu siitä, että etenkin pieniä asuntoja oli aiemmin paljon työasunto- ja AirBnB-käytössä sekä ulkomaalaisilla opiskelijoilla. Niitä on vapautunut etätöiden yleistymisen sekä matkailun vähentymisen vuoksi, Leinonen kertoo.

Nykytrendeille povataan kestoa

Oikotien palvelun käyttäjistä vain noin 9 prosenttia näkee vuokra-asumisen tärkeimpänä asumistrendinä Suomessa seuraavien 3 vuoden ajanjaksolla.

– Tulevien vuosien suurimmaksi asumisen trendiksi suomalaiset povaavat edelleen korona-aikana pieneksi ilmiöksi muodostunutta isompiin neliöihin sekä laita-alueille muuttamista. Ilmiö on ilmennyt muun muassa Tampereen vetovoiman nousuna entisestään sekä Vantaan korostumisena pääkaupunkiseudulla. 15 prosenttia odottaa etätyön jäävän yleiseksi ja vähentävän työn perässä muuttamista, Leinonen päättää.