Asuntomarkkinoita ohjaa voimistuva kaupungistuminen

Tukholman kaupunki kasvaa hurjaa vauhtia. Kaupungistuminen on tosiasia myös Ruotsissa. Suomessa tulemme hieman länsinaapuriamme jäljessä. Odotettavissa siis on, että Suomessa kaupungistuminen vain kiihtyy.

Tukholmaan on parasta aikaa rakentumassa massiivinen asuntorakennushanke. Keskustan kupeeseen, Södermalmista kaakkoon, nousee Hammarby Sjöstad -niminen asuinalue, johon tulee 11000 uutta asuntoa ja 25000 asukasta. Tukholmassa tehtiin myös päätös, jonka mukaan Hammarby Sjöstad on osa kantakaupunkia. Kantakaupunkia siis käytännössä laajennettiin poliittisella päätöksellä samalla tavalla kuin esimerkiksi Champagnen aluetta laajennettiin, jotta tuota kuplivien juomien aatelisbrändiä voitaisiin käyttää laajemman tuotantoalueen kuohuviineistä.

Markkinat näyttävät ottaneen päätöksen vastaan, sillä Hammarby Sjöstadin asuntojen hinnat ovat aivan kantakaupungin hintojen tasolla. Merellinen ja hyvien yhteyksien päässä olevan alueen kysyntä on ollut huimaa.

Suomen asuntomarkkinat eriytyvät ja asumispreferenssit muuttuvat

Kysyntä kasvaa voimakkaasti myös Suomen suurilla kaupunkiseuduilla.  Kysyntään vastaa osittain kasvanut tarjonta. Suomessa rakennetaan uusia asuntoja enemmän kuin vuosikymmeniin. Asunnot syntyvät kaupunkeihin.

Suomen ympäristökeskus SYKE julkaisi uusimman Asukasbarometrin. Keskusta-asumisen suosio on kasvanut viime kyselystä merkittävästi. Vuonna 2010 vastaajista 17 prosenttia ilmoitti asuvansa mieluiten keskustassa. Nyt keskustassa haluaisi asua 28 prosenttia. Muutos tarkoittaa satojen tuhansien suomalaisten asumistoiveiden muutosta.

Kaupungistuminen näkyy myös siinä, millaisessa ympäristössä suomalaiset kertovat viihtyvänsä. Vastaajien mukaan asuinalueiden tärkeimpiä viihtyvyystekijöitä, asuinalueen sijainti ja liikenneyhteydet mainittiin useammin kuin rauhallisuus. Niin sanottujen ”pehmeiden vetovoimatekijöiden” eli esimerkiksi kulttuuripalvelujen merkitys on ihmisille entistä suurempi.

Tämä kehitys tietysti tarkoittaa, että maaseutumainen asuminen on vähenemässä, koska ihmiset muuttavat entistä enemmän kaupunkeihin. Auton omistaminen ei kaupungissa ole itseisarvo. Ihmiset haluavat asua hyvien yhteyksien lähellä ja erityisesti aivan kantakaupungissa, jossa autoa ei tarvita. Tämä luo mahdollisuuksia mutta myös haasteita kaupunkisuunnitteluun. Infrastruktuurin pitäisi toimia sekä autottomille asukkaille että autoilijoille.

On myös nähtävissä kehitys, että suuressa osassa Suomea, maaseutumaisilla alueilla, ei ole toimivia asuntomarkkinoita ollenkaan. Mitä tehdä tilanteessa, kun pitäisi muuttaa töiden perässä kaupunkiin ja oma asunto maaseudulla on käytännössä menettänyt arvonsa? Tämä haaste pitää ottaa vakavasti, mutta ratkaisuksi ei kuitenkaan kelpaa kaupungistumisen hidastaminen. Se etenee Suomessa samalla tavalla kuin muuallakin maailmassa haluttiin sitä tai ei.

Vuokra-asuminen lisääntyy väistämättä

Asumistoiveiden muutos tarkoittaa myös sitä, että entistä useampi hakeutuu omasta halustaan vuokra-asumiseen. Syynä voi olla esimerkiksi se, että asuinalueelta ei ole mahdollista ostaa omaa asuntoa, mutta vuokra-asuminen on mahdollista. Tämä voi olla tilanne esimerkiksi Helsingin kantakaupungissa.

Työelämän muutos on tarkoittanut sitä, että työura ei useinkaan jatku saman työnantajan palveluksessa niin pitkään. Vuokra-asuminen tuo vapautta ja helppoutta muutoksiin. Nuorempien sukupolvien halu sitoutua vuosikymmeniksi asuntolainaan ei ole niin suuri kuin aiemmin, jos asumistarpeet muuttuvat. On myös selvää, että maailma on eri tavalla auki kuin aiemmin. Maailman metropolit vetävät nuoria osaajia. Tässä kilpailussa vain Helsingillä on mahdollista kilpailla muiden maailman suurkaupunkien kanssa.

Yksi asuntomarkkinoiden keskeisimmistä ajureista on nyt ja tulevina vuosikymmeninä kaupungistuminen. Täydennysrakentamista pitää lisätä. Kaupunkisuunnittelussa pitää ottaa paremmin huomioon alueille muuttavat ihmiset. Nykyisin suunnittelua tehdään liikaa jo alueella asuvien ehdoilla. Pääkaupunkiseudulle tarvitaan ”hammarbysjöstadeja”. Kalasatama ja Jätkäsaari ovat hyvä alku.