Talon hintapyyntöjä
Uusi matka| Matkan nimi: | |
| Kulkuväline: | |
| Yhdensuuntaisen matkan pituus: | km |
| Kyseisiä matkoja viikossa: | kpl |
Tietoa asumisen ilmastovaikutuksista ja hiilijalanjäljestä
Asunnon valinta & ilmastovaikutuksetEnergialuokat ja energiatehokkuus
Lämmitysjärjestelmän valinta
Sähkönkulutus ja vihreä sähkö
Hiilijalanjälki
Ilmastonmuutos lyhyesti
Mitä saamani hiilijalanjälki tarkoittaa?
Tietoa laskurista
Energialuokat ja energiatehokkuus
Vaivattomin tapa arvioida asunnon energiatehokkuutta ja lämmityskustannuksia on tarkistaa sen energialuokka. Energiatodistuksessa esitetään energialuokat asteikolla A–G, joista A vastaa pienintä kulutusta ja parasta energiatehokkuutta, G suurinta kulutusta ja huonointa energiatehokkuutta. Energialuokat perustuvat rakennuksen laskennalliseen energiankulutukseen, joka lasketaan jakamalla rakennuksen tarvitsema vuotuinen energiamäärä rakennuksen bruttopinta-alalla. Asunnon todellinen kulutus riippuu rakennuksen sijainnista, asukasmäärästä ja asumistottumuksista.
Energiatodistusten käyttöön Suomessa velvoittaa Euroopan unionin rakennusten energiatehokkuutta koskeva direktiivi. Sillä pyritään pitämään rakennusten energiankulutuksen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ja riippuvuus tuontienergiasta mahdollisimman pieninä.
Erot rakennuskannan energiatehokkuudessa ovat Suomessa tällä hetkellä hyvin suuret. Suomen ympäristökeskuksen vertailun mukaan esimerkiksi tämänhetkisissä pientaloissa kuluu lämmitykseen keskimäärin 190 kilowattituntia (kWh) vuodessa asuinneliötä kohti. Vuoden 2010 kiristettyjen rakennusmääräysten mukaan rakennetussa pientalossa lämmitysenergian kulutus on vuodessa noin 135 kWh/m2, kun taas matalaenergiataloissa se on 48–80 kWh/m2 ja passiivitaloissa vain 35–51 kWh/m2.
Asunnonhankkijan on järkevää ottaa energiatehokkuus huomioon: mitä vähemmän energiaa kiinteistö kuluttaa, sitä enemmän omistaja säästää lämmityskuluissa.
Asunnon valinta ja ilmastovaikutukset
Asunnon hankinta on usein pitkän tähtäimen päätös. Tänään ostettu asunto saattaa olla saman perheen käytössä vielä useamman vuosikymmenen päästä. Siksi asuntoa ostaessa kannattaa ottaa huomioon myös tulevaisuuden energiavaatimukset ja toisaalta energian hinnan mahdolliset muutokset. Yleisesti on arvioitu, että energian hinta nousee tulevaisuudessa.
Keskiverto suomalaisen kasvihuonekaasupäästöistä suuri osa, noin kolmannes, aiheutuu asumisesta. Yleisesti rakennusten energiankulutus on 40 % koko Suomen energiankäytöstä ja 30 % kasvihuonekaasupäästöistä. Asumisen ilmastovaikutukseen ja asumisesta aiheutuviin kasvihuonekaasupäästöihin vaikuttavat pääasiassa lämmitystapa, lämmitys- ja sähköenergian kulutus, jätehuolto sekä päivittäinen liikkuminen esimerkiksi asunnon ja työpaikan tai asunnon ja palveluiden välillä.
Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on arvioitu kaikkein kustannustehokkaimmaksi ja kannattavimmaksi tavaksi vähentää hiilidioksidipäästöjä Suomessa. Valtio pyrkii vähentämään rakennuskannan energiankulutusta kiristämällä rakennusmääräyksiä ja panostamalla olemassa olevan rakennuskannan energiasaneerauksiin.
Lämmitysjärjestelmän valinta
Asunnon hankkijan kannattaa kiinnittää huomiota energiatehokkuuden lisäksi asunnon lämmitystapaan sekä lämmönjakojärjestelmän joustavuuteen. Vaikka eri lämmitysjärjestelmien ympäristövaikutuksia on välillä hankalaa vertailla, kannattaa valinnassa kuitenkin päätyä vaihtoehtoon, jossa mahdollisimman suuri osa lämmitysenergiasta on tuotettu uusiutuvilla energianlähteillä. Lämmönjakojärjestelmistä vesikiertoinen järjestelmä tarjoaa eniten vaihtoehtoja lämmitystavan valinnalle ja mahdolliselle myöhemmälle vaihtamiselle. Suoran sähkölämmityksen huonekohtainen hankintahinta on edullinen, mutta lämmitystapaa ei pysty myöhemmin vaihtamaan.
Sähkönkulutus ja vihreä sähkö
Sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt ovat Suomessa keskiarvoltaan noin 200 grammaa hiilidioksidia kilowattia kohden (gCO2/kWh) ja vihreän sähkön 0 gCO2/kWh. Ostamalla vihreää sähköä omaan asuntoon tai vaikuttamalla kiinteistösähkön tuotantotapaan voi siis vaikuttaa omiin asumisesta aiheutuviin päästöihinsä.
Vihreä sähkö on uusiutuvilla energianlähteillä tuotettua sähköä, jonka tuotanto on kestävää ja ympäristön kannalta vähiten haitallista. Vihreän sähkön tuotannosta ei synny hiilidioksidipäästöjä, ja sen merkittävä ympäristöetu onkin ilmastoystävällisyys. Myös ydinvoima on hiilidioksidipäästötöntä ja siten ilmastoystävällistä, mutta se ei ole uusiutuva energiamuoto.
Suomessa ei ole virallista ympäristömerkkiä energian tuotantotavoille, mutta Suomen luonnonsuojeluliitto on kehittänyt energiantuotannon ympäristömerkinnän ja sertifioi vihreää sähköä, joka on tunnistettavissa Ekoenergia-merkistä. Ekoenergia-merkki annetaan myydylle sähkölle tai lämmölle, ei yhtiölle, ja sen tavoitteena on auttaa kuluttajia valitsemaan ympäristölle haitattomin vaihtoehto energiamarkkinoiden tarjonnasta. Suomessa on myös Ekoenergia-merkittömiä vihreää sähköä myyviä sähköyhtiöitä, joiden energiantuotannon valvonnasta ja ympäristökriteereistä vastaa energiayhtiö itse.
Tilaamalla vihreää sähköä kuluttaja voi vaikuttaa siihen, kuinka suuri osuus sähköverkoissa kulkevasta sähköstä on tuotettu uusiutuvilla energianlähteillä. Käytännössä kaikki sähkö tuotantotavasta riippumatta kuitenkin sekoittuu sähköverkossa.
Vihreän sähkön hinta vaihtelee, mutta se ei ole aina kalliimpaa kuin ns. tavallinen sähkö. Kun vihreän sähkön keskiarvohintaa vertaa tavallisen sähkön keskiarvohintaan kerrostaloasunnossa, jonka vuosikulutus on 2000 kWh vuodessa, tulee hintaeroksi noin 8–12 euroa vuodessa.
Vaihda virtaa -kampanjan sivut
Lisätietoja Ekoenergiamerkistä ja uusiutuvista energianlähteistä
Hiilijalanjälki
Hiilijalanjäljellä pyritään kuvaamaan yksittäisen ihmisen, organisaation, tapahtuman tai tuotteen vaikutusta ilmaston lämpenemiseen. Sen laskenta auttaa tunnistamaan ilmastoon vaikuttavien päästöjen lähteet ja kehittämään keinoja hillitä päästöjä. Hiilijalanjäljen laskennassa otetaan huomioon esimerkiksi seuraavat päästölähteet:
- Yksittäinen ihminen: kodin sähkön- ja lämmönkulutus, liikkuminen eri kulkuneuvoilla, ruoka
- Kunta: energia, teollisuuden prosessit, maatalous, jätehuolto
- Yritys: tuotannon päästöt, materiaalien kulutus, kiinteistöjen energiankulutus, logistiikka, liikematkat
- Tapahtumat: energiankäyttö, osallistujien matkustus tapahtumapaikalle, ruoka
- Tuotteet: raaka-aineet ja luonnonvarat, valmistuksen energiankulutus, kuljetus, loppusijoitus jätteenä
Usein ilmastovaikutusten vähentäminen tuo mukanaan kustannussäästöjä, kun esimerkiksi energian ja materiaalien käyttö tai logistiikka tehostuu.
Hiilijalanjäljen laskenta perustuu toimintokohtaisiin lähtötietoihin sekä materiaaleille ja toiminnoille ominaisiin päästökertoimiin, jotka on valittu siten, että ne parhaiten vastaavat paikallisia olosuhteita. Hiilijalanjälki määritetään läpinäkyvästi, kansainvälisiin standardeihin ja yleisesti hyväksyttyihin käytäntöihin perustuen. Oletuksiin pohjautuvien tietojen käyttö tiedostetaan ja tuodaan esille, ja niiden perusteella hiilijalanjäljelle lasketaan myös virhemarginaali.
Lisätietoa hiilijalanjäljestä:
Gaia Footprint
Ilmastonmuutos lyhyesti
Ilmastonmuutoksen luonnontieteellinen pohja on vankka. Epävarmuustekijöistä huolimatta tiedeyhteisö on yksimielinen keskeisimmistä vaikutuksista, joita kasvihuonekaasujen lisääntyminen ilmakehässä aiheuttaa:
- keskilämpötila nousee verrattuna esiteolliseen aikaan
- merenpinta nousee
- sään ääri-ilmiöt (kuivuus, tulvat, helleaallot, rankkasateet) voimistuvat
- jäätiköt ja mannerjäät sulavat
Lämpenemistä edelleen voimistavien tekijöiden, niin kutsuttujen palauteilmiöiden, vuoksi ennustetut muutokset saattavat olla aliarvioituja. Kahden Celcius-asteen nousua koko maapallon lämpötilan keskiarvossa pidetään rajana, jonka ylitystä seuraa peruuttamattomia vaikutuksia ekosysteemeissä ja ihmisten hyvinvoinnin edellytyksissä.
Keinoja hillitä ilmastonmuutosta ovat esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen, puhtaamman teknologian kehittäminen ja käyttöönotto, energiatehokkuuden parantaminen, elinkaariajattelu sekä kaikenlaisen kulutuksen järkeistäminen. Vaikka päästöt lopetettaisiin kokonaisuudessaan heti, aiemmin syntyneet päästöt ja ilmakehän kasvaneet kasvihuonekaasupitoisuudet vaikuttavat ilmastoon vielä pitkään – kymmeniä, jopa satoja vuosia.
Lisätietoa ilmastonmuutoksesta:
Kaikki ilmastonmuutoksesta -ilmasto.org
CO2-raportti ilmastonmuutos ja energia/
Muuttuva ilmasto - HS.fi
Mitä saamani hiilijalanjälki tarkoittaa?
Tämä laskuri ottaa huomioon asunnon energiankulutuksen ja asunnon sijainnista aiheutuvan arkiliikkumisen määrän.
Kotitalouksien ilmastopäästöistä suurin osa syntyy asuntojen lämmityksestä, yksityisautoilusta ja vapaa-ajan lentomatkustamisesta. Ilmastopäästöjä syntyy myös välillisesti esimerkiksi ruuasta.
Keskiverto suomalaisen hiilijalanjälki on noin 10 tonnia hiilidioksidia vuodessa. Tästä noin kolmannes aiheutuu asumisesta. Asunnon sijainti vaikuttaa siihen, kuinka pitkä esimerkiksi työmatka on ja millä kulkuvälineellä sen voi kulkea. Arkiliikkumisen päästöt vähenevät selvästi, jos yksityisautoilun sijaan suosii joukkoliikennettä tai kevyttä liikennettä.
Esimerkkejä hiilijalanjäljistä
Seuraavat esimerkit kuvaavat kolmea erilaista yksinasujaa kerrostaloissa ja heidän asumisensa vuosittaisia hiilijalanjälkiä. Kaikki esimerkkiasukkaat käyttävät perussähköä, eli kukaan heistä ei vielä ole tehnyt vihreän sähkön sopimusta.
Perus-Pertin asunto on pinta-alaltaan suomalainen keskiarvo asukasta kohden eli 40 m2. Asunto lämmitetään kaukolämmöllä. Asuinrakennuksen energialuokka on D. Pertti kulkee 10 kilometrin päässä olevalle työpaikalleen päivittäin omalla autollaan.
Pertin hiilijalanjälki: 1,6 tonnia hiilidioksidia asunnosta ja 0,8 tonnia arkiliikkumisesta = 2,4 tonnia hiilidioksidia.
Eko-Eskon asunto on pinta-alaltaan puolet keskiarvosta eli 20 m2. Asunto lämmitetään lämpöpumpulla. Asuinrakennuksen energialuokka on A. Esko kulkee päivittäin 5 kilometrin päässä olevalle työpaikalleen talvisin linja-autolla ja kesäisin polkupyörällä.
Eskon hiilijalanjälki: 0,4 tonnia hiilidioksidia asunnosta ja 0,1 tonnia arkiliikkumisesta = 0,5 tonnia hiilidioksidia.
Tuhlari-Teemun asunto on pinta-alaltaan kaksi kertaa keskiarvo eli 80 m2. Asunto lämmitetään kaukolämmöllä. Asuinrakennuksen energialuokka on G. Teemu kulkee 50 kilometrin päässä olevalle työpaikalleen päivittäin omalla autollaan.
Teemun hiilijalanjälki: 7,6 tonnia hiilidioksidia asunnosta ja 4,2 tonnia arkiliikkumisesta = 11,8 tonnia hiilidioksidia
Mikä oman asumisesi hiilijalanjälki on?
Tietoa laskurista
Hiilijalanjäljen laskenta
Hiilijalanjälki lasketaan kertomalla toimintokohtaiset lähtötiedot (esimerkiksi energiankulutus tai ajoneuvokilometrit) kyseisten toimintojen päästökertoimilla. Hiilijalanjälki ilmoitetaan massana, yleisimmin tonneina hiilidioksidia. Hiilidioksiditonni kuvaa eri kasvihuonekaasujen määrää siten, että niistä kunkin lämmitysvaikutus on suhteutettu kasvihuonekaasuista yleisimpään eli hiilidioksidiin.
Tässä laskurissa arvioidaan erikseen:
1) Asunnon hiilijalanjälki
2) Arkiliikkumisen hiilijalanjälki
Asunnon hiilijalanjälki
Asunnon hiilijalanjälki lasketaan asunnon koosta ja arvioidusta sähkönkulutuksesta sekä kiinteistön arvioidusta lämmönkulutuksesta. Kiinteistö- ja laitteistosähkön arvioidaan olevan 25 prosenttia ja lämmön 75 prosenttia energialuokan laskennassa käytetystä energiankulutuksesta.
Energiankulutus on jyvitetty rakennuksessa oleville asunnoille asuinpinta-alan suhteessa. Näin esimerkiksi 80 m2:n kokoisen asunnon hiilijalanjälki on kaksinkertainen verrattuna 40 m2:n kokoiseen asuntoon.
Arkiliikkumisen hiilijalanjälki
Arkiliikkumisen hiilijalanjälkeen laskurin käyttäjä voi sisällyttää omat tai kotitaloutensa kaikkien jäsenien liikkumismuodot. Arkiliikkumisella tarkoitetaan tässä säännöllistä, esimerkiksi päivittäistä tai viikoittaista matkustusta, kuten työ-, koulu- ja asiointimatkoja.
Arkiliikkumiseen ei sisällytetä työasioissa matkustusta, joka kuuluu työnantajan hiilijalanjälkeen. Myös lomamatkat on jätetty tarkastelun ulkopuolelle, koska on oletettu, ettei asunnon sijainti vaikuta niiden pituuteen merkittävästi.
Laskelmien päästökertoimet
Päästökertoimena sähkölle on käytetty 260 gCO2/kWh ja kaukolämmölle 210 gCO2/kWh. Päästökertoimet laskettu hyödynjakomenetelmällä viiden vuoden keskiarvona perustuen Tilastokeskuksen julkaisemiin vuosien 2004-2008 tietoihin. Maalämpöpumpun on arvioitu kuluttavan sähköä kolmanneksen verrattuna tuotettuun lämmön määrään.
Lämmityspolttoaineiden kertoimet ovat Motivalta. Ajoneuvojen päästökertoimet ovat VTT:n Lipasto-järjestelmästä, paitsi metron ja raitiovaunun päästökertoimet HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymältä sekä junan VR:ltä.
Laskennan tulos on suuntaa antava.
Laskennan on tehnyt Gaia Consulting Oy (www.gaia.fi). Gaia on suomalainen johtava energia- ja ympäristöalan, ilmastonmuutoksen ja riskienhallinnan sekä ennakoinnin ja innovaatiotoiminnan asiantuntijayhtiö. Tarjoamme innovatiivisia ja kustannustehokkaita kestävän kehityksen ratkaisuja yrityksille, julkishallinnolle ja kansainvälisille järjestöille.


