Pois alta risut ja männynkävyt! Vapise kansalaisopisto ja sen syksyllä alkava keramiikkakurssi. Täällä ollaan jo sormet näppäimistöllä valmiina ilmoittautumaan mukaan!

 

Olen aina ollut kova tekemään käsilläni kaikenlaista, kunhan tekemiseen on liittynyt vasara, saha, nauloja, maalia tai ainakin jotain ronskimpaa kuin sukkapuikot. Ne ja virkkuukoukku, kun eivät oikein tunnu luontuvan käsiini. Viime viikolla pääsin vierailemaan hurmaavassa kodissa, jonka emäntä on kädentaitaja isolla K:lla. Koti oli täynnä toinen toistaan upeampia käsitöitä. Oli kirjailtuja liinoja, tyynynpäällisiä, itse ommeltuja verhoja sekä virkattuja sängynpeitteitä, mutta se mihin ihastuin päätä pahkaa, olivat toinen toistaan upeammat keramiikkatyöt.

 

Heti kuistilla minut jo vastaanottivat sympaattiset keraamiset sydännaulakot sekä taulunkehys. Ikkunan alla penkillä, istui iloinen keramiikkapupuperhe syreenien katveessa, nauttien kahden isomman lajitoverinsa seurasta. Nekin luonnollisesti itse ommeltuja. Perheen lapsetkin ovat päässeet mukaan muovaamaan savea ja sateenvarjotelineenä toimivan vanhan kirnun yläpuolella, lentelee seinällä parvi lasten tekemiä keramiikkaenkeleitä.

 

Siirtyessäni kuistilta peremmälle kotiin, kävi selväksi, ettei kodin ainoa kädentaitaja ole emäntä, vaan myös talon isäntä on melkoinen ideanikkari ja osaaja. Kun vanhan sivustavedettävän sohvan eteen tarvittavaa, tarpeeksi kapeaa ruokapöytää ei löytynyt valmiina, suunnitteli ja toteutti talon isäntä pöydän itse. Pöytä tehtiin vanhoista, ajan patinoimista lattialankuista ja se mitoitettiin juuri tilaan sopivaksi. Pöydän ohi kulkemista ja sohvalle siirtymistä helpotettiin vielä viistoamalla yksi pöydän kulmista. Toimivaa ja kaunista!

 

Keittiöstä löytyi myös se syy, mikä sai itseni haaveilemaan paikasta keramiikkakurssilla. Itse tehdyt keraamiset seinälaatat nimittäin. Keittiön kaikki välitilan laatat olivat emännän itse käsin tekemiä ja polttamia. Koristeeksi osaan laattoja oli painettu kuvio virkatulla pitsiliinan palalla ja koska laatat leikataan jokainen erikseen käsin, on lopputulos elävä ja uniikki. Uunista ulos tuleva laatta onkin aina jonkin asteinen yllätys. Olen pitkään jo haaveillut, maailmalla suosittujen, Emery & Cie-tehtaan käsintehdyistä laatoista, mutta nyt yritänkin tehdä laatat itse. Hip hei, vapise Emery & Cie!

 

-tuija-

www.emeryetcie.com

 

Kommentit (1)

Leena Cendejas

Hei,
Löysin tänne googlettamalla käsin tehdyt laatat. Olen myös aikomassa laatottaa uuden keittiön omilla laatoilla. Kysyisinkin käytitkö laattojen tekemiseen jotain muottia, esim. Kipsi. Ja kuinka sait laatat pysymään suorina? Ilmeisesti vain painon alle?

Tuija Talvitie 

KOTIKIIKARISSA haaveillaan ja inspiroidutaan kodeista ja sisutuksista. Kurkistellaan omaan ja toisten koteihin sekä ihastellaan erityylisiä sisustusratkaisuja. Kiikaroidaan uusia tuulia ja sisustustrendejä, unohtamatta tee-se-itse-vinkkejä.

Tutustu myös Tuijan Form Follows Function -blogiin!

Blogiarkisto