Hiljainen hetki. Nyt tuntuu pinnalliselta kirjoittaa keittiön remontista. Vaihdan näkökulmaa. Kiitän apumiehiäni Paulia, Karia, Jyrkiä ja hei; sinua tyttö, joka tartuit hakuilmoitukseeni ja annoit asunnon vanhat 50-luvun keittiökaapistot meille.

Palaan ajassa reilut kaksi vuotta taaksepäin. Täytyy istua keittiön pöydän ääreen pohtimaan miten tämä tarina menikään. Lähtökohtana oli kaksi pientä huonetta; keittiö ja piianhuone, joista purimme väliseinän. Valkoinen siisti, mutta kylmä 90-luvun kaapistorivi sai väistyä. Uudesta keittiöstä tulee kodin sydän ja talon hengen mukainen.

 

 

Se oli kaunis kevätpäivä. Olin saanut ilmoituksen sopivasta keittiökaapistosta. Hassua, mutta merkityksellistä, muistan että ostin matkalla Siwasta sisu-askin. Ystäväni Pauli oli vuokrannut meille pakettiauton. Puinen 50-luvun keittiökaapisto oli säilytetty alkuperäisenä. Tyttö oli ostanut asunnon mummolta, joka todennäköisesti oli asunut siinä talon rakentamisesta asti. Vanha kaapisto oli sympaattinen ja mitoiltaan juuri sopiva meidän kotiin. Pauli teki purkutyön ja siirsimme kaapit autoon. Kiitokseksi annoin tytölle venäläisen samppanjapullon. Olimme molemmat onnellisia!

Toiseen kukoistukseen kodin keittiötä ei olisi saatu ilman Karia. Rakastan värejä, ajattelin Ruotsia, mutta väritys kopioitiin vanhasta venäläisestä peltiautosta. Petrolin sinistä, hiukan turkoosia, keltaista ja punaruskeaa lattiassa. Kaapistot hiottiin, maalattiin ja asemoitiin uusien modernien kodinkoneiden pariksi suunnitelmani mukaisesti.

 

 

Kodinkoneissa valkoisen ja rosterin yhdistelmät tuntuivat raikkailta. Minun ajatukseni liikkuvat esteettisellä tasolla. Luotin ja iloitsin Jyrkin näkemyksestä toimivaan keittiöön. Kokki tunnisti laadukkaat kodinkoneet, jotka valitsimme yhdessä 50-luvun kaapistojen henkeen.

 

 

Keittiösuunnitelma ”vanhan ja modernin liitto” toteutettiin yksinkertaisesti, ilmavasti ja värikkäästi. Sisällytin siihen vain tarpeellisen. Keittiö jakautuu kahteen osaan; kokkaus pisteeseen ja tiski-työpöytätasoon.

Kaasutaso sijoitettiin parhaaseen maisemaan; keskelle ikkunoita. Tiski-työpöytätason alla on uuni, laatikostorivi, roskiskaappi ja integroitu astianpesukone. Yläkaappi sai rinnalleen avohyllyt ja säilytystä varten hankittiin pyörillä seisova avohyllykkö. Jääkaappi-pakastin yhdistelmälle löytyi sopiva tila ikkunaseinän nurkasta.

Keittiöseinämään ei laitettu valaistusjärjestelmää. Huoneessa on kaksi kattovalopistettä ja lisäksi tehokas työpöytävalaisin kiinnitettynä avohyllyyn. Keittiön välitilan kosteutta kestävä maali oli rohkea ja siisteyttä vaativa ratkaisu.

 

 

Keittiö elää hiljaista muutosta. Suunnitelmat eivät saa olla koskaan lopullisia. Elämäntilanteet ja tarpeet voivat muuttua ja tilat sen mukana. Säilytystarve on lisääntynyt. Turkoosin kaapin tilalle hankitaan korkeampi ja käytännöllisempi hylly tai kaappi, sitten kun sopiva osuu kohdalle.

 

 

Suunnitelmat toteutuu harvoin yksin. Minä olenkin tässä tarinassa ohjaaja ja rekvisitööri. Kun keittiön pysyvät elementit ovat suunniteltu ja toteutettu taidokkaasti voin iloita järjestelystä, keittiön sisustamisesta ja kivoista kattauksista joka päivä.

 

 

Ai niin muistakaa täyttää vatsanne; tämä on vain silmänruokaa!

Kommentit (0)