Tässä talossa on viisi kerrosta. Siinä on harjakatto ja vinot räystäät. Minä asun valolinjojen korkeudella. Heräsin aamulla liian aikaisin. Kiipesin hiljaa talon kattoterassille. Hengitin syvään pakkasilmaa ja odotin, että kattotiilillä istuva puluparvi pyrähtäisi lentoon. Sitä ei kuitenkaan tapahtunut.

 

Kotona on lämmin. Vanhan talon tunnelma halaa viluista eteisessä. Pitäisikö kömpiä vielä peiton väliin? Muut nukkuu. Päätän valmistaa aamiaista.

Ajattelin, että tänään on hyvä päivä aloittaa. Kutsua teidät kylään. No, seuratkaa minua! Tietysti siivosin ja järjestelin asuntoa, koska tykkään siitä. Ei täällä aina ole näin siistiä; tulette varmasti näkemään myös sen.

 

 

Kaksi vuotta sitten täällä oli hyvinkin toisennäköistä, mutta asunnon tunnelma pysäytti ja näin mahdollisuuden.  Tunne omasta kodista syttyi välittömästi. Meillä oli onnea, sitten paljon työtä ja nyt lopulta aikaa nauttia. Olen koti-ihminen ja täällä tehdään pääasiassa työtkin.

Etsimme kotia kaksi vuotta. Lopullinen päätös tehtiin nopeasti ja olen toisinaan epäröinyt kodin sijaintia tässä kaupungissa ja juuri ruman keskustan kulmalla. Joku ystävistäni totesi, että nuo naapuritalothan ovat kuin Venäjältä. Ajatus helpotti. Aiemmin asuin Pietarissa.

 

 

Kun nyt katson ulos ikkunasta vilkutan minun Pietarille. Tuohon aikaan liittyy paljon hienoja muistoja. Millainen ihminen olisin ilman elettyjä Pietarin vuosia?  Kiinnostuin sisustamisesta suurien kontrastien kautta. Mikä meitä ympäröi ja millaisia ihmisiä erilaisissa ympäristöissä ja kodeissa asuu? Upeat palatsit vastakohtanaan karut kerrostalolähiöt tai trendikkäät nuoret limusiineineen parkkeeraavat puiston reunalle köyhän puluja ruokkivan mummon viereen. Rakastan vastakohtia, venäläistä temperamenttia ja Pietarin upeaa väripalettia.

Keräsin erityisesti vanhoja ja elämää nähneitä tavaroita näiden ajatusten pohjalta. Kodissani jokaisesta huoneesta löytyy jotain Pietarista tuotua mm. astioita, peltipurkkeja, valaisimia, kehyksiä, taidetta, leluja, kynttilänjalkoja, maljakoita, matkalaukkuja, kankaita ja naamioita.

 

 

Jokainen valitsee oman polkunsa. Minä syön greipin näin; halkaisen ja paloittelen lusikalla.

 

 

Jatketaan pian matkaa!

 

Kommentit (1)