Claesson Koivisto Rune arkkitehtitoimisto perustettiin Tukholmassa vuonna 1995 ja perustajat olivat Mårten Claesson, Eero Koivisto ja Ola Rune. Toimisto aloitti aluksi arkkitehtitoimistona, mutta tekee nykyisin myös tuotesuunnitteluja tunnetuille kansainvälisille valmistajille. Claesson Koivisto Runelle on omistettu lukuisia kansainvälisiä arkkitehtuuri- sekä designpalkintoja.

Tämän vuoden tammikuussa valmistui toimiston ensimmäinen penthouse-rakennus Tukholmassa – Obelisken 29. Se sijaitsee Södermalmissa, jossa aikaisemmin asusteli  työväenluokka ja josta nykyisin on tullut Tukholman trendikäs kaupunginosa.

 

Penthouse-asunnot ovat rakennettu kuusikerroksisen 60-luvulla rakennetun kerrostalon katolle. Niiden rakentamisen yhteydessä uudistui myös kerrostalon julkisivu.

 

Alunperin oli kerrostalo rakennettu monokromisena pitkänä elementtinä. Claesson Koivisto Rune jakoi taloblokin neljään osaan sävyttäen erivärisiksi: kolme harmaan sävyä ja terracotta. Ola Runen mukaan rakennus sopeutuu näin paremmin kadun muiden talojen joukkoon  ja tekee sellaisenaan kadusta intiimimmän sekä kivemman.

 

Kerrostalon julkisivun värimaailma tulee tiiliistä, joista penthouse-asunnot rakennettiin. Nämä sävyt ovat Ola Runen mukaan myös ominaisia Tukholmalle.

 

Tiilet, joista penthouse-asunnot rakennettiin edustavat tanskalaisen valmistajan Petersen Teglin tuotantoa. Kyseessä on maailman parhaimpina ja ylellisimpinä pidetyt tiilet– jokainen niistä on käsityötä.

 

Yhteensä on penthouse-asuntoja terasseineen ja parvekkeineen talon katolla 20. Jotkut niistä ovat kaksikerroksisia.

 

Eero Koiviston mukaan toimisto pohti tämän työn saadessaan: mistä unelmoimme kodeissamme? Toivomme valoa, tilaa, näkymää, avoimuutta, vapauden tunnetta, hyvää pohjaratkaisua, virtaavaa tilaa  – nämä kaikki yhdistyvät Claesson Koivisto Rune suunnittelemissa Obelisken 29 penthouse-asunnoissa.

 

Kun kaksikerroksisissa asunnoissa on yleensä olohuone ja keittiö sijoitettu alakertaan ja makuuhuoneet yläkertaan, on Obelisken 29 penthouseissa toisinpäin: ylimpään avonaiseen kerrokseen on laitettu oleskelutila keittiöineen ja alimpaan, suljetumpaan kerrokseen makuutilat

 

Claesson Koivisto Rune on jättänyt kädenjäljen myös kattohuoneiston sisätilaan. Ovien kahvat, ikkunapöydät, lasiset liukuovet, kaapinvetimet, tapetit jne ovat suunniteltu ja teetetty juuri näitä asuntoja varteen. Ola Runen mukaan oli 1930-luvulla ominaista, että arkkitehdit suunnittelivat myös sisätilojen elementtejä. Runen mukaan vaatii sellainen nykypäivänä herkkää rakennuttajaa. Mutta tämä kannattaa – uniikit ratkaisut nostavat kohteen aivan uudelle tasolle.

 

Claesson Koivisto Rune suunnitteli itse keittiön kaapinoven vetimet – nämä orgaanista muotoa omaavat vetimet lisäävät sopivan määrän herkkyyttä pelkistetyille oville.

 

Kuvassa näkyvä ruutukuvioinen tapetti on myös Claesson Koivisto Runen juuri näitä kattoasuntoja varten suunnittelema.

 

Mårten Claessonin mukaan voi  Obelisken 29 kattoasuntoja kuvata sanoilla: komea, laadukas, urbaani. Rakennuksessa on käytetty massiivipuuta, marmoria, käsin tehtyjä tiilejä – ideana oli seurata 1900 luvun alun rakennuslaatua nykyajan ilmaisulla.  Mårten Claessonin mukaan on Tukholma arkkitehtien kotikaupunki ja Claesson Koivisto Rune tuntee velvollisuutta jättää kaupunkiin kohde,  josta olla itse ylpeä ja joka kestää satoja vuosia.

 

Latvialainen arkkitehtitoimisto Archispektras suunnitteli Papen luonnonsuojelualueelle olkikattoisen lomakodin. Papen luonnonsuojelualue sijaitsee Itämeren läheisyydessä noin 15 km etelään Liepajan kaupungista Latviassa.

Talon veistoksellisen upea olkikatto on saanut inspiraationsa latvialaisesta ruohoittuneesta dyynimaisemasta. 

 

Talon tilaaja ja omistaja on innokas leijalautailun harrastaja, joka halusi lomakodista viihtyisän oleskelupaikan perheelleen sekä kavereilleen. 

 

Yksikerroksinen matala talo sopeutuu ulkomuodoltaan hyvin maastoon sopien hyvin yhteen luonnonsuojelualueen muiden rakennusten kanssa. 

 

Rakennuksesta on esteetön pääsy noin 100 metrin etäisyydellä olevalle merelle, joka palvelee hyvin talon isännän harrastusta. 

 

Archispektrasin arkkitehtien mukaan olkikatto on paikkakunnan perinteinen kattomateriaali ja antaa talolle vahvan kontekstuaalisen merkityksen. Olkikatto peittää talon yhden seinän lähes kokonaan

 

kun taas rakennuksen merelle avautuvasta sivusta se nousee ylös paljastaen talon lasista julkisivua. 

 

Olkikaton alle jää laminoidusta puumateriaalista tehty runko, joka levenee huomaamattomasti talon päästä toiseen. 

 

Talon korkeammassa päädyssä sijaitsee autokatos ja sieltä eteenpäin sisätilat. 

 

Sisätilat on verhoiltu vaalealla puulla ja talon runkorakenne on kivasti näkyvissä. Interiöörin värimaailma kuten talon ulkoilme assosioituu latvialaisen dyynimaiseman kanssa. 

 

Kattoikkunoiden ansiosta sisätilaan pääsee kivasti luonnonvaloa, vaikka talon ulkoilmeen perusteella voisi kuvitella ettei luonnonvaloa interiöörissä juurikaan ole. 

 

Talon pohjapiirros on kapea – tilat kulkevat rakennuksessa pituussuunnassa. Keittiö, ruokailu- ja olohuone muodostavat keskenään yhden avonaisen tilan. 

 

Korkean tilan katseenvangitsija on upea takka, joka mustana vaikuttaa vaaleassa tilassa kauniin graafiselta. 

 

Päämakuuhuone sijoittuu talon kulmaan ja on muun tilan suhteen suljettu. Sen viereen sijoittuu wc kylpyhuoneineen. 

 

Biljardisali löytyy talon leveämmästä päästä – autokatoksesta huone eteenpäin heti vierashuoneen jälkeen. 

 

www.archispektras.lt

 

Puolalainen suunnittelija Hanczar Szymon on saanut 13 neliöiseen yksiöön  mahtumaan pikkukeittiön, makuuparven, wc:n kylpyhuoneineen ja tilaa on jäänyt vielä olohuoneellekin.

Pikkuasuntojen trendi on maailmassa jatkuvassa nousussa. Erityisesti vakaumuksellisten urbanistien joukossa, jotka viettävät aikaa enimmäkseen kodin ulkopuolella ja käyttävät kämppää lähinnä nukkumiseen ja vähäisten tavaroidensa säilyttämiseen. Kuten Hanczar. Kiinteistöjen neliöhinnat pääkaupunkiseuduilla ovat myös päätähuimaavia, joten on järkevää pärjätä mahdollisimman pienillä neliöillä mahdollisimman tehokkaasti.

 

Hanczarin 13 neliöinen kämppä on pohjaratkaisultaan suorakulman muotoinen. Keittiönurkkaus, kylppäri sekä makuuparvi sijoittuvat asunnossa heti ulko-oven lähistölle muodostaen puisen laatikon. Ulko-ovesta sisään tullessa pääsee suoraan kylpyhuoneeseen, jonka edessä kulkee liukuovi.

 

Heti ulko-ovesta vasemmalle jää keittiönurkkaus, joka sisältää hana-altaan, säilytystilaa ja ulos vedettävän leikkuulaudan. Keittiön käyttämiseksi pitää ulko-oven olla suljetussa asennossa.

 

Olohuoneen puolelta katsottuna kylppärin vastaisessa seinässä on säilytys-kaappi, johon sijoittuu myös pieni pyykinpesukone. Kaapin päällä sijaitsevalle makuuparvelle pääsee tikkaita pitkin. 

 

Tikkaat tuetaan listaan joten ne saa helposti siirrettyä sivuun kaapinovia avattaessa. 

 

Makuuparvella on tilaa kahdelle hengelle. Kuvassa näkyvä Symbol niminen pöytä- ja lattiavalaisin edustaa Hanczarin omaa suunnittelua. 

 

Olohuoneen yhdessä seinän vieressä on tilava lipasto, jota vasten jää pöytä klaffituoleineen. Kodikkuutta sisustukseen on Hanczar lisännyt taljalla ja viherkasveilla. 

 

Hanczarin mukaan vaikka hän on minimalisti se ei tarkoita ettei hän pitäisi mukavuuksista. Ikkunan edessä olevassa riippumatosta on kiva katsoa ulos pilviin tai kämpän kattoon ja antaa ajatuksien lentää. 

 

Nopein ja ympäristöystävällisin kulkuväline kaupungissa on Hanczarin mielestä ehdottomasti fillari. Johtuen tilan puutteesta se on nostettu asunnossa seinälle jolloin se toimii samalla somisteena tilassa. Puolassa kuten monessa muussa itä-euroopan maassa ei vanhoissa kerrostaloissa ole pyöräkellareita tai muita käteviä paikkoja polkypyörän säilyttämiseen. Joten turvallisinta on säilyttää sitä sisällä.

 

Kylpyhuoneessa kuten muuallakin asunnossa on käytetty valkoisia sävyjä, jotka visuaalisesti avartavat tilaa. 

 

 

www.hanczar.com

 

Virolainen arkkitehtitoimisto KOKO suunnitteli Norjaan Soddatjørniin moderneja erämajoja.

Erämajat tilasi norjalainen vaellusseura Stavanger (STF), johon kuuluu noin 23 000 jäsentä. Kyseinen seura tarjoaa aktiivista ja ympäristöystävällistä toimintaa eri-ikäisille vaelluksen ja mäkiurheilun harrastajille.

 

Vuonna 2013 seura järjesti arkkitehtuurikilpailun itsepalvelu-erämökkien rakentamiseksi Lysefjordin matkaradan lähelle Soddatjørnin vuoristojärven kallioiselle rannalle.

 

Itsepalvelu-erämökkien käyttö perustuu luottamukseen ja majojen käyttäjinä ovat yleensä Norjan vaellusseuran verkoston jäsenet.

 

Majat sijaitsevat kaukana suuremmista teistä ja kylistä, joten likipääsy sinne on hankalaa.

 

Erämökkejä käyttävien vaeltajien tehtävänä on pitää huolta myös seuraavista vierailijoista: jokainen täydentää mökissä yöpyessään rakennuksen ruoka- ja polttopuuvarastoja sekä siivoa jälkensä.

 

Maksu mökeissä yöpymisestä jätetään paikan päälle laatikkoon tai täytetään lomakepaperi omilla tiedoilla.

 

Arkkitehtuurikilpailun voittaneen KOKO-arkkitehtitoimiston lähtökohta majojen suunnittelussa oli vahvistaa luonnossa liikkumisen kokemusta.

 

Vaellusmökkien suunnittelukriteerit olivat nykyaikaisuus, huoltovapaus ja tehtaassa esivalmistettujen moduleiden käyttö. Tällä haluttiin välttää pitkiä rakennusvaiheita luoksepääsemättömässä vuoristossa epävakaassa säässä.

 

Taloryhmään kuuluu päärakennus, yöpymismökit ja vessarakennus, johon sisältyy myös varastotila ja sauna. Vettä tai sähköä rakennuksissa ei ole: vesi kannetaan järvestä ja saunan lämmitys tapahtuu puilla. Valon saanti on ratkaistu aurinkopaneeleilla.

 

Päärakennuksessa sijaitsevassa keittiössä on kaksi kaasuliettä joten eri vaellusporukat voivat samanaikaisesti valmistaa ruokaa.

 

Peseytyminen tapahtuu saunassa, jonka suihkutila sijaitsee suoraan vuoristo-ojan vieressä.

 

KOKO-arkkitehtien mukaan on rakennusten muodon ja ulkoviimeistelyn inspiraation lähteenä olleet Norjan vuoriston isot suuret siirtokivilohkareet.

 

Kaikissa rakennuksissa on koko seinän kokoiset ikkunat, jotka luovat välittömän yhteyden koskemattomaan luontoon.

 

Majojen ulkoviimeistely on tuulta ja lunta kestävää sinkittyä peltiä, jota ei tarvitse huoltaa vuosikymmeniin.

 

Sisäviimeistelyssä on käytetty puuta, joka luo lämpimän ja mukavan tunnelman.

 

Päärakennuksessa on suorakaiteen muotoinen pohjaratkaisu. Päärakennukseen sijoittuu keittiö, olohuone, makuupaikkoja ja sinne mahtuu yhteensä noin 30-35 vaeltajaa.

 

Päärakennuksen tilaratkaisu tukee erilaisten vaellusporukoiden keskinäistä kommunikointia.

 

Päärakennukseen sijoittuu myös ruokapöytiä tuoleineen.

 

Pienempiin makuumökkeihin mahtuu viisi henkeä.

 

Vaellusmajojen suunnittelutiimiin kuuluivat KOKO arkkitehtitoimistosta Maia Grimitliht, Kadri Kaldam, Andrus Kõresaar, Indrek Mikk, Sten-Mark Mändmaa, Kirsto Rämson, Martin Tago, Raili Paling ja Liis Uustal.

 

KOKO architects

Singaporelainen arkkitehtitoimisto Chang Architects suunnitteli arkkitehti Chang Yong Terin johdolla tilavan omakotitalon, jonka tarkoitus on palvella montaa sukupolvea. Talon tilannut perhe halusi rakentaa talon, jossa riittää tiloja myös perheen nykyisten lasten tuleville perheille. Rakennuksen koko on vaikuttava: 929 – 2322 neliötä. Talolle nimeltään Cornwall Gardens myönnettiin tänä vuonna myös Architizer A+Award-palkinto XL-omakotitalojen (suuremmat kuin 460 neliötä) sarjassa. Architizer on maailman suurin arkkitehtuuri-portaali, joka jakaa joka vuosi A+Award-palkinnot maailman parhaille rakennuksille omassa sarjassaan.

Talossa on kuusi makuuhuonetta, kuntosali, viihdetiloja, kirjasto, useampia ruokailuterasseja, jotka kaikki muodostuvat biologisen altaan ympärille.

Rakennuksen eri tasoille sijoittuvilla rakenteilla ja kaiteilla kasvaa runsaasti kasveja, jotka luovat yhdessä vesiputouksien kanssa todella viihtyisän, hieman kylpylämaisen tunnelman.

Talon katto muodostuu portaista, joiden päällä kasvaa viherkasveja.

Portailta katsottuna rakennus muistuttaa amfiteatteria.

Talo on saanut nimensä – Cornwall Gardens  - kadusta, jonka varrella se sijaitsee. Kuvassa rakennus kadulta katsottuna.

Lähikuva talon julkisivusta, joka on tehty hiiltyneestä puusta. Sen porrastuksissa kasvavat orkideat.

Hiiltyneestä puusta tehty julkisivu ylettyy myös talon kuistille toimien samalla ilmansaasteiden kerääjänä.

Talon etuovi on tehty uusiokäytössä olevista vanhoista ratapölkyistä.

Näkymä talon sisäänkäyntiaulasta – vastaantulijaa odottaa vehreys ja veden solina.

Sisäänkäyntiaula, josta oikealle jää kirjasto.

Kivimuuri on peräisin tontilla aiemmin olleesta rakennuksesta. Se otettiin käyttöön vesiputouksena luomaan tilaan rauhallinen tausta.

Näkymä eräästä talon makuuhuoneesta.

Näkymä työhuoneesta ja kasvisillalta.

Nämä varjoviikunat, jotka säilytettiin talon rakennuksen yhteydessä, luovat viihtyisän taustan kulkureitille lastenhuoneeseen.

Näkymä yhdestä makuuhuoneesta – huoneet sulautuvat yhteen talon floran kanssa houkutellen talon asukkaiksi myös erilaisia hyönteisiä, perhosia ja muun muuassa myös oravia.

Lastenhuoneesta laskeutuvat veistokselliset portaat.

Näkymä bioaltaaseen leikkihuoneen lasikaton läpi.

Punapassiohedelmäsilta tarjoaa varjoisan suojan länsiauringolta sekä yksityisyyttä naapureiden katseilta.

Näkymä kasvisillalta.

Näkymä talon katon harjalta.

www.changarch.com