Uudet lattiamateriaalit on helppo laittaa jopa suoraan muovimaton tai laminaatin päälle

Parketin ja laminaatin rinnalle on tullut monta uutta lattiaideaa. Lattia on seinien jälkeen kodin suurin yhtenäinen pinta. Se määrittelee asunnon sisustus­tyylin ja -tunnelman.

Lapsi- ja koiraperheessä tarvitaan naarmuuntumatonta materiaalia, eteisessä tai keittiössä roiskeen kestävää ja makuuhuoneisiin ääntä vaimentavaa.

Kerrostaloissa askelääniä mittaavan tasoluvun pitää olla alle 53 desibeliä, mikä pitää ottaa huomioon lattiaremontissa. Tasoluku selviää lattiavalmistajan ohjeista, ja tarvittaessa lattiaan on tehtävä lisäeristys pohja­töiden yhteydessä.

Alustan oltava tasainen, puhdas ja kuiva. Pohjustustapa riippuu lattiamateriaalista. Pääsääntönä on, ettei kahta kelluvaa materiaalia voi asentaa päällekkäin.

Uivassa asennuksessa laminaatin tai parketin laudat kiinnitetään toisiinsa lukkoponteilla irrallisena alusmateriaalista. Kiinteässä asennuksessa esimerkiksi mosaiikkiparketti taas liimataan suoraan lattiaan. Vanha uiva parketti tai laminaatti sekä kuhmurainen muovimatto on poistettava uuden tieltä.

Kuvassa Tarkettin lukkopontillinen Starfloor Click 50, noin 34 e/m2. Lisätietoja: Tarkett.com
Kuvassa Tarkettin lukkopontillinen Starfloor Click 50, noin 34 e/m2. Lisätietoja: Tarkett.com

Vinyylilankku

Kestävä ja helppohoitoinen vinyylilankku haastaa perinteisen muovimaton. Lankut asennetaan tasaisen betonin, linoleumin tai muovimaton päälle lankku kerrallaan kätevällä lukkoponttikiinnityksellä. Vinyylin alle jäävä muovimatto saa olla enintään kahden millin paksuinen. Pohja ei saa olla liian joustava, koska lukkopontti saattaa aueta.

Vinyylilankut sopivat asennettaviksi myös vanhan, liimatun mosaiikkiparketin päälle. Suoraan uudelle betonipinnalle asennettaessa pohjalle voidaan laittaa valmistajan suosittelema alusmateriaali, mikä vaimentaa askelääntä.

Vain viiden, kuuden millin paksuinen vinyylilankku on oivallinen remonttikohteissa, koska se mahtuu vanhan lattian päälle eikä ovia tarvitse madaltaa. Lankut on helppo kuljettaa ja asentaa eikä työssä tarvita erikoistyökaluja. Mattoveitsi, suorakulma, kynä ja mitta riittävät.

Jalan alla miellyttävä, roiskeveden ja lattialämmityksen kestävänä vinyyli sopii erityisen hyvin eteiseen, keittiöön ja lastenhuoneisiin.

Vinyylilankut maksavat 33–48 euroa neliöltä. Hinta riippuu kulutuskerroksen paksuudesta, pintakäsittelystä ja asennustavasta.

Lukkopontti on hieman kalliimpi kuin alustaan liimattava, mutta asennuskuluissa säästää.

Kuvan Apr Carpet Vestige -laatta on kooltaan 50 x 100 senttiä. Hinta 88,50 e/m2. Lisätietoja: Kaakelikeskus.fi
Kuvan Apr Carpet Vestige -laatta on kooltaan 50 x 100 senttiä. Hinta 88,50 e/m2. Lisätietoja: Kaakelikeskus.fi

Keraaminen laatta

Isoja keraamisia laattoja halutaan nyt muuallekin kuin kylpytiloihin. Kuivissa tiloissa laatat asennetaan suoraan betonipinnalle tavallisen asennuslaastin avulla. Pisimmillään jopa yli metrin pituiset laatat vaativat erittäin tasaisen asennuspohjan. Keraaminen laatta soveltuu vain omakoti- ja rivitaloihin. Kerrostaloissa se ei täytä askeläänivaatimuksia.

Laatalla saadaan ylellisen tuntuinen, yhtenäinen lattiapinta kaikkiin kodin tiloihin. Nyt suositaan kivikuvioita ja puujäljitelmää. Upeilla, marokkolaishenkisillä kuviolaatoilla tulee mattoa muistuttava pinta.

Laattalattia on huoleton käyttää niin koira- kuin lapsiperheessä eikä se pahastu roiskevedestäkään. Lämpöä johtavana se sopii erityisen hyvin lattialämmityksen kanssa.

Valmiin Z Counterform -mikrosementtilattian materiaalikulut, alkaen 14 e/m2. Lisätietoja: Betonitaso.fi
Valmiin Z Counterform -mikrosementtilattian materiaalikulut, alkaen 14 e/m2. Lisätietoja: Betonitaso.fi

Mikrosementti

Mikrosementti sopii vanhan muovimaton tai laatan päälle, mutta parketti, laminaatti tai muu kelluva rakenne on ensin poistettava ja pohja hiottava puhtaaksi. Pinta voidaan tasoittaa myös saneerauslaastilla. Mikrosementti käy myös märkätiloihin, kunhan sen alle tehdään normaali vedeneristys.

Pohjatöiden jälkeen pintaan levitetään valmistajan suosittelema pohjusteaine, joka estää sementtimassaa kuivumasta liian nopeasti. Näin sementti ei kutistu liikaa ja tarttuu alustaansa paremmin.

Kerrostalokodeissa tarvittava askeläänieristys saadaan aikaan käyttämällä askeläänimattoa tai -laattoja. Lattiavalu tehdään niiden päälle. Pohjasta tulee kova ja tasainen, kun lattiaan levitetään liipillä tai erikoistelalla yksi 2–3 millin paksuinen kerros mikrosementtimassaa. Massa kestää jopa 15 millin paksuisen kertalevityksen, siksi mikrosementillä on helppo korjata myös vanhan betonialustan epätasaisuudet.

Valkoinen perusmassa värjätään sekoittamalla massaan väripigmenttejä. Jos pintaan halutaan voimakasta sävyvaihtelua, siihen voidaan hiertää uusi sävykerros runsaan tunnin kuluttua ensimmäisestä käsittelystä. Valmista pintaa ei hiota lainkaan, vaan pinnasta pitää saada suora jo levitysvaiheessa.

Yllättävän pehmeä ja lämpimän tuntuinen mikrosementti on betonin tapaan huokoinen materiaali, joten se kannattaa käsitellä suoja-aineella. Lattian olemukseen kuuluvat rouheisuus ja epätasaisuus, joten elämän jäljet vain parantavat pintaa.

Tekstiililaatat, alkaen noin 80 e/m2. Kuvassa Millikenin tekstiililaatta, noin 90 e/m2. Lisätietoja: Orientoccident.fi
Tekstiililaatat, alkaen noin 80 e/m2. Kuvassa Millikenin tekstiililaatta, noin 90 e/m2. Lisätietoja: Orientoccident.fi

Tekstiililaatta

Vanha kunnon kokolattiamatto on taas muodissa, nyt helposti asennettavina tekstiililaattoina. Keinokuitumatto on oikein hoidettuna myös allergia­ystävällinen, koska pöly tarttuu maton pintaan eikä leiju ilmassa.

Myös tekstiililaatat vaativat puhtaan ja tasaisen alustan, jotta ne saa kiinnitettyä pitävästi. Siksi vanha laminaatti tai repaleinen muovimatto kannattaa poistaa.

Nahkean alapinnan ansioista laatat pysyvät hyvin paikoillaan ilman liimausta ja ovat siten myös vahingon sattuessa helpot uusia pala kerrallaan. Raskaiden huonekalujen siirtelyssä kannattaa kuitenkin olla varovainen, ettei mattoon tule kupruja.

Yli 25 neliön tiloissa suositellaan laattojen liimaamista alustaan.

Tekstiililattia toimii hyvänä akustisena pehmusteena esimerkiksi makuuhuoneessa tai lastenhuoneessa. Kotiteatteritiloissa tekstiililattia pehmentää välillä rajuakin äänimaailmaa.  

Tarkettin Viva Line Tammi Black- puuviilulattian hinta on noin 40 e/m2.
Tarkettin Viva Line Tammi Black- puuviilulattian hinta on noin 40 e/m2.

Kolme vaihtoehtoa: Musta on uusi vanha suosikki

Kasarityyli tuo mustan värin sisustukseen 30 vuoden takaa. Tämä näkyi jo viime kesän Asuntomessukeittiöissä. Lattiassa musta väri on tehokas tausta selkeälinjaisille huonekaluille.

Puuviilulattia on vaihtoehto laminaatille. Se on kokonaan puuta, mutta pintaa ei voi hioa. Puuviilupinnan runkona on tukeva hdf-levy. Se on erinomainen remontteihin, koska lankku on vain 8,5 milliä paksu. 120-senttiset lankut mahtuvat hyvin henkilöautoon, joten kuljetuskin on helppoa. Puuviilulattiaan voi valita mieleisensä puupinnan.

Jos haluaa käyttää laminaattia, voi valita vaikkapa mustaksi hiiltyneitä lankkuja. Orient Occidentin maahantuomassa laminaatissa on aidon näköinen kuviointi sekä pintaa naarmuilta ja kosteudelta suojaavat käsittelyt.

Mustan lattian voi nikkaroida myös itse. Hio lauta- tai parkettilattian vanha maali- tai lakkapinta karheaksi. Tee muut pohjatyöt maalivalmistajan ohjeiden mukaan. Poista pölyt huolellisesti. Pohjamaaliksi käy ohennettu pintamaali, ja lattia saa jo ensimmäisellä kerralla tumman sävyn. Maalaa kerran tai kaksi ohentamattomalla peittävällä mustalla maalilla.

Maalattu lattia on etenkin portaissa vaarallisen liukas. Portaiden ulkoreunaan kannattaa siksi tehdä liukuesteraidat. Rajaa alue maalarinteipillä ja sekoita loppuun pintamaaliin karhennusjauhetta.

 

Ei vessaa, ei suihkua, ei sähköjä – näyttelijä Nina Wiklund remontoi yli satavuotiaasta rötisköstä unelmiensa talon. Kunnostukseen kului vain 30 000 euroa, ja siitäkin puolet meni kunnallistekniikkaan.

Sen piti olla hieno hetki. Nina Wiklund oli ostanut vuonna 1900 rakennetun hirsitalon Loviisasta ja riensi kuohuviinipullon kanssa talolleen.

Ovessa ei ollut kunnon lukkoa, joten Wiklund avasi oven ruuvimeisselillä. Oven takaa avautui kuisti, josta puuttui lattia.

Wiklund haparoi pimeässä talossa peremmälle. Makuuhuoneen sisäkatossa oli ammottava reikä. Talossa ei ollut vessaa, suihkua eikä sähköä. Oli tammikuu ja talossa jäätävän kylmä.

Wiklund joi palellen kylmää skumppaa ja itki, mutta ei ilosta.

”Talo näytti älyttömän rumalta. Menin myös paniikkiin edessä olevan työn määrästä. Ajattelin, että tämä on minulle liian suuri projekti.”

Näin päällystät ruman oven ja teet tapetin, jota ei ole muilla.

Nyt tuosta hetkestä on kaksi vuotta ja yhdeksän kuukautta. Pitkään hylättynä olleesta hökkelistä on tullut oikea koti.

Talo on liitetty vesijohto- ja sähköverkkoon. Se lämpiää puilla ja ilmalämpöpumpulla. Lämpö ei karkaa, sillä Wiklund on eristänyt vanhaa taloa puruilla.

Wiklund on laittanut seiniin puukuitulevyä ja päälle tapettia tai maalia. Hän on korjannut sisäkaton reiän laittamalla siihen kattoluukun.

Hän on uusinut lattioita ja maalannut kattoja. Talossa on nyt myös kylpyhuone ja moderni keittiö.

Wiklund osti talon yksin, ja itse hän on sen pitkälti remontoinutkin. Koulutukseltaan hän on teatteritaiteen maisteri.

Ennen talon ostamista hän oli tehnyt vain pintaremontteja. Hän kuitenkin luotti siihen, että kaikkea voi opetella ja oppia.

poropeukalo hän ei ole. Koti on sisustettu kirppislöydöillä, jotka monet ovat 1900-luvun alusta.

”Melkein kaiken olen ostanut rikkinäisenä ja itse korjannut.”

Kätevyytensä ansiosta Wiklundilta on kulunut remonttiin vain 30 000 euroa. Puolet siitä summasta meni kunnallistekniikkaan.

Remonttibudjettiinsa Wiklund ei laske työtuntejaan, koska niitä on kulunut satoja. Ensimmäisenä vuonna hän kävi vain töissä ja teki vapaa-ajalla remonttia.

Se oli raskasta aikaa.

”Välillä olivat voimat vähissä. Jos minulla olisi ollut parisuhde, en olisi jaksanut hoitaa sitä. Ystävyyssuhteetkin jäivät. En voinut kutsua ketään edes kylään, koska talo oli kylmä eikä lattioita ollut.”

Vuonna 1900 rakennettu hirsitalo sijaitsee Loviisan keskustassa. Talossa ei ollut vesijohtoa eikä sähköjä, kun Nina Wiklund hankki sen.
Vuonna 1900 rakennettu hirsitalo sijaitsee Loviisan keskustassa. Talossa ei ollut vesijohtoa eikä sähköjä, kun Nina Wiklund hankki sen.

Komeron ovenkahva on tehty lusikasta.
Komeron ovenkahva on tehty lusikasta.

Eteiseen syntyi persoonallinen seinä tapettikirjan malleista.
Eteiseen syntyi persoonallinen seinä tapettikirjan malleista.

Pieni hylly eteisen seinällä.
Pieni hylly eteisen seinällä.

Remontti on kestänyt kaksi vuotta ja yhdeksän kuukautta. Vaikeuksia on ollut, mutta nyt Nina Wiklundia jo naurattaa.
Remontti on kestänyt kaksi vuotta ja yhdeksän kuukautta. Vaikeuksia on ollut, mutta nyt Nina Wiklundia jo naurattaa.

Wiklund päällysti kylpyhuoneen ruman oven vanhan kirjan sivuilla ja kiiltokuvilla.
Wiklund päällysti kylpyhuoneen ruman oven vanhan kirjan sivuilla ja kiiltokuvilla.

Talossa ei ollut aiemmin lainkaan kylpyhuonetta.
Talossa ei ollut aiemmin lainkaan kylpyhuonetta.

Remontointiin on kulunut satoja tunteja. Kuvassa keittiö.
Remontointiin on kulunut satoja tunteja. Kuvassa keittiö.

Keittiön vanha puuhella ei aluksi lämmennyt, koska hormissa oli naakan pesä.
Keittiön vanha puuhella ei aluksi lämmennyt, koska hormissa oli naakan pesä.

Nina Wiklund on koristellut keittiön hellan savupellitkin.
Nina Wiklund on koristellut keittiön hellan savupellitkin.

Vanhat kahvikupit on ripustettu itse tehtyjen koukkujen avulla keittiön vesiputkeen.
Vanhat kahvikupit on ripustettu itse tehtyjen koukkujen avulla keittiön vesiputkeen.

Nina Wiklund rakastaa etenkin 1900-luvun alun tavaroita.
Nina Wiklund rakastaa etenkin 1900-luvun alun tavaroita.

Salin hienon kukkatapetin Nina Wiklund voitti ruotsalaisen blogin arpajaisista.
Salin hienon kukkatapetin Nina Wiklund voitti ruotsalaisen blogin arpajaisista.

Kirjevaakakokoelma sai paikan oven yläpuolelta.
Kirjevaakakokoelma sai paikan oven yläpuolelta.

Talolla on Nina Wiklundin keksimä nimi: Lilla Ljuva, pieni ihanuus.
Talolla on Nina Wiklundin keksimä nimi: Lilla Ljuva, pieni ihanuus.

Wiklund on kotoisin Helsingistä. Loviisaan hän päätyi, koska kyllästyi freelance-näyttelijänä jahtaamaan töitä.

Hän kuuli tuttavaltaan, että Loviisaan etsittiin ruotsinkieliselle yläkoululle tekstiilityön ja kuvaamataidon opettajaa. Wiklund sai paikan, eikä mikään pidätellyt häntä Helsingissä: hän oli avioeronnut muutama vuosi aiemmin.

Wiklund oli pitkään haaveillut vanhasta puutalosta. Loviisassa hän muutti aluksi vanhaan taloon vuokralle.

Naapurissa asui muita vanhojen talojen asukkaita, joihin Wiklund tutustui. Omaa taloakin hän alkoi etsiä, mutta rakennukset olivat liian suuria, kalliita tai syrjässä.

Sitten hän kuuli hirsitalosta Loviisan keskustassa. Asuttavia neliöitä oli 95, hintakin hänelle mahdollinen. Se kuulosti hyvältä.

Ja tuntui. Menee henkimaailman hommiksi yrittää selittää, miksi Wiklund ihastui taloon. Se vain tuntui oikealta, vaikka talo näytti kovia kokeneelta.

Talon edelliset omistajat olivat aloittaneet remontin, mutta se oli jäänyt kesken. Sitä ennen talo oli ollut kymmenen vuotta tyhjillään.

Taloon oli satanut sisään. Katto oli kuitenkin korjattu, mikä oli Wiklundille tärkeää.

”En olisi ryhtynyt tähän, jos olisi pitänyt tehdä kattoremontti.”

Ennen ostoa Wiklund selvitteli, saako taloon sähkön ja vedet. Ongelma oli, mistä vesi- ja viemäriputket vedetään. Naapurin pihan kautta? Jos vieressä kulkevan tien kautta, kuka maksaa uuden asfaltin?

Wiklund soitti kaupungintalolle monta puhelua.

”Kerran sanoin, että ihan oikeasti, onko teillä varaa pitää taloa tyhjillään tällaisella paikalla! Tuskin haluatte, että teen ulkohuussiakaan.”

Lopulta Wiklund joutui maksamaan putkista vain sen osuuden, joka tuli hänen tontilleen. Kaupunki huolehti niistä putkista, jotka jäivät kadun alle.

Wiklund on remontoinut talonsa huone kerrallaan. Hän muutti taloon samaan aikaan kun aloitti korjaamisen.

”Halusin säästää vuokrarahat.”

Aluksi Wiklund nukkui patjalla keittiön lattialla. Hän yritti lämmittää kylmää taloaan keittiön vanhalla puuhellalla, mutta se ei vetänyt. Myöhemmin selvisi, että hormissa oli naakan pesä.

Wiklund sai naapurilta kaapelin avulla sähköä. Työkaveri lainasi lämpöpatterin. Vessassa ja suihkussa hän kävi läheisessä tanssiopistossa, jonka rehtorin tunsi.

Aivan kommelluksitta remontti ei edennyt. Hän yritti esimerkiksi purkaa keittiön lattiaa suurella sorkkaraudalla. Laudat eivät liikahtaneetkaan.

Lopulta hän meni tuskissaan ystävänsä luo. Selvisi, ettei hän ollut osannut käyttää sorkkarautaa.

”En ollut tajunnut, että sorkkarautaa pitää lyödä vasaralla. Niin kun tein, jo alkoivat laudat irrota.”

Ikimuistoista oli myös, kun hän maalasi makuuhuoneen lattian. Hänen Muru-kissansa meni märälle maalille tepastelemaan.

”Kissathan nuolevat itseään. Olin varma, että Muru kuolee.”

Eläinlääkäri neuvoi laittamaan tiskiainetta kissan tassuihin. Ja sitten pesulle.

”Menin tanssiopiston suihkuun kissa sylissä. Sen jälkeen kuivasin sitä hiustenkuivaajalla kylmässä talossani.”

Kissa selvisi, ja makuuhuonekin valmistui. Se oli suuri edistysaskel. ”Makuuhuone oli ensimmäinen huone, josta tuli viihtyisä. Elämää helpotti, kun sain vaatteet kaappiin.”

Kylpyhuonetta remontoitiin samaan aikaan kun makuuhuonetta, sen jälkeen vuorossa olivat keittiö ja kuisti. Sali oli pitkään varastona, mutta sekin valmistui viime kesänä.

Wiklund etsi remonttioppia kirjoista ja netistä. Rohkeasti on myös pitänyt kysyä neuvoa.

Hän on palkannut ammattilaisia sähkö- ja putkihommiin sekä kylpyhuonetta tekemään. Välillä remonttiapuna ovat olleet isä ja veli.

Loviisasta löytyi sittemmin myös miesystävä remppakaveriksi. ”Mutta ei hänen kanssaan voi aina olla sellaista, että nyt remppaamme yhdessä minun taloani.”

Miten sitten Wiklund on päässyt remontissa niin halvalla?

Säästäväisyydellä. Wiklund suosii käytettyä ja kyttää tarjouksia.

”Eivät materiaalit niin paljon maksa. Esimerkiksi kaksi vanhaa ovea karmeineen maksoivat 40 euroa. Jos maali on ollut tarjouksessa, olen ostanut monta purkkia.”

Työkaluja Wiklund ei ole hankkinut omaksi, vaan hän on saanut niitä lainaksi.

Salissa on yhdellä seinällä näyttävä kukkatapetti. Sen Wiklund voitti ruotsalaisen sisustusblogin arvonnasta.

Osan verannan seinistä Wiklund on tapetoinut tapettikirjan sivuilla. Lopputulos näyttää hauskan tilkkumaiselta.

Joistain mielihaluista on pitänyt tinkiä. Talossa on Ikean keittiö. ”Mieluiten olisin teettänyt keittiön.”

Kun remontti oli pahimmillaan, Wiklundin piti muistuttaa itseään, että välillä pitää myös nauttia. Huomata, mitä on saanut aikaan. Katsoa, miten hieno talo on.

Enää ei tarvitse muistutella. Keittiössään hän ihailee aamun ja iltapäivän valoa.

”Kuuntelen talon hiljaisuutta. Parasta täällä on tunnelma”, Wiklund kertoo.

Lämpötila on korkeimmillaan 20 astetta, kuten monissa vanhoissa taloissa. Niin sen kuuluu Wiklundin mukaan ollakin.

”Luotan seinissä oleviin ilmastoräppänöihin, puulämmitykseen, villasukkiin ja flanelli­yöpaitoihin.”

Salissa on aiemmin ollut kaakeliuuni, mutta se on purettu. Huoneeseen on tarkoitus muurata uusi tulisija.

Ulkokaton Wiklund aikoo maalata lähivuosina. Ulkoseiniin tehdään uusi laudoitus.

Pihaan on jo laitettu mukulakiviä, ja niitä tulee lisää.

”Sellaisesta pihasta olen aina haaveillut.”

Wiklund on osallistunut Loviisan Wanhat Talot -tapahtumaan, jossa kuka tahansa pääsee käymään sisällä taloissa.

Avoimien ovien päivinä Wiklund on tavannut talonsa entisiä asukkaita. He ovat erityisen iloisia, kun Wiklund on korjannut talon.

”Tuntui varmasti pahalta, kun lapsuudenkoti oli hylättynä ja tyhjillään.”

Naapurustokin on ollut innoissaan, kun Wiklund korjasi vanhan hökkelin.

Talolla on nykyään Wiklundin keksimä nimi. Lilla Ljuva, pieni ihanuus. 

Nina Wiklundin talon kuistilla hirret ovat sekä esillä että tapetoituina.
Nina Wiklundin talon kuistilla hirret ovat sekä esillä että tapetoituina.

Vanha talo voi olla romanttinen ajatus, mutta remonttibudjetti voi paisua ja taidot ja voimat loppua

Vanhan talon remontoinut Nina Wiklund ja Peruskorjaamisen ja rakentamisen kehittämiskeskus ry:n toimitusjohtaja Mikko Juva kertovat, mitä kannattaa pohtia, ennen kuin ryhtyy toteuttamaan haavettaan.

Mieti, riittävätkö rahasi ja voimavarasi

Remontti saattaa viedä kaiken vapaa-ajan ja paljon rahaa. Remonttiin kuluneita euroja ei välttämättä saa edes takaisin, kun talon myy. Oletko valmis hyväksymään sen?

Kannattaa ottaa huomioon, että remontin aikana et ehkä ehdi tai jaksa tehdä vapaa-ajalla mitään muuta. Vaikka et yhtenä iltana remontoisikaan, mieluummin lepäät kuin tapaat ketään.

Arvioi osaamisesi realistisesti

Jos on tehnyt vain pintaremontteja, edes suureen remonttiin tarvittavat työkalut eivät ole välttämättä tuttuja. Taidot karttuvat parhaiten tekemällä. Siksi kannattaa jo ennen talon ostamista hankkiutua esimerkiksi talkoolaiseksi työmaalle.

Ota huomioon budjetissasi, että joudut mahdollisesti käyttämään ammattilaisten apua niissäkin töissä, joista kuvittelet selviytyväsi. Liian itsevarma ei kannata olla.

Ole järkevä

Vaikka vanha talo veisi sydämesi, teetä kuntotarkastus ennen ostamista. Asiantuntija osaa sanoa, mitä talolle pitää tehdä ja mitä se maksaa.

Vanhoihin taloihin ei kannata suhtautua liian romanttisesti. Niissä saattaa olla kaikki rakenteet loppuun käytettyjä, jos peruskorjauksia ei ole tehty. Remonttibudjetti voi paisua 10 000 eurosta kymmenkertaiseksi.

Vanhassa talossa asuminen on myös omanlaistaan. Taloissa saattaa olla remontinkin jälkeen viileää, ja nurkissa voi olla hämähäkkejä ja hiiriä.

Jos haluaa kaikki uuden talon mukavuudet, on järkevämpää ostaa uusi talo.

Mieti elämäntilannettasi

Jos työhösi kuuluu esimerkiksi paljon ylitöitä ja matkustamista, vaativa remontti tuskin sopii sinulle.

Pohdi myös, miten perhe-elämä järjestetään. Kuka on lasten kanssa? Vai saisiko heidätkin remontoimaan? Miten parisuhde kestää, jos toinen vanhempi on koko ajan remontoimassa ja toinen hoitaa lapsia?

Opinhalua on oltava

Opeteltavaa saattaa olla ­paljon, joten remontoinnin on tunnuttava kiinnostavalta. Myös kärsivällisyyttä tarvitaan, jotta jaksaa opiskella.

Siinäkin on sietämistä, että oma tekeminen saattaa olla hidasta, kun ei osaa.

Kaaosta pitää kestää

Aiotko asua talossa, kun ­remontoit sitä? Silloin on tär­keää osata elää kaaoksen keskellä. Remontista tulee sotkua, pölyä ja likaa. Keittiö saattaa olla pois käytöstä ja tavarat kateissa.

Arvioi myös, onko lasten turvallista asua remontin ­keskellä. Vaaratilanteita ­saattaa tulla, jos lapset pääsevät käsiksi esimerkiksi koneisiin.

Ei luovuttajille

Remonttitaidot voi oppia, mutta luovuttajatyypeille remontointi ei sovi. Jos inhoaa väsymystä, palelemista ja kipua, suuri remontti kiristää taatusti pinnaa.

Nina Wiklundia hymyilyttää jo: talo on hieno, eikä mikään rötiskö.
Nina Wiklundia hymyilyttää jo: talo on hieno, eikä mikään rötiskö.
Kaupallinen yhteistyö

Vantaan OMAKOTI-messut, Vantaan Myyrmäki-hallissa, on asumisen, rakentamisen ja remontoinnin tapahtuma koko perheelle.

Tervetuloa messuille 28.-30.10.2016!

Messut järjestetään tänä vuonna 22. kerran. Tule ja poimi ideat omaan projektiisi. Perheen pienimmille mukavaa tekemistä Muksulassa.

Rakentamisen ja remontoimisen rinnalla messujen tärkeiksi teemoiksi ovat nousseet mm. energiatalous, sisäilma, kodinkoneet, sisustaminen, pihasuunnittelu, kuntotarkastukset, rahoitus, vakuutukset, tonttien ja kiinteistöjen myynti jne. Uutuutena Sisustuskortteli.

Osta ennakkoliput täältä.

Putkien uusiminen omakotitaloon kannattaa tehdä ajoissa – lue vinkit omakotitalon putkiremonttiin

Tuusulalainen Päivö Kuusisto uusi kylpyhuoneensa pinnat jo viisi vuotta sitten, jolloin putkiremontti ei tuntunut vielä ajankohtaiselta. Hän päätti uusia putket viime vuonna, kun vakuutusyhtiö ilmoitti, ettei se enää korvaisi vuotovahinkoja.
Tuusulalainen Päivö Kuusisto uusi kylpyhuoneensa pinnat jo viisi vuotta sitten, jolloin putkiremontti ei tuntunut vielä ajankohtaiselta. Hän päätti uusia putket viime vuonna, kun vakuutusyhtiö ilmoitti, ettei se enää korvaisi vuotovahinkoja.

Tee putkiremontista aina kirjallinen sopimus. Sopimukseen kannattaa kirjata myös tiedot takuista. Työn takuu on tavallisesti vähintään kaksi vuotta, mutta siitä voi neuvotella. Materiaaleille takuun antaa valmistaja.

Omakotiasukkaan on hyvä palkata remonttiin oma valvojansa. Valvoja on suositeltavaa olla jo silloin, kun tekee sopimuksen urakoitsijan kanssa. Valvojia voi etsiä esimerkiksi verkosta osoitteista Fise.fi ja Rkl.fi.

Oman paikkakunnan rakennusvalvonnasta voi tiedustella, vaatiiko remontti lupia. Rakennus- tai toimenpidelupa saattaa olla tarpeen, jos uusii koko putkiston. Rakennusvalvonta auttaa lupien hakemisessa.

Omakotitalon putkiremontti ei ole samanlainen painajainen kuin kerrostalossa, jos sen tekee ajoissa. Moni jättää urakan liian myöhään, jolloin putket jo pettävät. Tällainen hidastelu voi moninkertaistaa remontin hinnan.

Putkiremontti tulee ajankohtaiseksi viimeistään silloin, kun putket saavuttavat teoreettisen kestoikänsä eli alkavat olla 40–50 vuotta vanhoja. Nyt työn alla on paljon 1960- ja 1970-luvuilla rakennettuja omakotitaloja.

Kuusistot maksoivat käyttövesiputkiston uusimisesta 5 600 euroa, ja remontti oli ohi muutamassa päivässä.
Kuusistot maksoivat käyttövesiputkiston uusimisesta 5 600 euroa, ja remontti oli ohi muutamassa päivässä.

Tuusulalaiset Merja ja Päivö Kuusisto huomasivat kunnostaa 35 vuotta vanhan omakotitalonsa röörit ennen kuin tuli ongelmia. Viime vuoden lopulla valmistunut remontti oli lopulta kivuton.

Pyydä useita tarjouksia

Omakotitalojen putkiremontteja tekevät yleensä niihin erikoistuneet pienemmät yritykset. Osaavan urakoitsijan valinta on olennaista remontin onnistumisen kannalta.

Lvi-alan työnantajajärjestön LVI-Tekniset Urakoitsijat ry:n erityisasiantuntija Juha-Ville Mäkinen suosittelee pyytämään vertailevan tarjouksen muutamalta eri urakoitsijalta.

”Urakoitsijoilta kannattaa pyytää referenssejä aiemmista töistä, ja tarvittaessa voi soittaa aiemmille asiakkaille”, kertoo Mäkinen.

Kuusistot pyysivät tarjouksen neljästä eri firmasta nettihakujen ja tutuilta saatujen vinkkien jälkeen.

LVI-TU:n lisäksi tekijöitä löytää esimerkiksi rakennus-, lvi- ja kiinteistöalan henkilöpätevyyksiä myöntävän Fisen tai rakennusasiantuntijoiden järjestön Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL:n kautta.

Harkitse tarkkaan kaupustelijoita

Ovelta toiselle kiertävistä remonttireiskoista Kuusisto varoittaa.

”Alueellamme kiertää lähes viikoittain joku. Hiljattain ovellamme kävi tarjoamassa ikkunoiden remonttia sama firma, joka uusi ikkunamme kolme vuotta sitten”, Kuusisto kertoo.

Hän vinkkaa selvittämään yritysten taustat ja varmistamaan, että firma on vakiintunut. Plussaa on, jos joku tuttu suosittelee.

Samankaltaisia kokemuksia on Omakotiliiton rakennusneuvojalla Torsti Siltasella.

”Kiertävien kaupustelijoiden kanssa ei kannata ryhtyä mihinkään. Heitä käy minunkin ovellani. Usein he sanovat, että kaupat täytyy tehdä heti, jotta saa edullisesti. Suosittelen paikkakunnan suosittua putkiliikettä. Silloin on vastuuhenkilö lähellä”, Siltanen sanoo.

Halvempi kuin kerrostalossa

Kerrostalohuoneistossa putkiremontti maksaa usein kymmeniätuhansia euroja. Omakotiasukkaat selviävät huomattavasti halvemmalla. Esimerkiksi Kuusistojen saamissa tarjouksissa hintahaitari oli 5 400 eurosta 6 500 euroon.

Hinnat ovat linjassa Helsingin Sanomien haastattelemien asiantuntijoiden arvioiden kanssa. Heidän mukaansa noin sadan neliön omakotitalon vesijohtoverkoston uusinta maksaa keskimäärin muutaman tonnin. Jos samalla uusii myös lämpö- ja viemäriputket, hinta on helposti yli kaksi kertaa enemmän.

”Käyttövesi- ja viemäriverkoston uusiminen voi maksaa jopa 10 000 euroa”, Mäkinen sanoo.

Uudet putket on asennettu pintavetona ja vanhat putket rakenteissa tulpattu kiinni.
Uudet putket on asennettu pintavetona ja vanhat putket rakenteissa tulpattu kiinni.

Remonttikulut kannattaa hyödyntää verotuksessa. Esimerkiksi yrittäjältä ostetun arvonlisäverollisen työn osuudesta saa kotitalousvähennykseen 45 prosenttia. Jos työntekijän palkkaa itse, vähennys on 15 prosenttia. Esimerkiksi Kuusistojen remontti maksoi 5 600 euroa, josta työn osuus oli 3 960 euroa. Vähennyksiä sai siis lähes 1 700 euroa.

Siltasen mukaan mitään ei kannata maksaa ennakkoon: jos tulee ongelmia, riskinä on, että tekijä lyö hanskat tiskiin ja häipyy.

”Jos tällaiselle on maksanut puoletkin rahoista, niitä voi olla vaikea saada enää takaisin”, Siltanen sanoo.

Ohi muutamassa päivässä

Paitsi halvempi omakotitalon putkiremontti on kerrostaloon verrattuna myös nopeampi. Kun kerrostalossa putkiremontti voi kestää jopa kuukausia, omakotitalossa se on ohi noin viikossa.

Uudet käyttövesiputket ovat näkyvillä tuulikaapissa, kylpyhuoneessa ja vessassa. Muualla ne on piilotettu silmiltä. Esimerkiksi makuuhuoneessa putket kulkevat verhokotelossa.
Uudet käyttövesiputket ovat näkyvillä tuulikaapissa, kylpyhuoneessa ja vessassa. Muualla ne on piilotettu silmiltä. Esimerkiksi makuuhuoneessa putket kulkevat verhokotelossa.

Jos remontissa uusitaan pelkkä käyttövesijärjestelmä, mikä on yleisintä, omakotitalossa pystyy asumaan koko ajan. Pientalorakentamisen kehittämiskeskuksen neuvontainsinöörin Jouko Lommin mukaan varsinainen vesikatko voi kestää vain muutaman tunnin, kun uusi putkisto kytketään käyttövesiverkkoon.

”Yksinkertainen operaatio”, Päivö Kuusisto kiteyttää kokemuksensa.

Isot remontit yhdellä kertaa

Putkiremontin yhteydessä voi olla järkevää tehdä myös muita, isoja remontteja, kuten uusia kylpyhuoneen pinnat, päivittää keittiön kalusteet ja tehdä salaojat, ellei niitä vielä ole. Lommi suosittelee myös tarkistamaan olemassa olevien salaojien kunnon.

Putket mutkittelevat lämpökeskuksesta autotallin kautta asuntoon.
Putket mutkittelevat lämpökeskuksesta autotallin kautta asuntoon.

Kuusistojen talossa kylpyhuoneen pinnat ja salaojat on uusittu jo aiemmin. Talon kuntoa parantavat remontit ovat laskeneet pariskunnan vakuutusmaksuja. Remontteja täytyy tehdä silti harkiten. Esimerkiksi vesikiertoisen lämmitysverkoston putket saattavat kestää hyvin vuosikymmeniä.

”Jotkin firmat pyrkivät myymään vesijohto- ja viemäriputkien lisäksi myös patteriverkoston, kattojen ja ikkunoiden uusimista. Itse uusin 1950-luvulla tehdyn lämmitysverkoston, joka oli pistämättömässä kunnossa, eli kunnostus meni jossain mielessä hukkaan”, Siltanen sanoo.

Lommin mukaan patteriverkoston puhdistus ja termostaattien vaihto voivat olla paikallaan, jos esimerkiksi patterit eivät lämpene tasaisesti.

Valitse sopiva menetelmä

Yleisin tapa tehdä putkiremontti on uusia käyttövesiputket kokonaan. Vanhat putket tulpataan kiinni ja uudet vedetään pinta-asennuksena. Tarvittaessa ne koteloidaan piiloon.

Viemäriputket on mahdollista myös korjata sukitus- tai ruiskuvalumentelmällä. Tällaiset menetelmät ovat vielä melko harvinaisia. Mäkisen mukaan ne eivät ole pientaloissa aina kovin kustannustehokkaita.

Sadevedet kulkevat talon kulmissa olevista kaivoista maanalaista putkea pitkin avo-ojiin. Ennen remonttia sadevesi jäi kaivoihin.
Sadevedet kulkevat talon kulmissa olevista kaivoista maanalaista putkea pitkin avo-ojiin. Ennen remonttia sadevesi jäi kaivoihin.

Esimerkiksi yksitasoisissa omakotitaloissa viemäriputkien sukittaminen maksaa 7 000–10 000 euroa ja kaksitasoisissa kohteissa 10 000–15 000 euroa, kerrotaan sukituksia tekevästä Picote-yrityksestä.

Sukittaminen voi kuitenkin tulla edullisemmaksi kuin putkien uusiminen, jos rakenteita jouduttaisiin muuten purkamaan.

”Viemäreiden uusiminen edellyttää yleensä lattian purkamista suurelta osin, jollei lattian alla ole ilmatilaa eli niin sanottua rossipohjaa tai nykyajan ryömintätilaa. Silloin sukitus on yleensä edullisempaa”, Lommi sanoo.

Sukitus voi siis toisinaan olla taloudellisesti paras valinta, mutta teknisesti se ei ole koskaan ainut vaihtoehto.

Uudet putket on asennettu pintavetona ja vanhat putket rakenteissa tulpattu kiinni.
Uudet putket on asennettu pintavetona ja vanhat putket rakenteissa tulpattu kiinni.

 

 

Sysmäläisperhe remontoi Pikku Kakkosen Ransun entisen nukketalon kodikseen, tamperelaisperheen kodissa oli ennen yleinen sauna, pesula ja neuvola.

Huono hygienia. Se on syy, miksi Veijo ja Paula Fiskaalin koti alun perin rakennettiin.

Elettiin 1950-lukua, ja Tampereen Lamminpäässä vain harvalla oli kunnon pesutilat. Ihmiset ja vaatteet olivat likaisia, taudit levisivät.

Piti rakentaa yleinen sauna ja pesula. Samaan rakennukseen tehtiin myös neuvola.

Nyt neuvolan odotushuone on Fiskaalin nelihenkisen perheen olohuone. Vastaanottohuoneessa on vanhempien makuuhuone.

Pesulasta Fiskaalit poistivat padan, pyykkikoneet ja massiiviset, betoniset pesualtaat. Tilalle tehtiin erillinen kaksio, jossa asuu nyt vuokralainen.

Sauna on tarkoitus remontoida vanhaan kukoistukseensa, vaikka se jääkin yksityiskäyttöön. Kiuas on valtava: se läpäisee kaksi kerrosta. Kiuas lämmitetään pohjakerroksessa. Saunaan mahtuu yli kymmenen ihmistä kerralla.

”Saunaa pitää lämmittää viisi tuntia. Löylyt ovat varmasti hyvät”, uskoo Veijo Fiskaali.

HS Koti pyysi lukijoita kertomaan kodeistaan, jotka ovat olleet aiemmin julkisessa käytössä. Etenkin moni entisessä kaupassa asuva ilmoittautui. Koteja oli myös muun muassa vanhassa leipomossa ja terveystalossa.

Julkisiin rakennuksiin liittyy tarinoita, tietävät Fiskaalit.

”Moni ohikulkija on kertonut käyneensä täällä neuvolassa”, Paula Fiskaali sanoo.

”Olisi kiva kuulla myös saunaan ja pesulaan liittyviä muistoja.”

Veijo ja Paula Fiskaalin olohuoneessa oli aiemmin neuvolan odotushuone.
Veijo ja Paula Fiskaalin olohuoneessa oli aiemmin neuvolan odotushuone.

Sen Fiskaalit ovat kuulleet, että kerran saunanlämmittäjä sai koko tienoon savun peittoon. Syynä oli se, että hän sytytti kiuasta märillä puilla ja tuikkasi vielä öljyä perään.

Fiskaalien talo on rakennettu vuonna 1954. Se oli Lamminpään ensimmäinen viemäröity rakennus.

Funktionalismia ja uusklassismia edustavan rakennuksen suunnitteli Jaakko Ilveskoski, jonka käsialaa näkyy muuallakin Tampereella.

Viimeinenkin julkinen toiminta päättyi talossa 1990-luvulla. Sen jälkeen kaupunki teki taloon kaksi vuokra-asuntoa.

Rakennus aiottiin jo purkaa, mutta Museovirasto päätti suojella sen. Myynti-ilmoituksessa kohdetta kutsuttiin purkukuntoiseksi.

Vähän pahalta näyttikin, kun Veijo Fiskaali kävi tutustumassa taloon ensimmäisen kerran.

”Täällä ei ollut sähköjä, ja paikkoja piti tutkia taskulampun valossa. Näin kuitenkin heti, että talossa oli pelkkää likaa ja huonot pinnat. Runko sen sijaan oli hyvä.”

Talossa on tiilirunko. Tiilet on lyöty käsin.

”Tämä on tehty aikoinaan kovalla rahalla.”

Kaupat tehtiin joulukuussa 2012. Suurina remontteina on vaihdettu putket ja lämmityslaite. Nyt talo lämpiää maalämmöllä, puilla, öljyllä ja tarvittaessa sähköllä.

Seuraavaksi on tarkoitus korjata julkisivua. Myös kattoremontti odottaa.

Rakennuksessa on 360 neliötä. Fiskaaleja ei ostovaiheessa mietityttänyt, onko se liikaa yhdelle perheelle.

”Tiesimme heti, että tähän tehdään kaksi vuokra-asuntoa. Lisäksi yksi huone on kesäisin Airbnb-käytössä”, Veijo Fiskaali sanoo.

Arkkitehti Jaakko Ilveskoski suunnitteli neuvolan ovelle liuskekivipylväät.
Arkkitehti Jaakko Ilveskoski suunnitteli neuvolan ovelle liuskekivipylväät.

Toinen vuokrakaksio on vanhassa saunanlämmittäjän asunnossa. Lomalaisille vuokrattavassa Airbnb-huoneessa taas kuivattiin pesulan aikaan pyykkiä.

Kellarikerroksen erikoisuuksiin kuuluu lämmityshuone, jossa on muhkea puulämmitin ja 4000 litran lämminvesivaraaja. Niitä ei ole kokeiltu. Jos kuitenkin joskus huvittaa kokeilla, seinällä on vanha kyltti, jossa on käyttöohjeet.

Talon historiasta muistuttaa sekin, että yhden ulko-oven päällä on hento teksti: sauna.

Takapihalla ammottaa syvä monttu, jossa on betonikatos. Veijo Fiskaali veikkailee, mikä tuo monttu on ollut.

”Sen on pakko olla saunan vanha tuhkasäiliö.”

Viola ja Alvar Fiskaali huoneessa, jossa aiemmin oli neuvolan vastaanotto.
Viola ja Alvar Fiskaali huoneessa, jossa aiemmin oli neuvolan vastaanotto.

Vanha kuva sen kertoo: Piia Virtasen koti oli ennen osuuskauppa, jossa oli suuret näyteikkunat. Pääoven lähellä oli kylttejä, joista yhdessä lukee selvästi Koff.

Virtanen asuu miehensä Jussi Korhosen ja tyttärensä Elsan kanssa Sysmän Onkiniemessä. Hän ei ole kylästä kotoisin, eikä ole asioinut kaupassa.

”Olen kuullut, että aika pieni kauppa se oli. Meidän makuuhuoneemme on nyt kauppatilan paikalla.”

Talo rakennettiin vuonna 1929. Kauppa lopetti toimintansa ilmeisesti 1970-luvun alussa. Sen jälkeen taloon muutti nukketaiteilija Eevaliisa Holma-Kinnunen, joka perusti siihen nukketeatterin.

Holma-Kinnunen on tehnyt muun muassa Pikku Kakkosesta tutun Ransu-koiran. Rakennusta voikin pitää Ransun synnyinkotina.

Piia Virtanen sisustaa kotiaan nukketaiteilija Eevaliisa Holma-Kinnusen tekemillä nukeilla.
Piia Virtanen sisustaa kotiaan nukketaiteilija Eevaliisa Holma-Kinnusen tekemillä nukeilla.

Kun talo oli aikoinaan kauppa, sinne sai tilata sellaistakin tavaraa, jota ei ollut myynnissä. Virtanen on löytänyt piharakennuksesta vanhoja tilauskirjoja.

”Tänne on voinut tilata vaikka traktorin.”

Kaupan ajasta muistuttavat myös vanhat peltikyltit, joita on putkahdellut esiin.

”Syreenin alta löytyi Hankkija-kyltti.”

Pihalta on löytynyt runsaasti vanhoja korkinrepäisynauhoja, joita ennen oli juomapulloissa.

”Valitettavasti on myös ollut paljon lasinsiruja. On kai lyöty limsapulloja kiveen, kun ne on juotu pihassa.”

Rakennuksessa on 280 neliötä. Virtanen epäilee, että kauppias asui aikoinaan talossa: kaupan käytössä kun oli vain yksi huone.

”Täällä on ilmeisesti ollut joskus myös posti.”

Näyteikkunat oli poistettu, kun perhe muutti taloon. Piharakennuksesta löytyivät kuitenkin karmit, jotka saattoivat hyvinkin olla näyteikkunoissa.

Elsa Korhonen (tuolissa) ja Piia Virtanen asuvat Sysmän Onkiniemessä vanhassa kaupassa. Rakennuksessa toimi myöhemmin nukketeatteri.
Elsa Korhonen (tuolissa) ja Piia Virtanen asuvat Sysmän Onkiniemessä vanhassa kaupassa. Rakennuksessa toimi myöhemmin nukketeatteri.

Nukketeatteri toimi talossa 1970-luvun puolivälistä 1980-luvun puoliväliin. Sen jälkeen se muutti naapuriin, mutta Eevaliisa Holma-Kinnunen jäi edelleen taloon asumaan. Hän kuoli vuonna 2014.

Rakennus oli ollut puoli vuotta tyhjillään, kun Virtanen ja Korhonen ostivat sen. Talo oli remontoitu 1970-luvun tyyliin. Pariskunta näki sen mahdollisuudet.

”Pönttöuunit oli säilytetty. Muovin alta löytyi lankkulattia.”

Teatteriajasta jäi muistuttamaan nukketeatterin vanha näyttämö. Se tarkoittaa seinässä olevaa aukkoa, jonka takana olevassa tilassa nukkejen liikuttelijat työskentelivät.

Viime kesänä Virtanen sai mieluisan tarjouksen.

”Holma-Kinnusen poika kysyi, haluaisinko Eevaliisan tekemiä nukkeja taloon. Se oli suuri kunnia.”

Virtanen käyttää nukkeja vaihtelevasti sisustuksessa.

”Niitä istuu milloin minkäkin kaapin päällä. Tällä hetkellä Uuno Turhapuro -nukke päivystää vessassa. Johannes Virolaista esittävä nukke on huoneessa, jota kutsumme kirjailijan huoneeksi. Meillä on myös näköisnukke Ransusta.”

Kyläläiset muistavat talon etenkin nukketeatterin ajalta. Ohi kulkee paljon mökkiläisiä.

”Moni on pysähtynyt ja kiitellyt, kun olemme laittaneet paikkoja kuntoon.”

Vanhan kuvan Virtasen tuttava löysi Sysmän S-marketin taukotilasta.

”Siellä on kuvia vanhoista kyläkaupoista. Oli ihanaa nähdä, miltä tämä on näyttänyt.”

Kuvasta näkee, että kauppaan vievät portaat ovat edelleen paikoillaan.

”Ja saavat kyllä pysyäkin.”

Myynnissä olevia Sysmän kohteita Oikotie Asunnoissa.

Myynnissä olevia Tampereen kohteita Oikotie Asunnoissa.