Hoas on vastaanottanut jo 10 000 opiskelijoiden vuokra-asuntohakemusta – vain joka kolmas saa kodin

Roosa Siekkinen sai ensimmäisen oman kotinsa Jakomäestä.
Roosa Siekkinen sai ensimmäisen oman kotinsa Jakomäestä.

Helsingin asuntotilanne on vuosi vuodelta hankalampi.

Hoasin asiakkuus- ja viestintäjohtaja Liina Länsiluoto arvioi, että tänä kesänä Hoas on saanut 10 000 vuokrahakemusta.

Kuitenkin vain noin kolmasosa hakijoista saa Hoasilta asunnon. Hakemusmäärä on historiallisesti korkea.

”On kuitenkin vaikeaa määritellä, kuinka moni opiskelija on oikeasti vailla asuntoa. 10 000 hakemuksen joukossa on henkilöitä, jotka hakevat sekä soluasuntoa että yksiötä. Toisaalta pariskunnat ja perheet tekevät vain yhden hakemuksen.

Hoas solmii syksyllä 3 000 uutta vuokrasopimusta. Hoasin asunnoissa asuu 18 000 henkilöä. Asukasmäärä vastaa Forssan kokoista kaupunkia.

Hoas on pääkaupunkiseudun suurin opiskelija-asuntojen tarjoaja. Toisiksi isoin on Aalto-yliopiston ylioppilaskunta, joka omistaa 2 500 asuntoa.

Myös Helsingin yliopiston ylioppilaskunta ja sen osakunnat vuokraavat halpoja opiskelija-asuntoja. Vuokrahintaan sisältyy usein sähkö, vesi ja nettiyhteys.

Lisäksi lääketieteen, maatalous- ja metsätieteen sekä teologian alat tarjoavat opiskelijoilleen omia vuokra-asuntojaan.

”Kolmenkymmenen neliön yksiö maksaa Kampissa 600 euroa, kun vapailla markkinoilla siitä joutuu maksamaan noin 900–1 000 euroa”, Hoasin Länsiluoto kertoo.

Myös vapailla markkinoilla on enemmän muuttajia kuin asuntoja. Internet on täynnä asunnonvälittäjien virallisia ja puolivirallisia foorumeita.

Facebookin Vuokra-asunnot Helsinki -sivuilla on ruuhkaa. Kaikki haluavat päästä uuteen kotiin syyskuun alusta lähtien tai jo mielellään aiemmin.

Ryhmään kuuluu yli 50 000 jäsentä, eri-ikäisiä ihmisiä eri elämäntilanteissa. Suurin osa asunnonetsijöistä on nyt opiskelijoita.

Asunnonetsijät markkinoivat itseään valokuvilla ja kertovat opiskelupaikastaan, luonteestaan ja kotipaikkakunnastaan.

Esittelykuvissa on paljon valkolakkeja, lemmikkejä ja harrastusvälineitä.

Moni etsii kimppakämppää ja kämppiksiä. Suuri syy kimppakämppien suosioon on Helsingin kalleus.

Kahdenkymmenen neliön yksiö Kalliossa maksaa noin 700–900 euroa, samankokoinen huone kimppakämpässä keskimäärin 400–600 euroa.

Ilmoituksia selaillessa huomaa, että menestys asuntomarkkinoilla vaihtelee. Osa löytää kämpän nopeasti.

Medianomiopiskelija Joose Koskiranta , 22, haki ryhmässä uutta kämppää heinä–elokuun taitteessa, sillä vanha vuokrasopimus oli päättymässä.

Asuntotarjouksia tuli parissa viikossa viitisentoista ja uusi kotikin löytyi.

Koskiranta kertoo ryhmän olleen hänen pääkanavansa ja suureksi avuksi.

”Kaikki yhteydenotot olivat asiallisia. Yksi viestittelijä tarjosi kämpän sijaan treffejä, mutta sekin tuli otettua huumorilla. Olihan se aika koomista.”

Tässä artikkelissa käsitellään pääpiirteissään asuinhuoneiston vuokralaisen oikeuksia ja velvollisuuksia. Artikkeli on jaettu kolmeen osaan: vuokrasuhteen alussa, asumisen aikana ja vuokrasuhteen päättyessä.

VUOKRASUHTEEN ALUSSA

Vuokrasopimus

Vuokrasopimus kannattaa aina tehdä kirjallisesti ja huolellisesti. Hyvin laadittu vuokrasopimus takaa parhaiten sekä vuokranantajan että vuokralaisen edut.

Hyvän vuokrasopimuksen perusedellytyksenä on se, että sopimuksessa noudatetaan lakia ja hyvää vuokratapaa.  On tärkeää myös varmistua siitä, että molemmat osapuolet ovat ymmärtäneet sopimusehtojen sisällön samalla tavalla.

Hyvä vuokrasopimus on tehty kirjallisesti ja on myös selkeä sekä yksiselitteinen. Laaja sopimusvapauden vuoksi vuokranantaja ja vuokralainen voivat melko vapaasti sopia vuokrasopimuksen ehdoista. Vuokranantajan on kuitenkin oltava tietoinen myös lain pakottavista säännöksistä eli niistä asioista, joista ei voida sopia toisin edes vuokrasopimuksessa. Myös vuokralaisen kannattaa tutustua lain pakottaviin säädöksiin, jotta hän huomaa ehdotetussa vuokrasopimuksessa mahdollisesti oleva lainvastaiset ehdot.

Vuokrasopimus voidaan tehdä joko määräaikaisena tai toistaiseksi voimassaolevana. Määräaikainen vuokrasopimus päättyy aina vuokrasopimuksessa sovittuna päivänä. Toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus päättyy joko sopimuksen irtisanomiseen tai purkuun.

Vuokran määrä

Vapaarahoitteisen asuinhuoneiston vuokra määräytyy sen mukaan, mitä vuokranantaja ja vuokralainen sopivat. Vuokra ei kuitenkaan saa ilman hyväksyttävää syytä olennaisesti ylittää samalla alueella sijaitsevista, vuokra-arvoltaan ja käyttötarkoitukseltaan samanveroisista huoneistoista perittyjä käypiä vuokria.

Vuokravakuus

Vuokravakuus on vuokranmaksun tai muun vuokrasuhteeseen liittyvän velvoitteen takaamiseksi annettu vakuus. Vuokravakuutta kutsutaan yleensä myös takuuvuokraksi tai vuokratakuuksi. Yleensä vuokravakuus on sovitun suuruinen rahasumma, korkeintaan kolmen (3) kuukauden vuokraa vastaava määrä.

Vuokravakuus on vuokralaisen omaisuutta, joka on vuokranantajan hallinnassa. Vuokranantajan on säilytettävä vakuus vuokrasuhteen ajan siten, että se on erotettavissa vuokranantajan muusta omaisuudesta. Vuokrasuhteen päätyttyä vakuus on palautettava täysimääräisenä viivytyksettä ellei perusteita koko vakuuden tai sen osan pidättämiselle ole.

Alkukatselmus

Ennen vuokrasuhteen alkamista on hyvä sopia alkukatselmuksen tekemisestä vuokrahuoneistossa yhdessä vuokranantajan kanssa. On aina parempi, jos katselmuksessa otetaan riittävä määrä valokuvia, joista voidaan myöhemmin kiistatta todeta katselmuksen aikainen tilanne. Erityisen tärkeää tämä on silloin, jos huoneistossa on katselmushetkellä jokin havaittava epäkohta. Sekä vuokralaisen että vuokranantajan on hyvä saada valokuvat säilytettäväksi tulevaa loppukatselmusta varten.

Avaimet

Vuokrasopimus tehdään yleensä niin, että vuokravakuuden maksupäivä on ennen avainten luovutusta. Kun vuokravakuus on maksettu vuokranantaja luovuttaa asunnon avaimet kuittausta vastaan.

Vakuutukset

Yleensä vuokrasopimuksessa on ehto siitä, että vuokralaisella tulee koko vuokrasuhteen ajan olla voimassaoleva kotivakuutus, joka sisältää myös vastuuvakuutuksen. Kotivakuutuksella vuokralainen vakuuttaa huoneistossa olevan omaisuutensa ja hallussaan olevan toisen henkilön omaisuuden mm. vesi- ja palovahinkojen varalta. Vastuuvakuutuksesta puolestaan korvataan esimerkiksi vuokranantajan tai taloyhtiön omaisuudelle aiheutuneet vahingot.

ASUMISEN AIKANA

Asunnon kunnossapito

Siitä, että asunto on kunnossa vuokrasuhteen alkaessa ja myös vuokrasuhteen aikana vastaa vuokranantaja. Näin on asianlaita myös asunnon normaalin kulumisen suhteen. Vuokralaisen on hoidettava vuokraamaansa asuntoa huolellisesti. Vuokralaisen on korvattava kaikki vahingot, jotka hän aiheuttaa huolimattomuudellaan tai tahallisesti asunnolle. Vuokralaisella on vastuu myös asunnossa olleiden henkilöiden, kuten esimerkiksi vieraidensa aiheuttamista vahingoista edellyttäen, että näillä on ollut vuokralaisen lupa olla asunnossa.

Normaalilla kulumisella tarkoitetaan huoneistossa vähitellen ajan myötä tapahtuvaa kulumista, kuten lattia- ja seinäpintojen ikääntymistä ilman minkään materiaalin käsittelemistä tai kohtelemista väärällä tavalla. Normaalia kulumista tapahtuu, asuipa huoneistossa sitten vuokranantaja itse tai hänen vuokralaisensa. Vuokralainen ei vastaa asunnon normaalista kulumisesta ellei toisin ole nimenomaisesti sovittu.

Jos vuokralainen havaitsee asunnossa vikoja tai puutteita, jotka kuuluvat vuokranantajan kunnossapitovastuulle, hänen on ilmoitettava näistä viipymättä vuokranantajalle. Muussa tapauksessa vuokralainen saattaa joutua osaltaan vastaamaan vahingosta.

Remontit

Jos vuokralainen haluaa tehdä asunnossa muutos- tai korjaustöitä, hänellä pitää olla siihen vuokranantajan lupa. Tällaisia luvanvaraisia töitä ovat mm. maalaus, tapetointi ja kiinteiden kalusteiden vaihtaminen tai uusien kalusteiden asentaminen. Jos vuokralainen saa luvan tehdä huoneistossa muutos- tai korjaustöitä, on tätä ennen sovittava kirjallisesti remontin sisällöstä. Vuokralaisen tulee antaa vuokranantajalle mahdollisuus tulla tarkastamaan tehtyjä muutos- tai korjaustöitä.

Jos vuokralainen on vuokranantajan luvalla suorittanut huoneiston arvoa kohottavia muutos- tai korjaustöitä, on vuokranantajan korvattava ne niin kuin on sovittu. Jos korvaamisesta ei ole ennalta sovittu, on vuokralaisella oikeus kohtuulliseen korvaukseen huoneiston arvoa olennaisesti kohottavista muutos- ja korjaustöistä.

Vuokran korotukset

Vuokra määräytyy sen mukaan, mitä siitä on vuokranantajan ja vuokralaisen välillä sovittu. Vuokrasuhteen aikana saatetaan kuitenkin huomata, ettei vuokra vastaa enää käypää vuokratasoa. Vuokranantaja ei voi kuitenkaan päättää vuokran korottamisesta yksipuolisesti. Lähtökohtaisesti vuokran korottamisen on perustuttava vuokrasopimuksessa olevaan vuokrankorotusehtoon, jossa on mainittu korottamisen peruste sekä korottamisen voimaantulopäivä.

Mikäli sopimuksessa ei ole mainittu vuokran korottamisesta, voidaan tehdä niin sanottu tasokorotus. Tällöin edellytyksenä on, että asunnon vuokra on jäänyt jälkeen alueen yleisestä vuokratasosta. Vuokrankorotusneuvottelut on aloitettava vähintään kuusi kuukautta ennen aiottua korotusta.

Vuokranalennukset

Mikäli asuntoa ei ole voitu käyttää tai se ei ole ollut sovitussa tai lain edellyttämässä kunnossa, vuokralaisella on oikeus saada joko vuokraa alennetuksi tai kokonaan vapautus vuokran maksamisesta. Tästä tulee aina sopia vuokranantajan kanssa. Vuokralainen ei saa itse päättää vuokranalennuksesta tai jättää koko vuokraa maksamatta, vaikka omasta mielestään olisikin oikeutettu vuokranalennukseen.

Lemmikit asunnossa

Lemmikkieläinten pitäminen huoneistossa on yleensä sallittu. Lemmikkien pitäminen huoneista voidaan kuitenkin myös vuokrasopimuksessa kieltää. Vuokrasopimuksessa voidaan myös määritellä niin, että lemmikin ottaminen huoneistoon edellyttää erillistä vuokranantajan lupaa.

VUOKRASUHTEEN PÄÄTTYESSÄ

Vuokrasopimuksen irtisanominen tai purkaminen

Vuokrasuhde voidaan päättää pääasiassa vain kolmella tavalla. Sopimus joko irtisanotaan, puretaan tai tehdään yhteinen sopimus vuokrasopimuksen päättämisestä. On siis erotettava toisistaan sopimuksen irtisanominen ja purkaminen. Lähtökohtaisesti vain toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus voidaan irtisanoa. Määräaikainen vuokrasopimus sen sijaan sitoo lähtökohtaisesti sopimuksessa mainitun määräajan loppuun. Määräaikaisen vuokrasopimuksen irtisanominen on mahdollista vain laissa säädetyin edellytyksin.

Irtisanomisella tarkoitetaan sitä, että ennen sopimuksen päättymistä sopimus on vielä voimassa tietynpituisen irtisanomisajan. Sopimusta ei siten voida irtisanoa päättymään välittömästi, vaan sopimus on entisin ehdoin voimassa vielä koko irtisanomisajan. Tämä tarkoittaa, että vuokralaisella on irtisanomisaikana oikeus käyttää huoneistoa, mutta myös velvollisuus maksaa vuokraa. Vuokranantaja tarvitsee irtisanomiselleen aina hyvän tavan mukaisen irtisanomisperusteen. Tällaisiksi katsotaan esimerkiksi asunnon myynti tai ottaminen omaan käyttöön. Vuokralaisen ei pääsääntöisesti tarvitse esittää mitään perustetta irtisanomiselleen.

Jos vuokranantaja irtisanoo vuokrasopimuksen, irtisanomisaika on kolme (3) kuukautta, mikäli vuokrasopimus on ollut voimassa alle vuoden ja kuusi (6) kuukautta, jos sopimus on ollut voimassa vuoden tai enemmän. Vuokralaisen irtisanoessa vuokrasopimuksen irtisanomisaika on aina 1 (yksi) kuukausi.

Purkamisella tarkoitetaan puolestaan sitä, että sopimus saadaan päättymään välittömästi. Purkuperusteet on tyhjentävästi lueteltu laissa. Purku ei näin ollen ole mahdollinen millään muilla perusteilla kuin niillä, jotka laissa on mainittu.

Jos tarve vaatii ja molemmat osapuolet niin haluavat, vuokrasopimus voidaan päättää myös yhteisellä sopimuksella. Sopimus vuokrasuhteen päättämisestä on syytä tehdä kirjallisesti.

Loppukatselmus

Vuokralaisen on hoidettava asuntoa huolellisesti. Tällaista on asunnon säännöllinen siivoaminen sekä puhtaanapito. Vuokralaisen vastuulla on esimerkiksi ikkunoiden pesu, pakastimen sulatus sekä kylpyhuoneen lattiakaivon puhdistaminen. Mikäli asunnon säännöllisestä perussiivouksesta on huolehdittu vuokrasuhteen aikana, ei tällaisia siivoustoimenpiteitä tarvitse välttämättä tehdä vuokrasuhteen päättyessä. Vuokrasuhteen päättyessä esimerkiksi pinnat tulee kuitenkin pyyhkiä ja pesualtaat sekä wc-istuin pestä.

Kun vuokralainen on tyhjentänyt ja siivonnut asunnon, on loppukatselmuksen aika. Se tehdään usein avainten luovutuksen yhteydessä. Loppukatselmuksessa vuokranantaja ja vuokralainen käyvät huolellisesti asunnon läpi ja toteavat mahdolliset siivous- ja korjaustarpeet. Korjaustarpeiden arvioinnissa alkukatselmuksen yhteydessä otetut hyvät kuvat ovat suureksi avuksi ja helpottavat sekä vuokralaisen että vuokranantajan tilannetta.

Mikäli lopputarkastuksessa havaitaan vuokralaisen vastuulle kuuluvien jälkien korjaamista, vuokravakuudesta voidaan pidättää myös ne kohtuulliset kulut, jotka vuokranantajalle tästä aiheutuvat. Vuokralainen ei kuitenkaan ole vastuussa tavanomaisesta kulumisesta, esimerkiksi pienehköistä naarmuista tai kolhuista.

Mikäli perusteita vakuuden käyttämiseen ei ole, on vakuus palautettava täysimääräisenä viivytyksettä, kun vuokrasuhde on päättynyt, huoneisto ja siihen liittyvät tilat siivottu, huoneiston avaimet luovutettu ja huoneistossa tehty lopputarkastus.

Avainten luovutus

Kun vuokrasuhde päättyy, vuokralaisen on palautettava kaikki hallussaan olevat huoneiston avaimet vuokranantajalle. Avainten palautus tehdään kuittausta vastaan. Mikäli vuokralainen jättää osan avaimista palauttamatta, saa vuokranantaja teettää puuttuvien tilalle uudet avaimet vuokralaisen kustannuksella.

 

Lähteet: vuokranantajat.fi ja vuokralaiset.fi sekä huoneenvuokralaki

Moni omaan kotiin muuttava nuori suosii kierrätyshuonekaluja, kuten opiskelijat Roosa Siekkinen ja Ekim Özdemir.

”Kiinni on.”

Roosa Siekkinen, 19, on juuri liimannut nimitarran postiluukkuun.

Tässä jakomäkeläisessä kaupungin vuokrakolmiossa asuvat Ronkainen ja Siekkinen, kaksi Kuusamosta Helsinkiin muuttanutta nuorta naista.

Kerrostalo on kansainvälinen. Sen asukkaat edustavat lähes neljääkymmentä eri kansallisuutta.

Siekkinen muutti Helsinkiin kesän alussa lakkiaisten jälkeen.

Kesätyöläinen ei tarvinnut väliaikaisissa asunnoissaan huonekaluja. Hän oli lähtenyt Kuusamosta vain rinkka selässään.

”Olen viihtynyt tosi hyvin. On tietenkin vaikea solmia ihmissuhteita, kun ei tunne juuri ketään”, Siekkinen kertoo.

Kuusamossa kaikki tunsivat toisensa

”Helsingissä on kivempaa, kuin Kuusamossa, sillä täällä kukaan ei odota minun toimivan tietyn kaavan mukaan.”

Siekkinen aikoo opiskella hoitoalaa. Kämppis Inka Ronkainen aloittaa luokanopettajaopinnot.

Asunto kaikuu vielä avaruuttaan, vaikka huonekalut kannettiin sisään vajaa tunti sitten.

Muutama huonekalu, Ikean siniset kassit ja muuttolaatikot täyttävät kolmion. Ja taulutelkkari. Sen päällä on iso maalarinteippi, jossa lukee Roosan.

Seinää vasten nojaa Siekkisen uusi runkosänky. Sekin tuli suoraan Kuusamosta.

”Oli parempi ostaa sieltä, koska ei tiedä, miten täältä saisi ostettua”, Siekkinen sanoo ja silittää runkopatjan pintaa.

Suurin osa huonekaluista on vanhoja, lapsuudenkotoa tai tuttavapiirin nurkista löytyneitä.

”On tärkeää, että tavaroilla on tarina. Suosin kierrätettyä.”

Roosa Siekkinen aikoo maalata tätinsä vanhat tuolit.
Roosa Siekkinen aikoo maalata tätinsä vanhat tuolit.

Keittiössä seisoo neljä orpoa tuolia – pöytää ei vielä ole. Tuolit ovat jo toista kertaa ensiasunnossa. Tuolit hankki alun perin Siekkisen täti, kun hän muutti pois lapsuudenkodistaan.

Siekkinen kääntelee tuoleja ja kertoo maalaavansa ne. Hän kunnostaa huonekaluja mielellään. Pienen mustavalkoisen pöydän hän on jo tuunannut huoneeseensa.

”Kävimme isovanhempien naapurissa usein tervehtimässä tuttua yhdeksänkymppistä naista. Kun hän kuoli, saimme hakea hänen luotaan huonekaluja. Minä sain tämän pöydän.”

Kimppakämpästä puuttuvat vielä olohuoneen kalusteet ja ruokapöytä.

Kämppikset eivät ole miettineet, paljonko huonekaluihin tarvittaisiin rahaa. Ehkä tonni vielä, Siekkinen arvelee.

”Olemme katsoneet huonekaluja Tori.fi:stä. Yritimme ostaa sieltä erään kahdensadan euron sohvan, mutta se ehti mennä.”

Tiskipöydälle nostetussa laatikossa sijaitsevat tällä hetkellä Siekkisen tärkeimmät aarteet. Marimekon astioiden joukossa on eräs tärkeä astia, jonka äiti on antanut mukaan. Siekkinen kuorii sydänkulhon sanomalehtikääreestä ja nostaa sen syliinsä.

Maailmanmatkaaja sisustaa kevyesti

Kyläsaaren kierrätyskeskuksen yläkerta on täyteen pakattu. Sohvia, pöytiä ja tuoleja on pitkissä riveissä. Eri vuosikymmenten tyylit kohtaavat sopuisasti. Myytävänä on niin vanhoja puusuksia kuin designvalaisimia.

Ekim Özdemir, 24, nappaa käteensä koristeisen puunaamarin.

”Mistähän päin maailmaa tämä on kotoisin? Luultavasti Afrikasta. Siellä en olekaan käynyt.”

Özdemir palasi heinäkuun alussa Suomeen maailmanympärimatkaltaan. Hän kiersi Kaakkois-Aasiassa, Oseaniassa ja Pohjois-Amerikassa.

Hän on ollut ulkomailla myös töissä: armeijan jälkeen rauhanturvaajana ja myöhemmin hyväntekeväisyysprojekteissa.

Viime vuonna hän ajoi ystävineen ambulanssilla Suomesta Mongoliaan. Porukka lahjoitti auton paikalliseen sairaalaan.

”Rakastan Suomea. Oli jo tullut vähän koti-ikävä, kun en ole vuosiin asunut pysyvästi Pohjolassa. Olen suunnitellut kuitenkin taas pientä reissua Etelä-Amerikkaan joulukuussa. Aion vierailla maailmalla tapaamieni ihmisten luona.”

Özdemir aloittaa syksyllä historian opiskelut avoimessa yliopistossa. Hän asuu tällä hetkellä äitinsä luona Espoossa, mutta on juuri hankkinut kimppakämpän Fredrikinkadulta.

Oma huone uudessa kodissa on vajaan kahdenkymmenen neliön kokoinen. Nyt pitäisi löytää sinne kalusteita, sillä maailmanmatkaajalla ei niitä ole.

Opiskelija Ekim Özdemir, 23, Kyläsaaren kierrätyskaupassa.
Opiskelija Ekim Özdemir, 23, Kyläsaaren kierrätyskaupassa.

Kierrätyskeskuksessa Özdemir näkee paljon hyvää ja laadukasta tavaraa. Reissuvuodet maailmalla ovat tehneet hänestä minimalistin.

”Haluan hankkia mahdollisimman paljon käytettynä ja edullisesti. Yritän elää kompaktisti, enkä halua nurkkiini turhaa roinaa. Kannetaan kortemme kekoon kierrättämällä ja säästetään luontoa.”

Jos Özdemir saisi nimetä kolme kiireellisintä hankintaa tulevaan kotiinsa, ne olisivat sänky, ruokailuvälineet sekä tukeva pöytä.

Sänky on jo tiedossa kummitädiltä ja vanhoja astioita löytyy ehkä vanhemmilta.

Mutta nyt hän tarvitsisi tukevan pöydän, jonka ääressä voisi sekä syödä että työskennellä.

Tällä kertaa sopivaa yksilöä ei löydy. Mutta uusi koti vapautuu vasta syyskuun alusta. Sopivaa pöytää ehtii vielä etsiä.

”Kunhan on sänky ja kattila alkuun, pärjään ihan hyvin.”

Maailmanmatkalta palaava Ekim Özdemir, 24, aloittaa syksyllä opinnot Helsingissä. Miehellä ei ole vuosien reissaamisen jäljiltä huonekaluja, joten hankkimislistalla ovat ainakin sänky, astiasto ja työpöytä.
Maailmanmatkalta palaava Ekim Özdemir, 24, aloittaa syksyllä opinnot Helsingissä. Miehellä ei ole vuosien reissaamisen jäljiltä huonekaluja, joten hankkimislistalla ovat ainakin sänky, astiasto ja työpöytä.

 

Edulliselle vuokra-asumiselle on pääkaupunkiseudulla kova kysyntä. Sato Oyj esittelee Vantaan asuntomessuilla kerrostalokonseptia, jossa vuokra-asunnot ovat 15,5 neliöisiä. Tilan korkeus asunnoissa on 3,9 metria, joka mahdollistaa myös tilaan 6,3 neliöisen parven rakentamisen. Räätälöityjen sisustusratkaisujen sekä laadukkaiden viimeistelymateriaalien ansiostat asunnot vaikuttava todellista suuremmilta.

 

Vuokrakerrostalossa on myös toimivia ja viihtyisiä yhteistiloja asukkaille. Talon ylimmässä kerroksessa sijaitsevat sauna, oleskelutila ja terassi. Pohjakerroksessa löytyvät kahvilamaiset yhteiset tilat sekä pesula. Arkkitehti Mika Ukkosen luoman kerrostalon ulkonäkö on leikkisä ja mielenkiintoinen poiketen tavanomaisesta vuokrakerrostalosta. Esimerkkiasunnon sisustuksen sekä stailauksen on tehnyt Susanna Vento.

 

 

Tutkimusten mukaan pääkaupunkiseudulla 80% on yhden ja kahden hengen talouksia. Edulliselle ja laadukkaalle vuokra-asumiselle on suuri kysyntä. Epäilemätta hyvin suunniteltu kompakti vuokra-asunto ylittää tavanomaisen vuokralle annettavan kämpän, jossa vuokrasopimuksesta riippuen pitää joskus tyytyä myös vuokranantajan huonekaluihinkin. Sato studioasunnon vuokrahinta olisi noin 500 € kk. Sato Oyj kyselee messujen aikana vierailijoiden mielipidettä kyseisestä hyvähintaisesta vuokra-asuntokonseptista.

 

Mitä mieltä olet, olisiko sellaiseen tarvetta?