Valtaosa suomalaisista haluaisi asua omakotitalossa. Koti on suomalaisille yksi elämän peruspilareista. Ennen vanhaan kuului sanonta ”ettei se ole mies eikä mikään, joka ei perheelleen taloa rakenna”. Omasta talosta unelmoidaan ja haaveillaan edelleenkin, mutta toteutetaan talotehtaiden eri valmiusasteisilla talopaketeilla. Yhä harvempi haluaa osallistua itse rakentamisprojektiin.

Omakotitalot mitoitetaan perheen tarpeisiin, vanhoja ylimitoituksia ei nykyisin enää tehdä. Yleistrendi talojen neliökoossa on pienempää päin, keskikoko vaihtelee tällä hetkellä noin 120 m² - 150 m². Nykyisin kiinnitetään huomiota myös talojen ekologisuuteen ja asumisen terveysnäkökohtiin, joka on nostanut varsinkin hirsitalojen kysyntää. Myös talojen uusi värimaailma noudattaa sisustuksesta tuttuja tummia sävyjä.

Kannustalon Lato mustana
Kannustalon Lato mustana

Kannustalon Rauhala mustana
Kannustalon Rauhala mustana

Kannustalon Black Edition – mallisto sai alkunsa eräästä koti-illasta, jonne tuli mustiin pukeutunut pariskunta, joka kertoi haaveilevansa perinteisen näköisestä Rauhalasta – mustana.

Kannustalon Venla mustana
Kannustalon Venla mustana

– Kuultuamme useita samankaltaisia toiveita lyhyen ajan sisällä useilta muiltakin kodin ostajilta, päätimme kokeilla miltä kartanomainen Venla-talomme näyttäisi mustana, kertoo toimitusjohtaja Mika Uusimäki Kannustalolta. Julkaisimme vielä testimielessä talomallin kuvan sivuillamme ja koska palaute oli niin positiivista, päätimme tehdä täysin mustan talokokoelman.

Kannustalon Vihervaara mustana
Kannustalon Vihervaara mustana

Kannustalo valmistaa sekä moderneja että perinteisemmän näköisiä taloja.
– Yhä harvempi haluaa itse osallistua rakentamisprojektiin, mutta sisustusmateriaalien valintaan asiakkaat osallistuvat aktiivisesti sisustussuunnittelijoidemme kanssa, sanoo Uusimäki.

Herralan Fiksu – talot muuntuvat elämäntilanteen mukaan
Herralan Fiksu – talot muuntuvat elämäntilanteen mukaan

 

Herralan Fiksu – talot muuntuvat elämäntilanteen mukaan
Herralan Fiksu – talot muuntuvat elämäntilanteen mukaan

– Tällä hetkellä kiinnostus on melko yksinkertaisissa, moderneissa ja yksitasoisissa taloissa, joissa neliöt vastaavat perheen todellista tarvetta, sanoo markkinointipäällikkö Sanni Pietiäinen.

Fiksu – talon muunneltavuutta lisää talon yhteydessä oleva erillinen tila, joka muuntuu joko työhuoneeksi, nuoren tai isovanhemman yksiöksi.

Asunnon hankintaan vaikuttavat sekä taloudelliset että tunneseikat. Hirsitalot ovat olleet aina suomalaisten mieleen. Kuusamo Hirsitalojen Nuuna vastaa asiakkaiden toiveisiin ekologisuudesta.
– Asiakkaamme arvostavat asumisen toimivuuden lisäksi talonsa yksilöllisyyttä sekä pohjaratkaisun että ulkonäön suhteen, kertoo markkinointipäällikkö Harri Mäkelä.

Kivitalopuolella talotyypit ovat pienentyneet ja arkkitehtuuri selkeytynyt takavuosiin verrattuna. Kivitaloissa tyypillisintä ovat isot maisemaikkunat ja liukuovet.

Pienten tonttien vuoksi myös isoihin terasseihin satsataan tyypillisesti paljon.
– Meiltä saa kodin jopa täysin valmiina, jopa maatöineen ja projektijohtoineen, sanoo Basso-Kivitalojen markkinointipäällikkö Juuso Kallioranta. Suurin osa ostajistamme on kiinnostunut valmiista talosta.

Basso-Kivitaloja suunnitellaan ja valmistetaan myös pienempiä perheasuntoja, 100m²-120m², joiden kysyntä on tällä hetkellä voimakasta.

Basso-kivitalojen asiakkaiden käyttöön kuuluu sekä sisustus- että valaistussuunnittelu.

 

Lähteet:

www.kannustalo.fi www.herrala.fi www.kuusamohirsitalot.fi www.bassotalo.fi

 

 

 

Kaksin asuville riittää hyvin 60 tai 80 neliötä, kuten eläkkeellä oleville Carita ja Rolf Oksaselle Porvoossa.

Pariskunta on totutellut asumaan pikkutalossa nyt puoli vuotta. Carita Oksanen, 67, ja Rolf Oksanen, 75, muuttivat 120 neliön omakotitalosta 80-neliöiseen pikkutaloon Porvoon Alkrogiin. Ympärillä on riveissä parikymmentä 62 tai 80 neliön pikkutaloa samalla tontilla.

”On mukavaa, kun näkee leikkiviä lapsia ja naapureita pihalla”, sanoo päiväkodissa työskennellyt Carita Oksanen.

Vaikka talot on sijoiteltu tiivisti, oma rauha on taattu.

Naapuritalo on vain muutaman metrin päässä, mutta siinä ei ole yhtään ikkunaa Oksasten suuntaan.

Heidän talonsa toisessa päädyssäkään ei ole ikkunoita.

”Nautimme, kun katselemme olohuoneesta puistoon. Sen laitaan lapset saavat tänä kesänä Angry Birds -leikkikentän”, Carita Oksanen iloitsee.

Rolf ja Carita Oksanen viihtyvät uudessa pikkutalossaan, samoin Cattis-kissa.
Rolf ja Carita Oksanen viihtyvät uudessa pikkutalossaan, samoin Cattis-kissa.

Vielä viime kesänä Oksaset asuivat isossa omakotitalossa. Tontti oli peräti hehtaarin kokoinen, ja siellä sijaitsi myös toinen, 50 neliön alatalo. Sen he rakensivat ensin poikiensa askarteluhuoneeksi, mutta muuttivat sen myöhemmin asunnoksi.

Uudessa talossa makuuhuoneita on kaksi: toinen Oksasille ja toinen lapsenlapsille.

Olotuvan yhdellä seinällä on saarekekeittiö liikuteltavine pöytätasoineen.

Carita Oksasen mielestä keittiö toimii paremmin kuin vanhassa talossa, jossa hän leipoi ruokapöydän päällä.

Sauna, yhdistetty suihkuhuone ja wc-tila vaikuttaa pariskunnan mielestä hieman huonosti suunnitellulta ja ahtaalta. Suihkuun ei pääsisi pyörätuolissa.

Pyykkikone ja siivoustarvikkeet ovat eteisen liukuvien peiliovien takana. Alun perin talon rakentaja Sisco Tec ei ollut varustanut kaappeja ovilla.

”Kun tuli sisään, ensimmäiseksi näki avoimen siivouskomeron. Monet valittivat, ja saimme liukuovet,” Carita Oksanen muistelee.

Eteisestä aukeaa ovi pikkuvarastoon, josta käsitöistä pitävä rouva aikoo tehdä itselleen ompeluhuoneen.

Pikkutaloon pari hakeutui, koska hehtaarin tontilla oli liikaa ruohonleikkausta ja kahdessa talossa liian paljon siivottavia neliöitä.

”Vaikka molempien terveys vähän reistailee, kerrostalokaan ei vielä tuntunut sopivalta vaihtoehdolta”, Carita Oksanen kertoo.

Päätös oli helppo, koska heidän poikansa Sebastian Oksanen osti vanhan kodin. Pariskunta on iloinen, että heidän rakentamansa talo jäi suvulle, ja sinne pääsee vielä käymään.

Pyykkikone on sijoitettu eteiseen liukuovien taakse.
Pyykkikone on sijoitettu eteiseen liukuovien taakse.

Pikkutalot ovat kiinnostaneet mukaan erityisesti kuusikymppisiä pariskuntia, mutta myös lapsiperheitä, kertoo Sisco Tecin toimitusjohtaja Lauri Halminen.

”Monet toivovat asumiselta helppoutta. Työtä on mökillä, ja golfkentällekin pitäisi ehtiä. Ympärille halutaan myös ihmisiä”, Halminen luettelee pikkutalojen suosion syitä.

Sipoon pikkutalojen neliöhinta noin 3 000 euroa. Seuraava samantyyppinen pikkutalojen rykelmä on tulossa Sipoon Söderkullaan.

Alle sadan neliön talojen kova kysyntä on tullut yllätyksenä talotehtaille siitäkin huolimatta, että moni suomalainen asuu yksin tai kaksin. Yksin eläviäkin on jo miljoona.

Poikkeuksellisen kauan kestänyt taantuma saanut omakotitalosta haaveilevat varovaisiksi, eikä isoja lainoja haluta ottaa.

Tämä näkyy myyntitilastoissa: vuonna 2006 rakennettiin 16 000 perinteistä omakotitaloa, viime vuonna enää 6 000. Niistä 70–80 prosenttia ostettiin muuttovalmiina.

”Silti omakotitalo on halutuin asumismuoto, ja monelle tuntuu riittävän nyt 70–80 neliötä, vähemmänkin. Koska lämmitettäviä neliöitä on kohtuumäärä, asumiskustannuksetkaan eivät nouse korkeiksi,” kertoo Kastelli-talojen toimitusjohtaja Jukka Vaaramo.

Sama tuntuma on Jukka-talojen toimitusjohtaja Mikko Tahkolalla.

”Viime vuonna pikkutaloista tuli kyselyjä entistä enemmän, ja trendi näyttäisi voimistuvan.”

Jukka-talot esittelee 32 neliön minitalon Seinäjoen asuntomessuilla.

Jokaisessa Alkrogin pikkutaloissa on katolla aurinkopaneelit
Jokaisessa Alkrogin pikkutaloissa on katolla aurinkopaneelit

Myös pienten tonttien kysyntä on uusi ilmiö kaavoituksesta vastaaville kunnille. ”Trendiä ei ole voinut ennakoida. Asemakaavat on tehty silloin, kun oli tapana rakentaa suuria omakotitaloja isoille tonteille”, kertoo Porvoon kaupungin rakennustarkastaja Jaakko Niemi.

Ongelmaa yritetään ratkoa täydennysrakentamisella pääkaupunkiseudun kaupungeissa. Vantaan rakennusvalvontavirasto selvitti kymmenellä vanhalla omakotitontilla Vapaalassa, montako uutta rakennuspaikkaa voisi löytyä. ”Peräti 19 uutta paikkaa löytyi!” kertoo virastopäällikkö Pekka Virkamäki.

Virkamiehet kehittelivät erilaisia malleja, miten isoille tonteille voitaisiin lisärakentaa yksi tai kaksi pikkutaloa. Suunnitelmat skannataan 3d-virtuaalimalliksi kaupungin maastokartalle vuodenvaihteeseen mennessä.

”Sitten kaikki, myös naapurit pääsevät katsomaan 3d-laseilla, miltä uusi rakennus näyttäisi tontilla ja miten se näkyisi lähitaloista”, Virkamäki kertoo.

Vantaa haluaa edistää urbaania pientaloasumista antamalla hieman lisää rakennusoikeutta rakennustarkastuksen yhteydessä. Jos neliötä ollaan vailla enemmän, tehdään poikkeamispäätöksiä.

Virkamäki arvioi, että tulevaisuudessa löytyy tuhansia, ellei jopa kymmenentuhatta uutta rakennuspaikkaa. Ensi vuoden tavoitteena on sata uutta rakennuspaikkaa jo tiedossa olevien kolmen sadan lisäksi.

Myös Espoo tutkii, miten 1970- ja 1980-luvuilla kaavoitetuille omakotitonteille on mahdollista rakentaa lisää. ”Pelkästään Friisilässä ja Nöykkiössä lähellä Finnoon metroasemaa on noin 400 tonttia, joissa on yli 100 neliötä käyttämätöntä rakennusoikeutta asemakaavoissa,”, arvioi arkkitehti Matti Liukkonen yleiskaavayksiköstä.

Muualta kaupungista löytyy yli 5 000 tonttia, joihin voisi rakentaa lisää. Liukkonen korostaa, että tiivistämisestä keskustellaan asukkaiden kanssa. ”Se perustuu vapaaehtoisuuteen.”

Helsingin omakotialueista on tonttien rakennusoikeudesta käyttämättä jopa viidennes. ”Kun perikunta saa kiinteistön, kannattaa tutkia, voiko tontin lohkoa kahtia ja voiko poikkeamispäätöksellä saada lisää rakennusoikeutta”, neuvoo toimistopäällikkö Tuomas Eskola kaupunkisuunnitteluvirastosta.

Porvoon Alkrogin alueellakin pikkutontit olivat loppuneet, kun Sisco Tec alkoi suunnitella pieniä omakotitaloja. Kaupunki ohjasi yhtiön rakentamaan asuntoyhtiön alun perin kaksikerroksisille asuinrakennuksille tarkoitetulle tontille.

”Onneksemme pääsimme lähemmäksi keskustaan. Matkaa on vain runsas kolme kilometriä. Kauppa, apteekki ja muut palvelut ovat vielä lähempänä, kävelymatkan päässä”, Carita Oksanen iloitsee.

 

Myynnissä olevia taloja Porvoossa Oikotie Asunnoissa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Isojen talovalmistajien muuttovalmiin paketin saa 89 000–160 000 eurolla

Jukkatalon E67-mallissa on yksi makuuhuone. Kuva: Jukkatalo
Jukkatalon E67-mallissa on yksi makuuhuone. Kuva: Jukkatalo

Jukkatalon E67-10

Koko: Rakennusala 67 m2, kerrosala 79 m2

Ulkonäkö: Kolme vaihtoehtoa: yksi muistuttaa kutistettua rintamiestaloa, toinen tasakattoista noppaa, kolmas vinokattoinen vaikuttaa parhaimmalta.

Hyvää:

Vaatehuoneesta voi tehdä vessan.

Huonoa:

Putkimainen eteinen vie tilaa.

Ulkoterassi toisi lisää avaruutta.

Muuttovalmis talopaketti: 120 000 euroa

Kastellin Cubic on ulkonäöltään moderni. Kuva: Kastelli-talot
Kastellin Cubic on ulkonäöltään moderni. Kuva: Kastelli-talot

Kastelli-talojen Cubic 

Koko: Rakennusala 49 m2, kerrosala 61 m2.

Kaksi huonetta, kylpyhuone sekä tekninen tila, joka toimii myös varastona.

Ulkonäkö: Moderni.

Hyvää:

Sisälle tullaan tyylikkään, suojaisan katoksen kautta.

Huoneet tavallista korkeampia.

Olokeittiön isot ikkunat tuovat valoa.

Asunto laajenee isolle terassille.

Muuttovalmis talopaketti: 120 000 euroa

Vinokatto tekee Kaarnasta kömpelön näköisen. Kuva: Jetta-talot
Vinokatto tekee Kaarnasta kömpelön näköisen. Kuva: Jetta-talot

Jetta-Talon Kaarna 58 

Koko: Rakennusala 58 m2

Ulkonäkö: Vinokatto tekee rakennuksesta hieman kömpelön näköisen.

Hyvää:

Sisälle tullaan suoraan tilavan oloiseen tupakeittiöön, josta suuret ikkunat avautuvat kahteen suuntaan. Makuuhuoneessa liukuovi.

Kahdeksan neliön työhuone on kätevä.

Muuttovalmis talopaketti: 130 000–160 000 euroa riippuen rakennuspaikasta ja paikkakunnasta

Lato on yksinkertaisen tyylikäs pikkutalo. Kuva:Kannustalo
Lato on yksinkertaisen tyylikäs pikkutalo. Kuva:Kannustalo

Kannustalon Lato 

Koko: 57,2 m2, rakennusala 70,5 m2. Kaksi huonetta, keittiö, kylpyhuone, ei saunaa, varaston voi muuttaa löylyhuoneeksi.

Ulkonäkö: Yksinkertaisen tyylikäs, hyvät mittasuhteet.

Hyvää:

Selkeä pohjaratkaisu.

Olohuoneen jatkona koko talon pituinen terassi

Muuttovalmis talopaketti: 141 180 euroa

Lotta muistuttaa mummonmökkiä. Kuva: Teijo-talot
Lotta muistuttaa mummonmökkiä. Kuva: Teijo-talot

Teijo-Talojen Lotta 

Koko: 48 m2. Tupakeittiö, makuuhuone, jonka yhteydessä kolmen neliön vaatehuone ja kylpyhuone

Ulkonäkö: Muistuttaa mummonmökkiä.

Hyvää:

Tupakeittiöstä avautuu näkymiä kolmeen suuntaan.

Huonoa:

Ulkoa tullaan suoraan sisätiloihin, talvella lämpöä menee hukkaan.

Sisätilat eivät jatku terassilla.

Muuttovalmis talopaketti: 89 000 euroa

Saimaan rannalla metsän suojassa piilee upea puurakennus – Villa Riviera. Kyseessä on lappeenrantalaisen avioparin Pirjo sekä Ilpo Karhun kesäkoti jonka projekti lähti liikkeelle siitä, kun kansainvälisessä yritystoiminnassa mukana ollut Pirjo oli äsken myynyt yrityksensä ja pari pohdiskeli, mihin rahat sijoittaa. Perhetuttu suositteli pariskuntaa tutustumaan arkkitehti Olavi Koposen töihin. Karhut pitivät näkemästään ja pian arkkitehtiin otettiin talon tilaamisen merkeissä yhteyttä.

Olavi Koponen, joka on jo pari viimeistä vuotta asunut kaakkois-Alpeilla Grenoblen kaupungissa, on kansainvälisesti tunnettu erikoisista puurakenteisista omakotitaloistaan. Osittain jo Alpeilla asuessaan Koponen suunnitteli Karhujen kesäkodin, jota arkkitehti itse pitää yhdeksi parhaimmista piirtämistään taloista.

Villa Riviera kuten monet Koposen piirtämät puutalot valmistui käsityönä, joka edellyttää taitavaa rakentajaa. Arkkitehdin vakiorakentaja Risto Karjalainen vapautui juuri sopivaksi ajaksi edellisestä kohteesta aloittaakseen Villa Rivieran rakentamisen.

Pirjo ja Ilpo olivat arkkitehdin kanssa heti alussa samaa mieltä siitä, että rakennuksessa pitäisi olla paljon lasia – tontti kun on niin luonnonkaunis. Koposen näkemyksen mukaisesti pitäisi talossa viipyminen olla kuin vehreän puun alla istuminen – mihin tahansa suuntaan katsoessaan näkee kaunista maastoa. Villa Rivieran materiaalit ovat puu, kivi ja lasi. Tila kulkee rakennuksessa vapaasti – seiniä on vähän ja näkymät huoneesta toiseen mahdollisimman avonaisia. Lämmitettävää tilaa on kesähuvilassa 170 m2 jonka lisäksi 250 m2 terassitilaa.

Kaksikerroksinen rakennus jakautuu kahdeksi osaksi joita puolittaa puinen talosta alas järven rantaan kulkeva kulkuväylä. Villa Rivieran eri sivuista löytyy sekä avonaisia että katettuja terasseja. Terassien sekä päärakennuksen väliin jää kolme puutarhaa, jotka eivät edellytä sen kummempaa huoltoa vaan kasvit kasvavat siellä itsenäisesti kuten vapaassa luonnoss

 

Elokuu lämpimine tähtikirkkaine öineen on vuoden mystisintä aikaa. Viihtyisä ulkopaviljonki on sopiva paikka niistä nauttimiseen.

Virolaisessa Katus -nimisessä arkkitehtuuriportaalissa on saatavilla hyvännäköinen ulkorakennus, joka muuntautuu ulkokeittiöksi, luku- , työ- tai aputilaksi ja joka sopii sekä maaseutu- että kaupunkiympäristöön.

 

Lautakasasta inspiraationsa saaneen rakennuksen suunnittelija on Tarmo Piirmets. 

 

Pavilionin seinän lautarakenne muodostaa rakennuksen seiniin ornamenttimotiivin. 

 

Ornamentti tekee rakennuksesta ilmavan ja läpinäkyvän mahdollistaen näin vuorovaikutuksen ympäristön kanssa. 

 

Pavilionin käyttäjä aistii rakennuksessa luonnonäänet, tuoksut, lämpötilan ja valon kulun kaikilla aisteillaan. 

 

Neliön muotoisen Pavilionin materiaali on käsittelemätön paikallinen kuusilauta. 

 

Pavilionin rakentamiseen tarvitaan minimaalinen määrä eripituisia lautoja ja sen voi pystyttää myös amatööri. 

 

Rakennuksen nettopinta-ala on 11,6 m2 ja sen myyntihinta selviää Katus-portaalista – omaperäisestä rakennusten tavaratalosta, josta löytyy myös muita kivoja taloja. 

 

Kuvat: www.virgeviertek.com