Isojen talovalmistajien muuttovalmiin paketin saa 89 000–160 000 eurolla

Jukkatalon E67-mallissa on yksi makuuhuone. Kuva: Jukkatalo
Jukkatalon E67-mallissa on yksi makuuhuone. Kuva: Jukkatalo

Jukkatalon E67-10

Koko: Rakennusala 67 m2, kerrosala 79 m2

Ulkonäkö: Kolme vaihtoehtoa: yksi muistuttaa kutistettua rintamiestaloa, toinen tasakattoista noppaa, kolmas vinokattoinen vaikuttaa parhaimmalta.

Hyvää:

Vaatehuoneesta voi tehdä vessan.

Huonoa:

Putkimainen eteinen vie tilaa.

Ulkoterassi toisi lisää avaruutta.

Muuttovalmis talopaketti: 120 000 euroa

Kastellin Cubic on ulkonäöltään moderni. Kuva: Kastelli-talot
Kastellin Cubic on ulkonäöltään moderni. Kuva: Kastelli-talot

Kastelli-talojen Cubic 

Koko: Rakennusala 49 m2, kerrosala 61 m2.

Kaksi huonetta, kylpyhuone sekä tekninen tila, joka toimii myös varastona.

Ulkonäkö: Moderni.

Hyvää:

Sisälle tullaan tyylikkään, suojaisan katoksen kautta.

Huoneet tavallista korkeampia.

Olokeittiön isot ikkunat tuovat valoa.

Asunto laajenee isolle terassille.

Muuttovalmis talopaketti: 120 000 euroa

Vinokatto tekee Kaarnasta kömpelön näköisen. Kuva: Jetta-talot
Vinokatto tekee Kaarnasta kömpelön näköisen. Kuva: Jetta-talot

Jetta-Talon Kaarna 58 

Koko: Rakennusala 58 m2

Ulkonäkö: Vinokatto tekee rakennuksesta hieman kömpelön näköisen.

Hyvää:

Sisälle tullaan suoraan tilavan oloiseen tupakeittiöön, josta suuret ikkunat avautuvat kahteen suuntaan. Makuuhuoneessa liukuovi.

Kahdeksan neliön työhuone on kätevä.

Muuttovalmis talopaketti: 130 000–160 000 euroa riippuen rakennuspaikasta ja paikkakunnasta

Lato on yksinkertaisen tyylikäs pikkutalo. Kuva:Kannustalo
Lato on yksinkertaisen tyylikäs pikkutalo. Kuva:Kannustalo

Kannustalon Lato 

Koko: 57,2 m2, rakennusala 70,5 m2. Kaksi huonetta, keittiö, kylpyhuone, ei saunaa, varaston voi muuttaa löylyhuoneeksi.

Ulkonäkö: Yksinkertaisen tyylikäs, hyvät mittasuhteet.

Hyvää:

Selkeä pohjaratkaisu.

Olohuoneen jatkona koko talon pituinen terassi

Muuttovalmis talopaketti: 141 180 euroa

Lotta muistuttaa mummonmökkiä. Kuva: Teijo-talot
Lotta muistuttaa mummonmökkiä. Kuva: Teijo-talot

Teijo-Talojen Lotta 

Koko: 48 m2. Tupakeittiö, makuuhuone, jonka yhteydessä kolmen neliön vaatehuone ja kylpyhuone

Ulkonäkö: Muistuttaa mummonmökkiä.

Hyvää:

Tupakeittiöstä avautuu näkymiä kolmeen suuntaan.

Huonoa:

Ulkoa tullaan suoraan sisätiloihin, talvella lämpöä menee hukkaan.

Sisätilat eivät jatku terassilla.

Muuttovalmis talopaketti: 89 000 euroa

Maria ja Jaakko Nuottokari eivät löytäneet perheelle sopivaa kerrostalokotia, ja siksi heistä tuli ryhmärakennuttajia

Vielä juhannuksena tontilla kasvoi puita. Nyt Etelä-Haagan Isonnevantielle on kohonnut kolmikerroksisen pienkerrostalon runko. Työmiehet valuttavat betonia seinärakenteisiin. Pihassa seisovat Maria, 34, ja Jaakko Nuottokari 35, lapsineen. He ovat yksi kuudesta taloon muuttavasta lapsiperheestä.

Nuottokarit etsivät pitkään Etelä-Haagasta isompaa kerrostaloasuntoa, mutta sellaista ei löytynyt. Perheasunnoista on suuri pula.

Nuottokarit eivät halunneet maksaa vanhojen talojen putkiremonteista tai muusta kunnostamisesta. He halusivat myös asunnon, jossa on isot pesutilat. Siksi he päättivät itse rakennuttaa itselleen kerros­taloasunnon. Ryhmärakennuttamalla toteutettava talo valmistuu ensi toukokuussa.

Yhä useampi suomalainen ryhmärakennuttaa. Asuntorakentamisen termi tarkoittaa, että ryhmä ihmisiä perustaa oman asunto-osakeyhtiön ja rakennuttaa itse itselleen talon, ilman gryn­deriä.

Ryhmärakennuttamisella voi parhaimmillaan saada asunnon keskeiseltä paikalta omakustannehintaan. Ryhmärakennuttaja säästää myös siinä, että varainsiirtoveroa ei tarvitse maksaa. Moniin vetoaa myös rakennustavan yhteisöllisyys.

Ryhmärakennuttaminen on silti vielä melko harvinainen tapa hankkia oma koti. Se vaatii paljon enemmän aikaa, vaivaa ja joustavampaa budjettia kuin tavallinen asuntokauppa tai talon rakentaminen itse.

Se on riskialttiimpaa kuin tavallinen asuntokauppa, sillä siinä ei ole perinteisessä mielessä myyjää ja ostajaa.

Kun ostaa uuden asunnon vapailta markkinoilta ja asunnosta paljastuu jokin vika, voi ostaja vedota myyjän vastuuseen ja takuuseen. Ryhmärakennuttaja ei voi esittää muille tällaisia vaatimuksia. Hän on yhdessä ryhmänsä kanssa vastuussa kaikesta taloon liittyvästä.

Nuottokarien ja heidän naapuriensa taloprojekti on edennyt ilman isoja ongelmia, vaikka ulkopuolista rakennuttajakonsulttia ei ole. Konsultin käyttö on suositeltavaa muttei pakollista.

”Emme kokeneet tarvitsevamme konsulttia mihinkään. Hankkeen aloitti kokenut rakennusarkkitehti. Hän keksi tontin ja avasi keskustelun kaupungin kanssa. Minä taas vedän työssäni paljon projekteja”, kertoo Jaakko Nuottokari.

Hän on taloyhtiön eli Asunto Oy Isonnevantien Kotikutosen puheenjohtaja. Talon tulevissa asukkaissa on myös talousammattilaisia.

Nuottokarit kuulivat suunnitelmasta puolitoista vuotta sitten, kun alueellisessa Facebook-ryhmässä huhuiltiin taloon asukkaita.

Sitä edelsi kuitenkin vuosien hiljainen työ. Hankkeen suunnittelu alkoi jo ennen kuin tonttia edes oli kaavoitettu asumiseen.

Poikkeuksellisen talosta tekee ryhmärakennuttamisen lisäksi myös se, että se on rakennettu kaupungilta vuokratulle hintasäädellylle hitas-tontille. Kaupunki edellyttikin, että rakennuttajat palkkaavat ulkopuolisen valvojan. Muuten tonttia ei olisi herunut.

”Vaikein vaihe oli noin vuosi sitten, kun meillä oli jo tontti, mutta emme meinanneet löytää talolle rakentajaa emmekä saaneet pankista lainaa”, Nuottokari kertoo.

Isot rakennusliikkeet eivät olleet kiinnostuneita. Pankit taas pelkäsivät rakennustavan riskejä, Nuottokari sanoo.

Kerrostalossa asukkaat maksavat myös yhteisistä tiloista. Niitä ei voi jättää kesken, jos yhden asukkaan rahat loppuvat.

Lopulta rahoitus järjestyi rakennusyrityksen kautta niin, että asukkaat maksavat kymmenen prosenttia asunnon hinnasta heti, loput sitten, kun talo on valmis. Pankki myöntää lainan, ja vakuutena on valmis talo.

”Osa naapureista myi vanhan asuntonsa ennen rakennusvaiheen alkua, me laitoimme vanhan asuntomme juuri myyntiin”, Nuottokari sanoo.

Nuottokarit kuulivat suunnitelmasta puolitoista vuotta sitten, kun alueellisessa Facebook-ryhmässä huhuiltiin taloon asukkaita.
Nuottokarit kuulivat suunnitelmasta puolitoista vuotta sitten, kun alueellisessa Facebook-ryhmässä huhuiltiin taloon asukkaita.

Ryhmärakennuttaa voi kolmella tavalla.

Ennen kuin lähtee mukaan mihinkään hankkeeseen pitää selvittää, kuka projektin on aloittanut ja kuka sitä johtaa.

Tämä on tärkeää, koska se vaikuttaa suoraan rakennuttajan, siis yksittäisen asukkaan tai perheen, vaikutusmahdollisuuksiin ja siihen, millaista valmiissa talossa lopulta on asua.

Ystäväjoukon projekti

Rakennuttamisprojektin voi aloittaa vaikka ystäväjoukko. Esimerkiksi kuusi vanhaa kaverusta hankkii yhdessä tontin.

He palkkaavat projektille johtajan eli konsultin. Konsultti kilpailuttaa arkkitehdin ja muut suunnittelijat, kuten sähköt ja lvi-suunnittelun, neuvottelee ja tekee asianmukaiset sopimukset.

Hän hankkii urakkatarjoukset, työmaavalvonnan ja järjestää luvat, valvoo aikataulua ja hoitaa yhteydet rakennuttajien ja urakoitsijoiden välillä. Konsultti valvoo asiakkaiden etua.

Konsulttiyrityksen hanke

Rakennuttamishankkeita perustavat yksityisten lisäksi myös konsulttiyritykset.

Ryhmärakennuttajakonsultti hankkii tontin, suunnittelijat ja tekee alustavat suunnitelmat. Niiden perusteella projektia markkinoidaan potentiaalisille ryhmärakennuttajille eli tuleville asukkaille.

Konsultti siis etsii asukkaat tulevaan taloon. Asukkaat voivat useimmiten vaikuttaa esimerkiksi asunnon pohjaan.

Rakennusliike aloittaa

Myös rakennusliike voi aloittaa ryhmärakennuttamisen.

Silloin rakennuttajakonsultti on samaan aikaan myös urakoitsija, jolloin hän ei välttämättä esimerkiksi kilpailuta pääurakkaa asukkaiden eduksi samaan tapaan kuin silloin, kun rakennuttamista hoitaa vaikkapa ystäväjoukon palkkaama konsultti.

Etelä-Haagaan nousevan talon ovat suunnitelleet Nuottokarit naapureineen valokatkaisijoiden paikoista alkaen. Sinne tulee lapsiperheiden arkea helpottavia asioita. Katutasoon tulee yhteinen kuraeteinen sekä kuivauskaapit, ja sieltä pääsee hissillä suoraan omaan kotiin.

Nuottokarien lapset Miio, 1, Nooa, 4 ja Ainu, 5, saavat kerralla 12 uutta leikkikaveria muiden perheiden lapsista.

Erityisen halpa talosta ei tule. Neliöhinta on 4 700 euroa, mikä vastaa lähes täysin uusien osakeasuntojen keskimääräistä neliöhintaa pääkaupunkiseudulla. Taloon tulee neljän ja viiden huoneen asuntoja, joiden koko on 92–102 neliötä.

Hankkeella on urakkahinta ja Nuottokareilla henkilökohtainen yläraja, jonka yli ei oman kodin materiaalivalinnoissa mennä.

Kolmen pienen lapsen perhe elää kiireisiä ruuhkavuosia, mutta tarve isommalle asunnolle on nyt. Siksi projektiin kannatti lähteä.

”Ryhmärakennuttaminen vaatii luovaa hulluutta ja epävarmuuden sietokykyä. Osa kavereistamme on pitänyt meitä vähän hulluina, osa itsekin innostunut”, Maria Nuottokari sanoo.

Kaikkien asukkaiden pitää haluta, että talo valmistuu.

”Pikkuasioihin ei saa takertua, ja kompromisseihin pitää olla valmis. Sisäiset ristiriidat olisivat tuhoisia talolle.”

Kun Nuottokarit lähtivät mukaan projektiin, ei esimerkiksi vielä ollut tiedossa, milloin talo valmistuisi.

”Pitää olla kykyä ottaa riskejä. Tässä otetaan vähän riskiä ja saadaankin vähän enemmän”, Jaakko Nuottokari sanoo.

Nuottokarit tutustuivat jo suunnittelu- ja rakennusvaiheessa muihin asukkaisiin.

”Kokoustamme talon isien kanssa joka sunnuntai kello kuusi. Meillä on Facebook- ja Whatsapp-ryhmät, ja lapset ovat käyneet jo leikkitreffeillä. On vaikea kuvitella, että naapureiden kanssa syntyisi enää riitoja.” Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

1. Selvitä taustat huolellisesti

Ennen kuin lähtee mukaan hankkeeseen on syytä tarkistaa, että sitä vetävät ammattitaitoiset ihmiset, oli projektin aloittaja sitten ystäväjoukko, konsulttiyritys tai rakennusliike. Pitää selvittää kustannusarviot ja rakentamisen aikataulu.

Kannattaa varmistaa, että sopimukset ovat hyvät ja riittävän yksityiskohtaiset myös tilanteisiin, joissa jotain menee pieleen.

Jos rakennetaan kerrostaloa, saattaa budjetti olla jopa kymmeniä miljoonia euroja. Rakennuttajat vastaavat siitä yhdessä. Siksi myös asukkaiden keskinäisten sopimusten pitää olla selvät.

Jokaisen rakennuttajan rahatilanne pitää varmistaa, ettei yhden perhekunnan budjetin pettäminen kaadu muiden niskaan. 

2. Varaudu ottamaan ja kestämään riskejä

Kannattaa miettiä, kuinka paljon riskejä on valmis ottamaan ja miten paljon vastuuta kantamaan. Asunnon lopullinen hinta paljastuu täysin vasta kun ihan viimeiset naulat lyödään seinään. Budjetin epävarmuutta pitää sietää, sekä henkisesti että lompakossa.

Ongelmia voivat aiheuttaa epäpätevät konsultit tai urakoitsijat. Rakentamisen pitkittyessä hinnat voivat nousta ja kustannusarvio muuttua olennaisesti. Jos ihmiset eivät osaa kokoustaa ja neuvotella, voi koko projekti ajautua umpikujaan. 

3. Palkkaa pätevä konsultti

Ryhmärakennuttamisessa talon tulevien asukkaiden eli rakennuttajien asioita koordinoi ryhmärakennuttajakonsultti. Konsultin palkkaaminen ei ole lain mukaan pakollista, mutta käytännössä se on kuitenkin aina välttämätöntä.

Ryhmärakennuttaminen on paljon monimutkaisempi tapa rakentaa kuin se, kun yksi ihminen rakennuttaa tai rakentaa taloa itselleen. Hanke voi olla liian työläs vedettäväksi läpi muiden töiden ohella.

4. Pohdi, sopiiko tapa luonteellesi ja elämäntilanteeseesi

Ryhmärakennuttaminen ei ole helppoa ja nopeaa. Se sopii valppaille kansalaisille jotka jaksavat perehtyä. Kokouksista ja yhteistyöstä täytyy pitää. Jos elää elämänsä ruuhkavuosia, kannattaa miettiä tarkkaan sitoutuuko työlääseen projektiin.

5. Miten projektin voi rahoittaa?

Ryhmärakennuttamisen hankkeisiin on vaikea saada rahoitusta pankeista. Ilmiö on uusi, eikä rakennuttamishankkeen takana ole yritystä, jolla olisi vakuudet isolle lainalle. Siksi osakkaiden pitää varautua maksamaan rakennusaikaisia kuluja omasta pussistaan.

Monissa hankkeissa ihmiset ovat joutuneet rahoittamaan rakennuskuluja säästöillä tai muilla sijoituksilla. Pankit eivät tavallisesti ole hyväksyneet tulevan talon asunto-osakkeita lainan vakuudeksi. Yhtiölainoja ryhmärakennuttamishankkeille on myönnetty vain vähän.

6. Miksi kannattaa ryhmärakennuttaa?

Ryhmärakennuttamisella voi parhaimmillaan säästää, kun välikädet eli urakoitsijan ja rakennuttajan osuus budjetista jää pois. Ryhmärakennuttamisella voi päästä asumaan omistusasuntoon keskeiselle paikalle edullisemmin kuin ostamalla asunnon vapailta markkinoilta.

Asunnon ryhmittelyyn voi vaikuttaa paljon enemmän kuin tavallisissa uusien asuntojen kaupoissa, jolloin ostaja ei tavallisesti koskaan pääse samaan pöytään arkkitehdin kanssa.

Asukkaat voivat yhdessä päättää, miten he haluavat asua, ja suunnitella talon sen mukaan. Yhteisöllisyys ei kuitenkaan tule automaattisesti. Jos asukkaat taloon hankkii konsultti, ei porukka välttämättä ryhmäydy.

Lähde: Ryhmärakennuttajat ry:n puheenjohtaja ja Ryhmärakennuttajan opas -kirjan kirjoittaja, konsultti ja Malta-talon asukasyhdistyksen puheenjohtaja Salla Korpela

Etelä-Haagan Isonnevantielle rakennetaan ryhmärakennuttamisella kerrostaloa kuudelle perheelle.
Etelä-Haagan Isonnevantielle rakennetaan ryhmärakennuttamisella kerrostaloa kuudelle perheelle.

Uusi laki voi vaikeuttaa konsultin löytämistä

Laki ryhmärakennuttamisesta astui voimaan syyskuussa 2015. Se jakaa mielipiteitä.

Lainsäädäntö lisäsi hankkeissa käytettävän ryhmärakennuttajakonsultin vastuuta. Sitä konsultilla on ryhmärakennuttamisessa enemmän kuin tavallisissa rakennushankkeissa. Ryhmärakennuttajakonsultin on todistettava pätevyytensä, ja hänellä pitää olla vastuuvakuutus.

Konsultin vastuun kasvaminen on johtanut siihen, että etenkin rivitalojen ja muiden pienten ryhmärakennuttamis­projektien toteuttaminen on vaikeutunut. Rakennuttajakonsulttia voi olla vaikea löytää. Konsultin mukanaolo voi olla edellytys esimerkiksi tontin saamiselle.

Konsulttiyritys Conectin toimitusjohtaja Jukka Lauri pitää lakia täysin epäonnistuneena. ”Konsultin vastuut ovat kasvaneet kestämättömiksi. Olemme toteuttaneet vuosien saatossa lukuisia ryhmärakennuttamiskohteita, mutta emme tee niitä enää”, kertoo Lauri.

”Konsultin vakuutus, jos sellaista edes olisi saatavilla, on kallis ja itse palkkio työstä jää pieneksi.”

Pankkien asukkailta vaatima omarahoitusosuus voi Laurin mukaan olla jopa 40 prosenttia. Se johtaa helposti siihen, että ryhmärakennuttamisesta tulee vain varakkaiden asunnon ostajien keino hankkia asunto.

Lain tarkoitus oli parantaa ryhmärakennuttajien oikeudellista asemaa sekä muun muassa helpottaa rahoituksen löytämistä. Uusi laki koskee hankkeita, joissa asuntoja valmistuu enemmän kuin kolme. Laki määritti, mistä asioista ja miten ryhmärakennuttamishankeen alkaessa pitää sopia.

Se rajoittaa muun muassa sitä, kuinka paljon rakennuttamisessa mukana olevilta ihmisiltä voi kerätä rahaa ennen varsinaista rakentamista. Laki määrää rakennuttajia tekemään tarkat sopimukset myös ongelmatilanteita varten. Laissa säädetään myös, miten ryhmärakennushankkeita pitää markkinoida.

Vakuutusyhtiöille rakennustapa on uusi, eikä heillä välttämättä edes ole sopivaa vakuutusta tarjolla. Isompia rakennusliikkeitä, joille vastuukysymys ei ole ongelma, eivät pienet hankkeet välttämättä kiinnosta.

Myös urakoitsijoiden vastuut ovat tavallista pidemmät, mikä voi vähentää niiden kiinnostusta. Joissain tapauksissa uusi laki on helpottanut rahoituksen saamista.

”Ilman lakia yhtiölainan saaminen tuskin olisi vielä onnistunut”, sanoo Juha Sarakorpi Saracosta. Saraco on ryhmärakennuttamishankkeita vetävä konsultti­yritys. Se toimii parhaillaan rakennuttajakonsulttina hankkeissa Jätkäsaaressa ja Kalasatamassa.

”Laki nostaa konsulttien kynnystä lähteä liian kevyin eväin hankkeita käynnistämään. Laki on selvästi lisännyt myös kaupungeilta saatavia tonttivarauksia”, Sarakorpi sanoo. Hän edusti Ryhmärakennuttajat ry:tä lakia valmistelleessa työryhmässä.

Maria Nuottokari ja lapset Miio, 1, Ainu, 5 (vas.) ja Nooa, 4 katselevat perheen tulevaa kotia Etelä-Haagan Isonnevantiellä. Ryhmärakennuttamisella tehty talo valmistuu keväällä.
Maria Nuottokari ja lapset Miio, 1, Ainu, 5 (vas.) ja Nooa, 4 katselevat perheen tulevaa kotia Etelä-Haagan Isonnevantiellä. Ryhmärakennuttamisella tehty talo valmistuu keväällä.

Helsinki tukee ryhmärakennuttamista

Helsingin kaupunki on viime vuosina pyrkinyt edistämään ryhmärakennuttamista. Vuosina 2013–2015 kaupunki varasi 36 tonttia erityisesti ryhmärakennuttamiseen.

Kaupunki järjesti viime vuonna erillisen tonttihaun ryhmärakennuttamiseen varatuista tonteista.

Tontteja oli tarjolla 16 hankkeelle. Tontti (tai tonttiryhmät) varattiin lopulta 12 eri ryhmärakennuttamishankkeelle. Niistä viisi oli kerrostalohankkeita. Rakentaminen on aloitettu neljässä kohteessa.

Ryhmärakennuttamisen tapoja on voitu soveltaa myös muilla kuin erityisesti siihen varatuilla tonteilla.

Lähde: Helsingin kaupungin kiinteistövirasto

Saksalainen valmistalovalmistaja Baufritz on ekotalon pioneeri jo vuodesta 1896. Yrityksen valmistamat talot täyttävät kaikki korkeimmat terveellisyyskriteerit Euroopassa. 

Baufritz kehitti yhdessä muotoilija Alfredo Häberlin kanssa tulevaisuuden talon nimeltä Haussicht. Muotoilija Häberli on suomalaisillekin tuttu Iittalalle suunnitteleman upean Essence-viinilasisarjan kautta. Taloprojektiin osallistui myös arkkitehti Stephan Rehm, jonka mukaan he halusivat Häberlin kanssa ylittää rajoja, tutkia uusia menetelmiä ja materiaaleja. Voisi luulla että ekologinen talo on pieni, matala ja vaatimaton. Haussicht talo on upea huvila, jota katsellessa ekogisuus ei tule ensimmäisenä mieleen. Sitä talo kaikkien sertifikaattien mukaan kuitenkin on.

 

Talon kehitysprojekti lähti liikkeelle siitä, että Baufritzin omistaja Dagmar Fritz-Kramer ja muotoilija Alfredo Häberli esittivät kysymyksen: miten ihmiset haluavat asua tulevaisuudessa?

 

Haussicht-talo on vastaus siihen kysymykseen.

 

Haussicht-talo luo puusta rakennetulle ekologiselle ja terveelliselle omakotitalolle aivan uuden ulottuvuuden.

 

Talo on rakennettu tehtaalla ekologisesti valmistetuista puuelementeistä.

 

Rakennus koostuu kahdesta osasta.

 

Pienempi osa on yhdistetty päärakennukseen toisen kerroksen terassilta kulkevan sillan kautta. Pienempään talon osaan sisältyy keittiö ja märkätilat joten se soveltuu hyvin perheen nuorison, isovanhempien tai vieraiden asuinpaikaksi.

 

Haussicht-talon muoto muistuttaa venettä, josta tulee useimmille mielleyhtymä puurakentamiseen.

 

Taloon kuuluu runsaasti terassitilaa, johon puumateriaali tuo lämpöisen tunnelman.

 

Puumateriaali esiintyy talon viimeistelyssä mielenkiintoisella uudenlaisella tavalla.

 

Talon ulko-ovi tuo myös mieleen laivan.

 

Talon pilkullinen julkisivu

 

näyttää sisältä katsottuna tällaiselta. Pienistä rei'istä pääsee sisätilaan kivasti luonnonvaloa. Tulevaisuuden talossa on paikka myös suomalaisille huonekaluklassikoille kuten Alvar Aallon suunnittelemalle tarjoiluvaunulle.

 

Haussicht-talossa on käytetty vaan uusiutuvaa energiaa. Aurinko on rakennuksen suurin energiatuottaja kuten näkyy talon katolle sijoitetuista aurinkokennoista.

 

Sisätilojen viimeistelyssä näkyy myös upea puumateriaalia.

 

Kaikkia talossa käytettävien viimeistelymateriaalien terveysvaikutus- ominaisuuksia testattiin tarkkaan. Joidenkin materiaalien sijaan tuli suunnitelijan löytää muu vaihtoehto, koska ensimmäinen valinta ei osoittautunut asumisen kannalta terveelliseksi.

 

Kun makuuhuoneet yleensä sijoittuvat talossa toiseen ja olohuone keittiöineen alimpaan kerrokseen niin Haussicht-talossa on toisinpäin.

 

Päämakuuhuonetta vastapäätä sijoittuu mukava viihtyisä oleskelualue, jonka lattiasta nouseva „saareke“ sisältää kylpyaltaan.

 

Allasta vastapäätä sijaitsevat kylpytilat.

 

Käytävätila talon ensimmäisessä kerroksessa.

 

Keittiö ja olohuone löytyvät talon toisesta kerroksesta.

 

Eritasopintainen olohuone muistuttaa orgaanisuudessaan maastoa, mutta samalla siinä on myös jotain avaruusmaista.

 

Kirjavalla porrasmaisella sohvalla voi vaihtaa mukavasti asentoja ja kääntyä valitsemaasi suuntaan – joko mediaseinän, lähistöllä olevan kaverin tai ikkunasta avautuvaan maisemaan päin.

 

Baufritzin omistaja Dagmar Fritz-Kramerin mukaan ihmiset ihmettelevät talon nähdessään, että kyseessä on ekotalo luulleen sen olevan pidemminkin hightech -talon. Ihmiset kysyvät myös, että miksi talo on niin iso? Alfredo Häberlin mukaan ekologisuus ei ole kiinni neliömetreistä vaan ajattelutavasta. Haussicht-talon konseptia voi toteuttaa myös pienemmässä skaalassa.
 

Tiina Malinen rakensi 15 neliön liikuteltavan kodin 20 000 eurolla. Pikkukodissa on kaikki, mitä tarvitaan: vessa ja suihku, lämmitys sekä mahdollisuus laittaa ruokaa, peseytyä ja nukkua

Tiina Malinen haluaa säilyttää pikkukotinsa sisustuksen minimalistisena
Tiina Malinen haluaa säilyttää pikkukotinsa sisustuksen minimalistisena

Keittiö, olohuone, makuuhuone, suihku ja vessa viidessätoista neliössä.

Lahtelaisen Tiina Malisen, 24, rakentamassa pikkukodissa on kaikki tarpeellinen pyörien päällä. Kotia voi vetää auton perässä aina sinne, missä kulloinkin asuu.

”Olen asunut kolmellatoista paikkakunnalla. Ajattelin, että voisin muuttaa mihin haluan, jos koti tulee mukana”, Malinen kertoo

Hän alkoi rakentaa taloa vanhassa teollisuushallissa Puumalan keskustassa viime toukokuussa. Rakentaminen kesti neljä kuukautta, ja nyt talo on lähes valmis.

Se seisoo nyt Puumalan Niinisaaressa Malisen isän omakotitalon pihalla, jonne se hinattiin elo–syyskuun vaihteessa. ”Hyvin meni”, Malinen kuvaa talon ensimmäistä matkaa maantiellä.

Laki määrittelee Malisen liikkuvan kodin matkailuperävaunuksi. Siksi sen pitää täyttää tieliikennelain ja asetusten pykälät. Ne sanelivat myös talon koon, Malinen kertoo.

Traileri on perävaunurekisterissä ja se pitää muutoskatsastaa sitten, kun se on valmis. Taloa voi hinata kuljettaja, jolla on BE-luokan ajokortti. Trailerin ja sillä olevan talon kokonaismassa saa silloin olla enintään 3 500 kiloa.

Rakennuslainsäädäntö ei ulotu trailerilla liikuteltavaan asuintaloon. ”Tärkeää on, että rakennus on kestävä ja että se pysyy koossa. Sen pitää myös mahtua tielle ja kulkemaan siltojen alta.”

Ajoneuvoyhdistelmä saa olla enintään 2,6 metriä leveä ja 4,2 metriä korkea. Malisen pikkutalo on 2,55 metriä leveä ja trailerin kanssa 4,05 metriä korkea. Asuintilan korkeus on 3 metriä.

Viidentoista neliön korkea koti vaikuttaa sisältä tilavammalta kuin se näyttää ulkoa.

”Halusin tilasta korkean, jottei se tunnu kopilta. Samasta syystä tein koko porraspäädyn ikkunoista. Sieltä tulee valoa, ja tuntuu kuin tila jatkuisi ulos.”

Tiina Malinen rakensi kodin trailerin päälle vanerista
Tiina Malinen rakensi kodin trailerin päälle vanerista

Malinen avaa päädyn lasiovet ja kutsuu vieraat sisään. Rakennus heilahtelee, sillä se seisoo vain pyörien ja puutukien varassa.

Kun se aikanaan siirtyy uudelle asuinpaikalle Malisen mukana, alle asennetaan tukevat metallijalat.

Pikkukodissa on kaikki, mitä pysyvä asuminen vaatii eli vessa ja suihku, lämmitys, mahdollisuus laittaa ruokaa, peseytyä ja nukkua. Oven molemmin puolin on kattoon asti ylettyvä kaappi.

Keittiössä on kaikki tarpeellinen
Keittiössä on kaikki tarpeellinen

Keittiö on sijoitettu huonetilan toiselle seinälle.

Keittolevyt lämpiävät kaasulla. Lieden alla on tilaa pyykkikoneelle, jos Malinen sen hankkii. Jääkaappikin talossa on jo, se löytyy oven takaa tiskialtaan vierestä.

Keittiön takana huonetila nousee. Lattiassa on korotus, jonka päällä voi vaikka loikoilla ja lueskella. Tason eteen voi vetää pyörillä liikkuvan pöydän.

”Tein siitä tavallisen tuolin korkuisen, jotta sitä voi käyttää myös istuimena.”

Talossa voi nukkua joko korokkeella tai esiin vedettävässä sängyssä
Talossa voi nukkua joko korokkeella tai esiin vedettävässä sängyssä

Sitten Tiina Malinen kumartaa ja vetää korokkeen alta esiin pyörillä liikkuvan sängyn, jonka voi vielä levittää.

Korokkeellakin mahtuu nukkumaan kaksi ihmistä, joten pikkutalo tarjoaa yösijan yhteensä neljälle.

Korokkeen alla on piilossa myös vesisäiliö, johon mahtuu 180 litraa vettä.

Korotetun osan kautta pääsee talon takaosaan, jossa on suihku ja kompostoiva, erotteleva kuivakäymälä. Vessaa hoidetaan kuten mökkien kuivavessoja.

Pesuvesi lämpiää läpi virtaavalla kaasulämmittimellä. Veden lämmittäminen maksaa 10–15 euroa kuussa, Malinen laskee.

Pienitehoinen pumppu kierrättää vettä keittiöön ja suihkuun.

Vesisäiliön voi täyttää kantamalla sinne vettä tai pumppaamalla vettä vesipumpulla, Malinen kertoo. Talon voi myös kytkeä esimerkiksi vesipostiin.

Lämmitysjärjestelmää Malinen miettii vielä. Se voi olla sähköpatteri, kaasulämmitin tai pieni puukamiina.

Sähköjohdot on vedetty, mutta taloa ei ole liitetty sähköverkkoon. Isän pihalla sähköt saadaan jatkojohdon avulla sepänpajasta.

Jos lämmityskin hoituu ilman sähköä, talossa voi asua myös alueella, johon kunnallistekniikka ei ulotu.

”Pikkutalon voi sijoittaa esimerkiksi omakotitalotontille, mökille tai leirintäalueelle. Sen voi nostaa pois trailerilta ja kiinnittää vaikkapa lautalle.”

Hän aikoo tehdä liikkuvasta talosta pysyvän kodin. Se hinataan talveksi näillä näkymin tyhjilleen jääneen talon pihaan haja-asutusalueelle lähelle Mikkeliä. Talo liitetään siellä tontin viemäriverkkoon. Se vaatii sopimista kunnan kanssa.

Tiina Malinen on viimeksi työskennellyt it-alalla koodarina. Rakentamisesta hänellä ei ollut lainkaan kokemusta.

Talven 2015–2016 hän hankki tietoa rakentamisesta ja säännöksistä sekä suunnitteli taloa.

Hän opetteli käyttämään 3d-mallinnusohjelmaa tietokoneella. Sen avulla hän rakensi tarkan kolmiulotteisen mallin tulevasta kodista.

”3d-mallinnuksen opettelu vei aikaa, mutta se oli sen arvoista. Pystyin sen avulla visualisoimaan, millaisen talon haluan.”

Vielä viimeiset ruuvit kiinni ja talo alkaa olla valmis
Vielä viimeiset ruuvit kiinni ja talo alkaa olla valmis

Uusia taitoja on pitänyt opetella aina, kun työ on edennyt.

”Se on ollut stressaavinta. Eteen tuli uusia asioita, jotka piti selvittää. Koko ajan piti tietää, mitä tekee.”

Jotkut työkalut olivat Malisesta pelottavia. ”Käytin esimerkiksi sirkkeleitä, paineilmatyökaluja, naulaimia ja kuviosahoja.”

Kaikki rakentamisessa tarvittavat tiedot ja taidot kuitenkin voi opetella, Malinen kannustaa.

Tosin sähkö-, lvi- ja kaasutöihin tarvitaan aina ammattilaista.

Rakennelma nousi hallissa sateilta suojassa.

Malinen aloitti kokoamalla talon rungon valmiiksi hallin lattialla. Isä ja joukko ystäviä tuli talkooavuksi, kun seinät piti nostaa paikalleen.

Katon Malinen kiinnitti taloon ulkona, sillä halli jäi matalaksi.

Talon ulko- ja sisäseinät ovat vaneria. Ulkona vanerin päällä on tervasta ja pellavaöljystä tehty perinnemaali. Vanerikerrosten välissä lämpöä eristää homehtumaton polyuretaani.

”Vaneri sopii hyvin minimalistiseen tyyliin. Se on myös kevyttä. Talosta ei saanut tulla liian painavaa.”

Nyt Malinen viimeistelee talon sisustusta. Hän nukkuu jo yöt talossa. Hän aikoo laittaa talon piirustukset ja teko-ohjeet internetiin.

”Tein tästä julkisen projektin, sillä haluan herätellä muita miettimään asumistaan. Aina ei tarvitse tehdä niin kuin muut.”

Hän kaipasi rakennusaikana jotakuta, jolta olisi voinut kysyä neuvoa liikkuvan, talviasuttavan talon tekemisestä.

”Ei oikein ollut ketään, joka olisi neuvonut. Voin nyt olla se, joka teki virheet ja neuvoo muille, että älä tee sitä, tee näin. Tässä on pohja, josta jokainen voi muokata oman kotinsa.”

Lisätietoa: Bigdreamtinyhome.com ja Facebook.com/bigdreamtinyhome

Tiina Malinen miettii vielä, millaiset portaat liikkuvaan taloon tulee. Nyt kotiin pääsee pölkkyjä pitkin.
Tiina Malinen miettii vielä, millaiset portaat liikkuvaan taloon tulee. Nyt kotiin pääsee pölkkyjä pitkin.

Fakta

Tämän verran talo tuli maksamaan:

traileri 4 600 euroa

puutavara ja vanerit 2 500

eristeet 1 700

pintakäsittelyt 300

jääkaappi 400

kaasuliesi 230

liesituuletin 120

tiskiallas 300

lämminvesivaraaja 300

ovi ja ikkunat 1 500

kuivakäymälä 500

suihkuhana 100

suihkukaappi 700

kattopellit 500

vesisäiliö 300

lisäksi pientarvikkeet, hallin vuokra, materiaalit sekä kaasu-, sähkö- ja lvi-työt 4 000

Vielä hankkimatta:

lämmitysjärjestelmä

portaat

pöytä

astianpesukone

Yleisö äänesti viime kesän Asuntomessuilta parhaaksi taloksi kohteen numero 12, Villa Tangon. Toiselle sijalle nousi kohde numero 25, Cubo ja kolmannelle kohde numero 9, Heikius Hus-talo. Villa Tango oli yleisön ehdoton suosikkikohde, saaden eniten ääniä myös paras piha ja paras sisustus äänestyksissä.

Seinäjoen Asuntomessujen päätöstilaisuus pidettiin messujen oheiskohteenakin olleessa Aalto-Apila kirjastossa. Tilaisuudessa pidettiin myös paneelikeskustelu, jossa pohdittiin mistä asioista hyvä asuminen koostuu. Asiasta keskustelivat ARA:n ylijohtaja Hannu Rossilahti, maisema-arkkitehti Tommi Heinonen, viestinnän ammattilainen Päivi Karvinen sekä viime kesän Asuntomessuille oman kodin rakentanut rakennusalan yrittäjä Mikael Muurimäki.

Kaikki panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että hyvä asuminen on monien tekijöiden summa, jota voi katsella monesta eri kulmasta.

- Ajan ja tarpeiden muuttuessa tarvitaan uusia kokeiluja ja uusia avauksia. erilaiset ihmiset arvostavat erilaisia asioita asumisessa.  Nyt tarvitaan uutta keskustelua asumisen sisällöistä ja toteutusmuodoista sekä rahoitusmuodoista. Selviää muutosta on tapahtumassa ihmisten arvostuksissa, kiteytti Hannu Rosilahti.

Asuntomessut järjestettiin Seinäjoella 8.7.–7.8.2016 ja siellä vieraili noin 130 661 kävijää.

Seinäjoen Asuntomessujen oheiskohteena oli Aalto-Apila kirjasto. Kuortaneella syntynyt akateemikko Alvar Aalto voitti 50-luvun lopulla Seinäjoen hallinto- ja kulttuurikeskuksen suunnittelukilpailun. Yksi Aalto-keskuksen helmistä on vuonna 1965 valmistunut Alvar Aallon kirjasto.

Aallon kirjaston yhteyteen valmistui vuonna 2012 laajennusosa Apila. Apilan on suunnitellut arkkitehtitoimisto JKMM Oy, pääarkkitehtina Asmo Jaaksi, sisustusarkkitehtina Päivi Meuronen. Nämä kaksi kirjastoa on yhdistetty toisiinsa maanalaisella yhdystilalla.

Yleisöäänestyksen ykkönen oli Forte kivitalojen Villa Tango näyttävä, kaksikerroksinen kartanovaikutteinen kivitalo, joka on suunniteltu lapsiperheen tarpeisiin. Tontilta avautuvan järvinäköalan vuoksi keittiö-ruokailu-olohuonetilat sekä saunaosasto on sijoitettu toiseen kerrokseen. Maisemasuunnittelija Hanna Kangas vastasi piha-alueista ja terasseista, jotka olivat myös yleisön mieleen.

Nelihenkiselle aktiiviselle ja liikunnalliselle lapsiperheelle suunniteltu Teri-Talojen Cubo sijoittui messujen paras talo yleisöäänestyksessä toiseksi ja paras piha äänestyksessä kolmanneksi. Talon suunnittelusta vastasi perheelle tuttu arkkitehti, joka onnistui täyttämään perheen toiveet avarasta ja toimivasta kodista. Maaston ja vaihtelevien terassialueiden suunnittelusta vastasi maisemasuunnittelija Hanna Kangas.

Heikius Hus-talo sijoittui yleisöäänestyksessä kolmanneksi. Talo on perinteinen puutalo, joka on valmistettu tehtaalla katkeamattomassa kuivaketjussa. Moderni ja avara talo on suunniteltu aktiiviselle perheelle. Tornista löytyy rauhallinen paikka ja kaunis järvinäköala. Pihasuunnittelijat Maj Ahlvik ja Susanne Björkman vastasivat pihasta teemalla ”syötävät ja tuoksuvat kasvit”, sijoittuen toiseksi paras piha äänestyksessä.

Villa Tango oli paras sisustus - äänestyksessä myös ykkönen. InHouse Designin Leila Raja ja Ulla-Helena Kuljunlahti ovat sisustaneet talon teemalla ”matkalla ympäri maailmaa”, jossa kohtaavat luontevasti ylellinen kartanotyyli ja modernit yksityiskohdat.

Yleisöäänestyksen mukaan toiseksi paras sisustus löytyi Cubosta. Sisustuksesta vastasi Room2:n Elina Ristimaa yhteistyössä perheen kanssa. Moderni ja graafinen sisustus on kauttaaltaan valkoista ja mustaa. Selkeät linjat ja neliöt jatkuvat läpi koko sisustuksen.

Sisustuksen kolmen kärki sijoittui yleisöäänestyksessä samaan järjestykseen kuin paras talo. Heikius Hus-talon sisutuksen on suunnitellut Ida Röj. Lapsiperheelle suunniteltu sisustus on klassisen ja modernin selkeä, värejä ja yksityiskohtia unohtamatta.