Kaksin asuville riittää hyvin 60 tai 80 neliötä, kuten eläkkeellä oleville Carita ja Rolf Oksaselle Porvoossa.

Pariskunta on totutellut asumaan pikkutalossa nyt puoli vuotta. Carita Oksanen, 67, ja Rolf Oksanen, 75, muuttivat 120 neliön omakotitalosta 80-neliöiseen pikkutaloon Porvoon Alkrogiin. Ympärillä on riveissä parikymmentä 62 tai 80 neliön pikkutaloa samalla tontilla.

”On mukavaa, kun näkee leikkiviä lapsia ja naapureita pihalla”, sanoo päiväkodissa työskennellyt Carita Oksanen.

Vaikka talot on sijoiteltu tiivisti, oma rauha on taattu.

Naapuritalo on vain muutaman metrin päässä, mutta siinä ei ole yhtään ikkunaa Oksasten suuntaan.

Heidän talonsa toisessa päädyssäkään ei ole ikkunoita.

”Nautimme, kun katselemme olohuoneesta puistoon. Sen laitaan lapset saavat tänä kesänä Angry Birds -leikkikentän”, Carita Oksanen iloitsee.

Rolf ja Carita Oksanen viihtyvät uudessa pikkutalossaan, samoin Cattis-kissa.
Rolf ja Carita Oksanen viihtyvät uudessa pikkutalossaan, samoin Cattis-kissa.

Vielä viime kesänä Oksaset asuivat isossa omakotitalossa. Tontti oli peräti hehtaarin kokoinen, ja siellä sijaitsi myös toinen, 50 neliön alatalo. Sen he rakensivat ensin poikiensa askarteluhuoneeksi, mutta muuttivat sen myöhemmin asunnoksi.

Uudessa talossa makuuhuoneita on kaksi: toinen Oksasille ja toinen lapsenlapsille.

Olotuvan yhdellä seinällä on saarekekeittiö liikuteltavine pöytätasoineen.

Carita Oksasen mielestä keittiö toimii paremmin kuin vanhassa talossa, jossa hän leipoi ruokapöydän päällä.

Sauna, yhdistetty suihkuhuone ja wc-tila vaikuttaa pariskunnan mielestä hieman huonosti suunnitellulta ja ahtaalta. Suihkuun ei pääsisi pyörätuolissa.

Pyykkikone ja siivoustarvikkeet ovat eteisen liukuvien peiliovien takana. Alun perin talon rakentaja Sisco Tec ei ollut varustanut kaappeja ovilla.

”Kun tuli sisään, ensimmäiseksi näki avoimen siivouskomeron. Monet valittivat, ja saimme liukuovet,” Carita Oksanen muistelee.

Eteisestä aukeaa ovi pikkuvarastoon, josta käsitöistä pitävä rouva aikoo tehdä itselleen ompeluhuoneen.

Pikkutaloon pari hakeutui, koska hehtaarin tontilla oli liikaa ruohonleikkausta ja kahdessa talossa liian paljon siivottavia neliöitä.

”Vaikka molempien terveys vähän reistailee, kerrostalokaan ei vielä tuntunut sopivalta vaihtoehdolta”, Carita Oksanen kertoo.

Päätös oli helppo, koska heidän poikansa Sebastian Oksanen osti vanhan kodin. Pariskunta on iloinen, että heidän rakentamansa talo jäi suvulle, ja sinne pääsee vielä käymään.

Pyykkikone on sijoitettu eteiseen liukuovien taakse.
Pyykkikone on sijoitettu eteiseen liukuovien taakse.

Pikkutalot ovat kiinnostaneet mukaan erityisesti kuusikymppisiä pariskuntia, mutta myös lapsiperheitä, kertoo Sisco Tecin toimitusjohtaja Lauri Halminen.

”Monet toivovat asumiselta helppoutta. Työtä on mökillä, ja golfkentällekin pitäisi ehtiä. Ympärille halutaan myös ihmisiä”, Halminen luettelee pikkutalojen suosion syitä.

Sipoon pikkutalojen neliöhinta noin 3 000 euroa. Seuraava samantyyppinen pikkutalojen rykelmä on tulossa Sipoon Söderkullaan.

Alle sadan neliön talojen kova kysyntä on tullut yllätyksenä talotehtaille siitäkin huolimatta, että moni suomalainen asuu yksin tai kaksin. Yksin eläviäkin on jo miljoona.

Poikkeuksellisen kauan kestänyt taantuma saanut omakotitalosta haaveilevat varovaisiksi, eikä isoja lainoja haluta ottaa.

Tämä näkyy myyntitilastoissa: vuonna 2006 rakennettiin 16 000 perinteistä omakotitaloa, viime vuonna enää 6 000. Niistä 70–80 prosenttia ostettiin muuttovalmiina.

”Silti omakotitalo on halutuin asumismuoto, ja monelle tuntuu riittävän nyt 70–80 neliötä, vähemmänkin. Koska lämmitettäviä neliöitä on kohtuumäärä, asumiskustannuksetkaan eivät nouse korkeiksi,” kertoo Kastelli-talojen toimitusjohtaja Jukka Vaaramo.

Sama tuntuma on Jukka-talojen toimitusjohtaja Mikko Tahkolalla.

”Viime vuonna pikkutaloista tuli kyselyjä entistä enemmän, ja trendi näyttäisi voimistuvan.”

Jukka-talot esittelee 32 neliön minitalon Seinäjoen asuntomessuilla.

Jokaisessa Alkrogin pikkutaloissa on katolla aurinkopaneelit
Jokaisessa Alkrogin pikkutaloissa on katolla aurinkopaneelit

Myös pienten tonttien kysyntä on uusi ilmiö kaavoituksesta vastaaville kunnille. ”Trendiä ei ole voinut ennakoida. Asemakaavat on tehty silloin, kun oli tapana rakentaa suuria omakotitaloja isoille tonteille”, kertoo Porvoon kaupungin rakennustarkastaja Jaakko Niemi.

Ongelmaa yritetään ratkoa täydennysrakentamisella pääkaupunkiseudun kaupungeissa. Vantaan rakennusvalvontavirasto selvitti kymmenellä vanhalla omakotitontilla Vapaalassa, montako uutta rakennuspaikkaa voisi löytyä. ”Peräti 19 uutta paikkaa löytyi!” kertoo virastopäällikkö Pekka Virkamäki.

Virkamiehet kehittelivät erilaisia malleja, miten isoille tonteille voitaisiin lisärakentaa yksi tai kaksi pikkutaloa. Suunnitelmat skannataan 3d-virtuaalimalliksi kaupungin maastokartalle vuodenvaihteeseen mennessä.

”Sitten kaikki, myös naapurit pääsevät katsomaan 3d-laseilla, miltä uusi rakennus näyttäisi tontilla ja miten se näkyisi lähitaloista”, Virkamäki kertoo.

Vantaa haluaa edistää urbaania pientaloasumista antamalla hieman lisää rakennusoikeutta rakennustarkastuksen yhteydessä. Jos neliötä ollaan vailla enemmän, tehdään poikkeamispäätöksiä.

Virkamäki arvioi, että tulevaisuudessa löytyy tuhansia, ellei jopa kymmenentuhatta uutta rakennuspaikkaa. Ensi vuoden tavoitteena on sata uutta rakennuspaikkaa jo tiedossa olevien kolmen sadan lisäksi.

Myös Espoo tutkii, miten 1970- ja 1980-luvuilla kaavoitetuille omakotitonteille on mahdollista rakentaa lisää. ”Pelkästään Friisilässä ja Nöykkiössä lähellä Finnoon metroasemaa on noin 400 tonttia, joissa on yli 100 neliötä käyttämätöntä rakennusoikeutta asemakaavoissa,”, arvioi arkkitehti Matti Liukkonen yleiskaavayksiköstä.

Muualta kaupungista löytyy yli 5 000 tonttia, joihin voisi rakentaa lisää. Liukkonen korostaa, että tiivistämisestä keskustellaan asukkaiden kanssa. ”Se perustuu vapaaehtoisuuteen.”

Helsingin omakotialueista on tonttien rakennusoikeudesta käyttämättä jopa viidennes. ”Kun perikunta saa kiinteistön, kannattaa tutkia, voiko tontin lohkoa kahtia ja voiko poikkeamispäätöksellä saada lisää rakennusoikeutta”, neuvoo toimistopäällikkö Tuomas Eskola kaupunkisuunnitteluvirastosta.

Porvoon Alkrogin alueellakin pikkutontit olivat loppuneet, kun Sisco Tec alkoi suunnitella pieniä omakotitaloja. Kaupunki ohjasi yhtiön rakentamaan asuntoyhtiön alun perin kaksikerroksisille asuinrakennuksille tarkoitetulle tontille.

”Onneksemme pääsimme lähemmäksi keskustaan. Matkaa on vain runsas kolme kilometriä. Kauppa, apteekki ja muut palvelut ovat vielä lähempänä, kävelymatkan päässä”, Carita Oksanen iloitsee.

 

Myynnissä olevia taloja Porvoossa Oikotie Asunnoissa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tiina Malinen rakensi 15 neliön liikuteltavan kodin 20 000 eurolla. Pikkukodissa on kaikki, mitä tarvitaan: vessa ja suihku, lämmitys sekä mahdollisuus laittaa ruokaa, peseytyä ja nukkua

Tiina Malinen haluaa säilyttää pikkukotinsa sisustuksen minimalistisena
Tiina Malinen haluaa säilyttää pikkukotinsa sisustuksen minimalistisena

Keittiö, olohuone, makuuhuone, suihku ja vessa viidessätoista neliössä.

Lahtelaisen Tiina Malisen, 24, rakentamassa pikkukodissa on kaikki tarpeellinen pyörien päällä. Kotia voi vetää auton perässä aina sinne, missä kulloinkin asuu.

”Olen asunut kolmellatoista paikkakunnalla. Ajattelin, että voisin muuttaa mihin haluan, jos koti tulee mukana”, Malinen kertoo

Hän alkoi rakentaa taloa vanhassa teollisuushallissa Puumalan keskustassa viime toukokuussa. Rakentaminen kesti neljä kuukautta, ja nyt talo on lähes valmis.

Se seisoo nyt Puumalan Niinisaaressa Malisen isän omakotitalon pihalla, jonne se hinattiin elo–syyskuun vaihteessa. ”Hyvin meni”, Malinen kuvaa talon ensimmäistä matkaa maantiellä.

Laki määrittelee Malisen liikkuvan kodin matkailuperävaunuksi. Siksi sen pitää täyttää tieliikennelain ja asetusten pykälät. Ne sanelivat myös talon koon, Malinen kertoo.

Traileri on perävaunurekisterissä ja se pitää muutoskatsastaa sitten, kun se on valmis. Taloa voi hinata kuljettaja, jolla on BE-luokan ajokortti. Trailerin ja sillä olevan talon kokonaismassa saa silloin olla enintään 3 500 kiloa.

Rakennuslainsäädäntö ei ulotu trailerilla liikuteltavaan asuintaloon. ”Tärkeää on, että rakennus on kestävä ja että se pysyy koossa. Sen pitää myös mahtua tielle ja kulkemaan siltojen alta.”

Ajoneuvoyhdistelmä saa olla enintään 2,6 metriä leveä ja 4,2 metriä korkea. Malisen pikkutalo on 2,55 metriä leveä ja trailerin kanssa 4,05 metriä korkea. Asuintilan korkeus on 3 metriä.

Viidentoista neliön korkea koti vaikuttaa sisältä tilavammalta kuin se näyttää ulkoa.

”Halusin tilasta korkean, jottei se tunnu kopilta. Samasta syystä tein koko porraspäädyn ikkunoista. Sieltä tulee valoa, ja tuntuu kuin tila jatkuisi ulos.”

Tiina Malinen rakensi kodin trailerin päälle vanerista
Tiina Malinen rakensi kodin trailerin päälle vanerista

Malinen avaa päädyn lasiovet ja kutsuu vieraat sisään. Rakennus heilahtelee, sillä se seisoo vain pyörien ja puutukien varassa.

Kun se aikanaan siirtyy uudelle asuinpaikalle Malisen mukana, alle asennetaan tukevat metallijalat.

Pikkukodissa on kaikki, mitä pysyvä asuminen vaatii eli vessa ja suihku, lämmitys, mahdollisuus laittaa ruokaa, peseytyä ja nukkua. Oven molemmin puolin on kattoon asti ylettyvä kaappi.

Keittiössä on kaikki tarpeellinen
Keittiössä on kaikki tarpeellinen

Keittiö on sijoitettu huonetilan toiselle seinälle.

Keittolevyt lämpiävät kaasulla. Lieden alla on tilaa pyykkikoneelle, jos Malinen sen hankkii. Jääkaappikin talossa on jo, se löytyy oven takaa tiskialtaan vierestä.

Keittiön takana huonetila nousee. Lattiassa on korotus, jonka päällä voi vaikka loikoilla ja lueskella. Tason eteen voi vetää pyörillä liikkuvan pöydän.

”Tein siitä tavallisen tuolin korkuisen, jotta sitä voi käyttää myös istuimena.”

Talossa voi nukkua joko korokkeella tai esiin vedettävässä sängyssä
Talossa voi nukkua joko korokkeella tai esiin vedettävässä sängyssä

Sitten Tiina Malinen kumartaa ja vetää korokkeen alta esiin pyörillä liikkuvan sängyn, jonka voi vielä levittää.

Korokkeellakin mahtuu nukkumaan kaksi ihmistä, joten pikkutalo tarjoaa yösijan yhteensä neljälle.

Korokkeen alla on piilossa myös vesisäiliö, johon mahtuu 180 litraa vettä.

Korotetun osan kautta pääsee talon takaosaan, jossa on suihku ja kompostoiva, erotteleva kuivakäymälä. Vessaa hoidetaan kuten mökkien kuivavessoja.

Pesuvesi lämpiää läpi virtaavalla kaasulämmittimellä. Veden lämmittäminen maksaa 10–15 euroa kuussa, Malinen laskee.

Pienitehoinen pumppu kierrättää vettä keittiöön ja suihkuun.

Vesisäiliön voi täyttää kantamalla sinne vettä tai pumppaamalla vettä vesipumpulla, Malinen kertoo. Talon voi myös kytkeä esimerkiksi vesipostiin.

Lämmitysjärjestelmää Malinen miettii vielä. Se voi olla sähköpatteri, kaasulämmitin tai pieni puukamiina.

Sähköjohdot on vedetty, mutta taloa ei ole liitetty sähköverkkoon. Isän pihalla sähköt saadaan jatkojohdon avulla sepänpajasta.

Jos lämmityskin hoituu ilman sähköä, talossa voi asua myös alueella, johon kunnallistekniikka ei ulotu.

”Pikkutalon voi sijoittaa esimerkiksi omakotitalotontille, mökille tai leirintäalueelle. Sen voi nostaa pois trailerilta ja kiinnittää vaikkapa lautalle.”

Hän aikoo tehdä liikkuvasta talosta pysyvän kodin. Se hinataan talveksi näillä näkymin tyhjilleen jääneen talon pihaan haja-asutusalueelle lähelle Mikkeliä. Talo liitetään siellä tontin viemäriverkkoon. Se vaatii sopimista kunnan kanssa.

Tiina Malinen on viimeksi työskennellyt it-alalla koodarina. Rakentamisesta hänellä ei ollut lainkaan kokemusta.

Talven 2015–2016 hän hankki tietoa rakentamisesta ja säännöksistä sekä suunnitteli taloa.

Hän opetteli käyttämään 3d-mallinnusohjelmaa tietokoneella. Sen avulla hän rakensi tarkan kolmiulotteisen mallin tulevasta kodista.

”3d-mallinnuksen opettelu vei aikaa, mutta se oli sen arvoista. Pystyin sen avulla visualisoimaan, millaisen talon haluan.”

Vielä viimeiset ruuvit kiinni ja talo alkaa olla valmis
Vielä viimeiset ruuvit kiinni ja talo alkaa olla valmis

Uusia taitoja on pitänyt opetella aina, kun työ on edennyt.

”Se on ollut stressaavinta. Eteen tuli uusia asioita, jotka piti selvittää. Koko ajan piti tietää, mitä tekee.”

Jotkut työkalut olivat Malisesta pelottavia. ”Käytin esimerkiksi sirkkeleitä, paineilmatyökaluja, naulaimia ja kuviosahoja.”

Kaikki rakentamisessa tarvittavat tiedot ja taidot kuitenkin voi opetella, Malinen kannustaa.

Tosin sähkö-, lvi- ja kaasutöihin tarvitaan aina ammattilaista.

Rakennelma nousi hallissa sateilta suojassa.

Malinen aloitti kokoamalla talon rungon valmiiksi hallin lattialla. Isä ja joukko ystäviä tuli talkooavuksi, kun seinät piti nostaa paikalleen.

Katon Malinen kiinnitti taloon ulkona, sillä halli jäi matalaksi.

Talon ulko- ja sisäseinät ovat vaneria. Ulkona vanerin päällä on tervasta ja pellavaöljystä tehty perinnemaali. Vanerikerrosten välissä lämpöä eristää homehtumaton polyuretaani.

”Vaneri sopii hyvin minimalistiseen tyyliin. Se on myös kevyttä. Talosta ei saanut tulla liian painavaa.”

Nyt Malinen viimeistelee talon sisustusta. Hän nukkuu jo yöt talossa. Hän aikoo laittaa talon piirustukset ja teko-ohjeet internetiin.

”Tein tästä julkisen projektin, sillä haluan herätellä muita miettimään asumistaan. Aina ei tarvitse tehdä niin kuin muut.”

Hän kaipasi rakennusaikana jotakuta, jolta olisi voinut kysyä neuvoa liikkuvan, talviasuttavan talon tekemisestä.

”Ei oikein ollut ketään, joka olisi neuvonut. Voin nyt olla se, joka teki virheet ja neuvoo muille, että älä tee sitä, tee näin. Tässä on pohja, josta jokainen voi muokata oman kotinsa.”

Lisätietoa: Bigdreamtinyhome.com ja Facebook.com/bigdreamtinyhome

Tiina Malinen miettii vielä, millaiset portaat liikkuvaan taloon tulee. Nyt kotiin pääsee pölkkyjä pitkin.
Tiina Malinen miettii vielä, millaiset portaat liikkuvaan taloon tulee. Nyt kotiin pääsee pölkkyjä pitkin.

Fakta

Tämän verran talo tuli maksamaan:

traileri 4 600 euroa

puutavara ja vanerit 2 500

eristeet 1 700

pintakäsittelyt 300

jääkaappi 400

kaasuliesi 230

liesituuletin 120

tiskiallas 300

lämminvesivaraaja 300

ovi ja ikkunat 1 500

kuivakäymälä 500

suihkuhana 100

suihkukaappi 700

kattopellit 500

vesisäiliö 300

lisäksi pientarvikkeet, hallin vuokra, materiaalit sekä kaasu-, sähkö- ja lvi-työt 4 000

Vielä hankkimatta:

lämmitysjärjestelmä

portaat

pöytä

astianpesukone

Yleisö äänesti viime kesän Asuntomessuilta parhaaksi taloksi kohteen numero 12, Villa Tangon. Toiselle sijalle nousi kohde numero 25, Cubo ja kolmannelle kohde numero 9, Heikius Hus-talo. Villa Tango oli yleisön ehdoton suosikkikohde, saaden eniten ääniä myös paras piha ja paras sisustus äänestyksissä.

Seinäjoen Asuntomessujen päätöstilaisuus pidettiin messujen oheiskohteenakin olleessa Aalto-Apila kirjastossa. Tilaisuudessa pidettiin myös paneelikeskustelu, jossa pohdittiin mistä asioista hyvä asuminen koostuu. Asiasta keskustelivat ARA:n ylijohtaja Hannu Rossilahti, maisema-arkkitehti Tommi Heinonen, viestinnän ammattilainen Päivi Karvinen sekä viime kesän Asuntomessuille oman kodin rakentanut rakennusalan yrittäjä Mikael Muurimäki.

Kaikki panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että hyvä asuminen on monien tekijöiden summa, jota voi katsella monesta eri kulmasta.

- Ajan ja tarpeiden muuttuessa tarvitaan uusia kokeiluja ja uusia avauksia. erilaiset ihmiset arvostavat erilaisia asioita asumisessa.  Nyt tarvitaan uutta keskustelua asumisen sisällöistä ja toteutusmuodoista sekä rahoitusmuodoista. Selviää muutosta on tapahtumassa ihmisten arvostuksissa, kiteytti Hannu Rosilahti.

Asuntomessut järjestettiin Seinäjoella 8.7.–7.8.2016 ja siellä vieraili noin 130 661 kävijää.

Seinäjoen Asuntomessujen oheiskohteena oli Aalto-Apila kirjasto. Kuortaneella syntynyt akateemikko Alvar Aalto voitti 50-luvun lopulla Seinäjoen hallinto- ja kulttuurikeskuksen suunnittelukilpailun. Yksi Aalto-keskuksen helmistä on vuonna 1965 valmistunut Alvar Aallon kirjasto.

Aallon kirjaston yhteyteen valmistui vuonna 2012 laajennusosa Apila. Apilan on suunnitellut arkkitehtitoimisto JKMM Oy, pääarkkitehtina Asmo Jaaksi, sisustusarkkitehtina Päivi Meuronen. Nämä kaksi kirjastoa on yhdistetty toisiinsa maanalaisella yhdystilalla.

Yleisöäänestyksen ykkönen oli Forte kivitalojen Villa Tango näyttävä, kaksikerroksinen kartanovaikutteinen kivitalo, joka on suunniteltu lapsiperheen tarpeisiin. Tontilta avautuvan järvinäköalan vuoksi keittiö-ruokailu-olohuonetilat sekä saunaosasto on sijoitettu toiseen kerrokseen. Maisemasuunnittelija Hanna Kangas vastasi piha-alueista ja terasseista, jotka olivat myös yleisön mieleen.

Nelihenkiselle aktiiviselle ja liikunnalliselle lapsiperheelle suunniteltu Teri-Talojen Cubo sijoittui messujen paras talo yleisöäänestyksessä toiseksi ja paras piha äänestyksessä kolmanneksi. Talon suunnittelusta vastasi perheelle tuttu arkkitehti, joka onnistui täyttämään perheen toiveet avarasta ja toimivasta kodista. Maaston ja vaihtelevien terassialueiden suunnittelusta vastasi maisemasuunnittelija Hanna Kangas.

Heikius Hus-talo sijoittui yleisöäänestyksessä kolmanneksi. Talo on perinteinen puutalo, joka on valmistettu tehtaalla katkeamattomassa kuivaketjussa. Moderni ja avara talo on suunniteltu aktiiviselle perheelle. Tornista löytyy rauhallinen paikka ja kaunis järvinäköala. Pihasuunnittelijat Maj Ahlvik ja Susanne Björkman vastasivat pihasta teemalla ”syötävät ja tuoksuvat kasvit”, sijoittuen toiseksi paras piha äänestyksessä.

Villa Tango oli paras sisustus - äänestyksessä myös ykkönen. InHouse Designin Leila Raja ja Ulla-Helena Kuljunlahti ovat sisustaneet talon teemalla ”matkalla ympäri maailmaa”, jossa kohtaavat luontevasti ylellinen kartanotyyli ja modernit yksityiskohdat.

Yleisöäänestyksen mukaan toiseksi paras sisustus löytyi Cubosta. Sisustuksesta vastasi Room2:n Elina Ristimaa yhteistyössä perheen kanssa. Moderni ja graafinen sisustus on kauttaaltaan valkoista ja mustaa. Selkeät linjat ja neliöt jatkuvat läpi koko sisustuksen.

Sisustuksen kolmen kärki sijoittui yleisöäänestyksessä samaan järjestykseen kuin paras talo. Heikius Hus-talon sisutuksen on suunnitellut Ida Röj. Lapsiperheelle suunniteltu sisustus on klassisen ja modernin selkeä, värejä ja yksityiskohtia unohtamatta.

 

 

 

Vuoden 2017 asuntomessut järjestetään Saimaan rannalla, vain kolmen kilometrin päässä Mikkelin keskustasta. Monimuotoinen asuinalue rakentuu luonnon lähelle Kirkonvarkauden alueelle, jonka kuntopolut ja -ladut tarjoavat liikuntamahdollisuuksia ympärivuotisesti. Marja- ja sienimetsään pääsee suoraan kotiovesta ja ikkunoista avautuu Saimaan järvimaisema. Alue on todellinen suomalaisen asumismuodon unelma, koti järven rannalla keskellä kaupunkia. Alueeseen ovat mieltyneet myös liito-orava ja viitasammakko.

Asuntomessuilla esitellään 30 messukohdetta, joista viisi on omarantaista pientaloa ja kahdeksalla on Saimaan järvimaisemanäkymä. Messualue on jaettu neljään korttelialueeseen, joista Aamu ja Valo ovat Saimaan rannalla, Onni sijaitsee korkealla kallion päällä ja Suomi rajoittuu puisto- ja leikkipuistoalueisiin.

 

Messualueen Aamu-korttelin kohteessa Wave on esillä ennennäkemätöntä puuarkkitehtuuria, johon arkkitehti Seppo Mäntylä on saanut innoituksensa autojen ja veneiden vauhdikkaasta muotoilusta.

”Miksei talojen arkkitehtuuri voisi olla samalla lailla lennokasta kömpelön ja kulmikkaan sijaan”, sanoo Mäntylä.

 

Kirkonvarkaus Saimaan rannalla on monimuotoinen alue, jossa on metsää, rantaa, kalliota ja suuria korkeuseroja. Wave-rakennus maastoutuu luonnonläheisesti kallion suojaiselle tontille. Hirsirakennus on jo tässä vaiheessa asuntomessualueen mielenkiintoisimpia taloja.

 

Kannustalon Harmaja Saimaa on suunniteltu yhdessä asiakasperheen kanssa ja ympäröivän maiseman ehdoilla. Mikkelin asuntomessuilla nähtävä Harmaja Saimaa on Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi päivitetty versio alkuperäisestä Harmaja-mallista.

 

Valo-alueella sijaitseva Jukkatalojen Kuusama puutalo rakennetaan ikääntyvän pariskunnan vanhuuden kodiksi, mutta on muunneltavissa toiseenkin elämäntilanteeseen, esim. lapsiperheelle. Järvinäkymä on maksimoitu suurilla itään ja etelään avautuvilla ikkunoilla.

 

Kirkonvarkauden messualueen Onni-kortteli on jyrkän kallion päällä, josta on huikeat näkymät Saimaalle. Varvikkoisen kallion kupeessa sijaitsevat metsävaltaisat tontit sopivat rauhasta ja luonnosta nauttiville asukkaille.

 

Kastelli KAS –talo on suunniteltu keksi-ikäiselle avioparille, vierailemaan tuleville aikuisille lapsille sekä perheen pienelle koiralle.

 

Suurperheelle suunniteltu Samitalo on yksikerroksinen ja avaralla pohjaratkaisulla oleva puutalo Kirkonvarkaudenkadulla, alueelle johtavan tien varrella.

 

Honkarakenteen Villa Ankkuri on moniulokkeinen hirsitalo, joka sijaitsee Suomi-korttelissa. Korttelialue sijoittuu kahden puistoalueen väliin.

 

Tutustumispäivä messualueeseen oli kylmä ja sateinen alkutalven päivä, jolloin ensilumi oli juuri satanut rakennustyömaa-alueelle. Osalle pihoista oli jo aloitettu piharakentamista ja olipa yhden talon pihalle istutettu vuorenkilvet. Kiva nähdä ensi kesänä miten ne ovat talvehtineet.

 

Asuntomessut Mikkelissä 14.7-13.8.2017. 

 

Pienrakentaminen siirtyy hitaasti digiaikaan, vaikka rakentaminen monimutkaistuu koko ajan.

Talon värisävyjä voi suunnitella Kastellin palvelussa.
Talon värisävyjä voi suunnitella Kastellin palvelussa.

Pienrakentamisessa on siirrytty hitaasti digiaikaan. Vaikka suuret rakennusyritykset ovat käyttäneet digitaalisia palveluja rakennusprojektiensa suunnittelussa ja valvonnassa jo vuosia, vasta muutama prosentti pientalorakentajista hyödyntää digitaalisia palveluita.

Pientalorakentamisen yritykset ovat usein pieniä. Niillä ei ole halua eikä kykyä kehittää pienrakentajia hyödyttäviä palveluja.

Pientalojen markkinajohtajan Kastellin liiketoimintajohtaja Jukka Vaaramo myöntää, ettei ala ole ollut digitaalisten palvelujen kehityksen etujoukoissa. Yhtiö julkisti helmikuussa asiakkailleen kännykkäpalvelun, jonne voi arkistoida rakentamista koskevat asiakirjat ja kuvat.

”Rakentaminen monimutkaistuu koko ajan. Asiakkaat ovat kaivanneet tukea erityisesti tiedonkulkuun”, sanoo Vaaramo.

Digitaaliset palvelut parantavat ennen kaikkea rakentamisen valvontaa ja raportointia. Jos unelmien omakotitalosta paljastuu vakava kosteusongelma, alkaa hidas ja kallis selvitystyö syyllisen löytämiseksi.

Jos kaikki rakennustyömaalla työskentelevät ovat kirjanneet työnsä etenemisen palveluun, virheiden jäljittäminen helpottuu. Palveluun kannattaa siksi tallentaa kaikki projektiin liittyvät kuvat ja asiakirjat.

”Jo sopimuksessa pitäisi velvoittaa kaikkia työntekijöitä kirjaamaan tekemisensä palveluun joka päivä”, muistuttaa Peruskorjaamisen ja rakentamisen kehittämiskeskuksen toimitusjohtaja Mikko Juva.

Pienrakentamisessa suurin ongelma on juuri valvonnan puute.

”Pienrakentajat laiminlyövät valvonnan lähes tyystin. He huomaavat sen merkityksen vasta, kun jokin menee pieleen”, sanoo Juva.

Usein rakentajat olettavat esimerkiksi vastaavan työnjohtajan hoitavan valvonnan automaattisesti, vaikka asiasta ei ole sovittu. Viime kädessä vastuu valvonnasta on aina työn tilaajalla.

Pientalojen rakentamisessa kompastutaan usein myös suunnitteluun. Pelkästään keittiön suunnittelussa voi olla osallisena talopaketin suunnittelija, lvi- ja sähkösuunnittelijat sekä keittiösuunnittelija.

Talopaketin suunnittelija piirtää keittiöön hahmotelman, jonka perusteella lvi- ja sähkösuunnittelijat määrittelevät viemäreiden ja pistorasioiden paikat. Jos keittiösuunnittelija ei tiedä muiden suunnitelmista, hän piirtää keittiön omista lähtökohdistaan. Kun keittiökalusteet saapuvat, niitä ei voidakaan asentaa, koska viemärit ja pistorasiat sijaitsevat väärissä paikoissa.

”Silloin joudutaan tekemään kalliita uudelleenasennuksia, piikkaamaan lattioita auki ja muuttamaan keittiösuunnitelmia”, Juva huomauttaa.

Digitaalisessa palvelussa kaikki suunnittelijat voivat nähdä toistensa viimeisimmät piirrokset. Näin suunnitelmien yhteensovittamisongelmat vähenevät. Taloa rakennuttavan kannattaa velvoittaa sopimuksissaan, että kaikkien suunnittelijoiden on tarkistettava viimeisimmät piirrokset ja ladata omansa palveluun.

”Asia voi kuulostaa pieneltä, mutta sillä voidaan välttää kalliita lisälaskuja jälkikorjaustöissä.”

Fakta

Neljä pienrakentamisen digipalvelua

Kotopro

Tarjoaa mobiililaitteilla selaimessa toimivaa projektinhallintaohjelmaa. Ohjelmaan voi lisätä kaikki hankkeen kuvat ja asiakirjat yhteen paikkaan.

Talopeli

Palvelu auttaa erityisesti hankkeen alkuvaiheen suunnittelussa, esimerkiksi kustannusarvion tekemisessä.

Oma Kastelli

Pientalojen markkinajohtaja on kehittänyt Oma Kastelli -palvelun asiakkailleen. Palvelusta löytyvät kaikki suunnitteluasiakirjat, lisäksi asiakas voi ladata kännykällä kuvia ja muita tietoja palveluun.

Digiraksa

Auttaa rakennushankkeen valvonnassa kypärään asennettavan kameran avulla. Kameran videoita voi katsella mobiilisti tai nettiselaimessa.

Avaimet käteen -paketeissa piilee riskejä

Muuttovalmiit talopaketit eli niin sanotut avaimet käteen -kodit yleistyvät pientalorakentamisessa. Jo 15–25 prosenttia kaikista omakotitaloista on erilaisia avaimet käteen -koteja, talopaketeista jo joka viides. Tilaajia houkuttelee ajatus talopaketin helppoudesta, mitä yritykset myös markkinoivat voimakkaasti.

”Tyypillinen tilanne on, että kirjoitetaan Googlen hakukenttään talopaketti ja valitaan kauneimmalta näyttävä talo. Tilataan se ja ajatellaan, että homma on valmis”, sanoo Peruskorjaamisen ja rakentamisen kehittämiskeskuksen toimitusjohtaja Mikko Juva.

Avaimet käteen -paketeissa projektin valvonta ja hallinta on kuitenkin aina tilaajan vastuulla.

”Rakentaminen on monivaiheinen työ, jota pitää valvoa. Virheitä on vaikeaa ja kallista korjata jälkikäteen.”

Rakentamisessa pitäisi olla lain mukaan mukana aina myös pääsuunnittelija. Pääsuunnittelijaksi ei riitä nimi rakennuslupahakemuksessa, vaan hänen on oltava aidosti mukana projektin suunnittelussa alusta loppuun.

Avaimet käteen -pakettien sisältö vaihtelee paljon yritysten välillä. Aina teknisiä tietoja ei ole edes saatavilla.

”Pakettien sisältöjen ja kustannusten vertailu vaatii usean päivän työn, perehtymistä ja taulukkolaskentaa. Valintaa ei pitäisi tehdä vain intuitiolla”, Juva muistuttaa.

Näin vältät virheet talon rakennuttamisessa

1. Hanki pääsuunnittelija

Haastattele vähintään kolme ehdokasta ja käy katsomassa heidän aiempia kohteitaan. Talonrakentamisen onnistumisessa tilaajan ja suunnittelijan henkilökemialla on suuri merkitys.

2. Tee budjettilaskelma

Laskelman on perustuttava todellisiin kuluihin, ei arvailuihin. Päivitä budjettia yhdessä suunnittelijan kanssa koko rakennusprojektin ajan, ettei yllätyksiä tule.

3. Hanki valvoja

Talonrakennuksen päävalvoja voi olla vastaava työnjohtaja, mutta asia on kirjattava sopimukseen. Älä oleta, että valvonta hoituu automaattisesti.

4. Ota pääsuunnittelija mukaan tontille

Mieti suunnittelijan kanssa, millainen talo tontille on mahdollista rakentaa.

5. Pyydä pääsuunnittelijalta luonnossuunnitelma

Tilaajan ei kannata ulkoistaa talosuunnittelua kokonaan talotoimittajalle.

6. Pyydä talotarjoukset

Pyydä talonrakentajilta tarjouksia vasta, kun omat suunnitelmasi ovat valmiina.

7. Ota muut suunnittelijat mukaan

Taloprojektissa on usein mukana useita suunnittelijoita aina rakennussuunnittelijasta pihasuunnittelijaan. Pidä kokous kaikkien kanssa ja sovi, että kaikkien velvoitteisiin kuuluu tarkistaa muiden suunnittelijoiden uusimmat piirrokset.